Menu
Pääsiäinen
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Ääninen, Copyright © SokOs


ÄÄNINEN eli ÄÄNISJÄRVI

Ääninen eli Äänisjärvi on Venäjällä, pääosiltaan Karjalan tasavallassa sijaitseva suuri järvi. Sillä on pituutta 248 km ja leveyttä 90 km. Äänisellä on pinta-alaa ilman saariaan, 9 800 km² ja sen syvin kohta on 127 metriä. Järven keskisyvyys on 31 metriä, mutta järven keskiosissa keskisyvyys on 50 - 60 metriä. Ääninen on Euroopan toiseksi suurin järvi, sitä suurempi on vain Laatokka. Maailman kaikkien järvien joukossa Ääninen on 17. suurin järvi.

Kartta

Ääniseen laskee 58 jokea. Näitä jokia ovat Vytegra, Suunujoki, Vodlajoki, Suoju, Lohijoki ja Merga. Kanavien kautta järveltä on yhteys Vienanmereen, Itämereen ja Volgan kautta Kaspianmereen asti. Yhteys Laatokkaan muodostuu Syväri-joen kautta. 224 km:n pituinen Syväri on ainut joki, joka laskee pois Ääniseltä, kaikki muut joet laskevat Ääniseen. Äänisellä on monta lahtea.

Näkymiltään Äänisen ulappa on äärettömine, rannattomine aavoineen kuin meri, joka mykistää suuruudellaan. Kun tuuli yltyy Äänisellä vihuripäiksi ja kohiseva myrsky nousee, kohoavat kuohupäiset aallot pelottavan suuriksi. Myrskyllä aaltojen tavallinen korkeus on 2 - 3 metriä, mutta suurimmillaan jopa 5 metriä. Äänisellä myrskyt eivät ole tyypillisiä järvimyrskyjä, vaan ne massiivisina ovat kuin merimyrskyjä.

Äänisen aavan aalloilla kalastetaan

Ääninen on sen rantojen asukkaille kala-aitta. Järven rikkaassa ja monipuolisessa kalastossa on 47 kalalajia. Kalalajeihin kuuluvat made, kuore, siika, hauki, kuha, muikku, seipi, ahven, kiiski, miekkasärki, lahna, pasuri, särkikala scardinius, törö, rantanuoliainen, nieriä, taimen, lohi, harjus, rutilus, sampi, monni, ankerias, ruutana, sterletti ja järvilohi.

Kalalajien joukossa on sekä yleisempiä että harvinaisempia lajeja. Kalaturistejakin ajatellen, sekä järvilohi että taimen ovat verraten yleisiä saaliskaloja. Niissä on sekä aitoa luonnonkantaa että istutettuja. Runsaslukuisina järvessä elävät myös kuha, siika, hauki ja ahven.

Kaupallinen kalastus Äänisellä on runsasta. Taloudellisesti merkittäviä kalalajeja on 17, näitä lajeja ovat mm. muikku, siika, kuore, kuha, made, ahven, karppi, lahna, hauki ja järvilohi.



Äänisen rannoilla lauletaan

Äänistä on pitänyt suomalaisten mielissä valssi Äänisen aallot. Valssin sävelsi vuonna 1942 George de Godzinsky ja sen sanoitti Kerttu Mustonen. Valssi syntyi tilaustyönä kohottamaan suomalaisten isänmaallisia tuntoja ja uhrivalmiutta meneillään olleessa jatkosodassa. Päämajan tilauksen säveltäjämestarille toimitti kenraali Antero Svensson.

Suomalaisten mieliin valssin ensimmäisenä iskosti tulkinnallaan Georg Malmsten. Hänen jälkeensä monet vokalistit, hanuristit ja kuorot ovat kosketelleet tämän laulun myötä suomalaisten sydämiä. Ääninen on ikäänkuin osa Suomeakin, ainakin kaihoisan nostalgisissa valssitunnelmissa.
Äänisen saaria

Äänisellä on 1 650 saarta, joiden yhteispinta-ala on yli 250 km².

Suurin saari Äänisellä on Suuri Kliimonsaari. Sillä on pinta-alaa 149 km². Muita suuria saaria ovat Unescon maailmanperintökohde Ki¸i, Suuren Kliimonsaaren länsipuolella sijaitseva Lelikovski ja Kontupohjanlahden suulla sijaitseva Suojunsaari eli Suisaari.

Hirsikamarin hämärää

Hirsikamarin tunnelmia

Rauhallinen ja kodikas makuukamari vanhan ajan malliin. Seinähirret voisivat kertoa monta tarinaa hänelle, jolla on kyky kuunnella. Ki¸in saaren museoidut, historialliset talot ja tilat.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © flowcomm


Äänisen lintuja

Naurulokki Äänisen rannalla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © devochka-vesna


Ääninen on lintuharrastajan paratiisi

Äänisen lintulajistoon kuuluu noin 200 lintulajia, jotka edustavat 15 eri lintuheimoa. Suuret ankka-, hanhi- ja joutsenpopulaatiot asuttavat järven lahtia ja rantamia.

Äänisen laivoja

Pitkä rahtilaiva kyntää Äänistä rannan tuntumassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Alexander Kolosov
Karjalan metsiä

Karjalassa humisee läpitunkemattoman tiheitä metsiä. Vaeltajan polkupyörä kuvassa Petroskoin lähistöllä. Klikkaa kuvat isoksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Mikhail Kryshen


Poventsan ortodoksinen kirkko

Poventsan ortodoksinen kirkko.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Thule


Äänisen kaupungit

Äänisen rannoilla on kolme kaupunkia. Nämä ovat Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi, sekä Kontupohja, joka sijaitsee Kontupohjanlahden perukassa ja Karhumäki, jonka sijaintina on järven pohjoispäässä olevan Poventsanlahden perukka. Näiden kaupunkien lisäksi Äänisen rannoilta löytyy 4 000 asukkaan kunta Poventsa, jonka keskuksena on kaupunkimainen taajama.

Kaupungit muodostavat uhan järven puhtaudelle. Kaupungit laskevat kaikki jätteensä, sekä teolliset että asutuksesta tulevat, järveen. Syväri kuljettaa osan näistä jätteistä pois, mutta osa jää pysyvästi järveen.

Laatokalla

Kuvan upea jokiristeilyalus Admiral Kuznetsov on kuvattu Laatokalla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Alexxx Malev


Vesiliikenne

Äänisellä liikkuu monenkokoista venettä ja alusta, erilaisissa tarkoituksissaan. Ranta-asukkaat liikkuvat pienillä veneillään ja moottoriveneillään, kaupallisilla kalastajilla on suuremmat kalastusalukset.

Erilaisia ja erikokoisia risteilijöitä liikkuu runsaasti matkailijoita kuljetellen. Rahtia Äänisellä kuljetetaan vuosittain 10 300 rahtipurjehduksen myötä 10 - 12 miljoonaa tonnia.

Lähteitä:
*Kimmo Pöri: Äänisen jättiläisen jäljillä
*Valitut Palat: Suuri maailmantieto
*Wikipedia
*Lakepedia: Lake Onega Information and Facts
*Arvo Tuominen: Yle, Dokumenttiprojekti, Jakso 7: Äänisen vettä
Ki¸i
Ki¸i

Nostalgisen romanttista rantamaisemaa Ki¸i -saarelta. Saarella on pituutta viitisen kilometriä ja leveyttä alle 800 metriä. Saari on Unescon maailmanperintökohde. Se on osa 500 neliökilometrin laajuista Ki¸in suojelualuetta.
Ki¸i on hyvin suosittu matkailukohde. Saarella sijaitsee lukuisia puukirkkoja ja tsasounia, eli rukoushuoneita. Saarella sijaitsevan museon hallussa on arvokas ikonikokoelma. Matkailijat voivat tutustua paikalliseen kulttuuriin kauniine rakennuksineen ja saaren moninaiseen luontoon ainutlaatuisine tunnelmineen.

Ki¸illä ei ole metsiä, vain yksittäisiä puita. Sammallajeja on yli 100. Linnusto on runsasta, mutta suuret eläimet puuttuvat - eläimistöä edustavat sisiliskot, käärmeet ja sammakot. Ki¸iä ympäröivät vedet ovat hyvin matalia ja lämpimiä, keskisyvyyden ollessa vain 2 - 3 metriä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Lynda
Petroskoi3
Ensilumi Petroskoissa

Karjalan tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa on 270 000 asukasta. Suomalaisten miehittäessä kaupunkia jatkosodan aikana se tunnettiin nimellä Äänislinna.
Petroskoi perustettiin vuonna 1703 raudantuotantokeskukseksi. Venäjä tarvitsi Ruotsin kanssa käymiinsä sotiin aseita ja Pietari Suuri rakensi kaupunkiin tykkitehtaan. Kaupungin venäjänkielinen nimi Petrozavodsk on suomeksi Pietarin tehtaat. Kaupungissa toimii yliopisto. Kirovinaukiolla on suomenkielinen teatteri, Petroskoin Kansallinen teatteri. Se on ainoa suomenkielinen teatteri Venäjällä. Suomalaisista kaupungissa kertoo myös Otto Ville Kuusisen patsas, jota paikalliset kutsuvat "Kalavahdiksi".

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Mikhail Kryshen
Petroskoi
Petroskoi
*** tunturisusi.com linkit ***