Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Theophilos Papadopoulos


Aarrelaiva

Aarrelaivat

Jo sanana "aarrelaiva" kiehtoo ja tempaisee mielikuvituksen mukaansa maailman merille, joiden syvyyksissä mittaamattomat aarteet vain odottavat löytäjäänsä.

Nuori piraatti

Piraatit aarrelaivojen vanavesillä

Siellä, missä liikkuivat raskaasti lastatut aarrekaljuunat, olivat vaarana ei vain myrskyt ja hurrikaanit, vaan myös piraatit. Karibian piraatit on käsite, joka nostaa heti mieliimme kiehtovan ja jännittävän kuvan entisaikojen merten paholaisista, merirosvoista. Piraatit ilmestyivät Karibian vesille 1500-luvulla, Amerikan löytämisen jälkeen.

Piraateilla oli koetellut ja tehokkaat keinonsa rahtilaivan valtaukseen. He väijyivät piiloisista poukamista kauppa-aluksia näiden reittien varsilla, ja kun alus ilmestyi horisonttiin, lähdettiin välittömästi merirosvoliput korkealla mastoissa liehuen aluksen kimppuun.

Jos laiva ei heti antautunut, kuten joskus niinkin kävi, sitä saatettiin ensiksi valmistella ryöstökuntoon kanuunatulella - sen jälkeen ajettiin kiinni laivaan ja kivuttiin sinne yhtenä miehenä yli reelinkien. Kauppalaivat 1500 - 1700-luvuilla olivat usein tyypiltään kaljuunoita. Kaljuunoissa oli omat kanuunansa, joten useinkin käytiin lähietäisyydeltä hurjia kanuunataisteluita, joiden seurauksena usein upposi joko kauppalaiva tai piraattien laiva.

Laivojen kansilla saatettiin vielä käydä raivoisia taisteluita, joissa yleensä poikkeuksetta piraatit selviytyivät voittajina. Kauppa-alusten miehistöissä ei ollut yhtä taistelukuntoisia ja aseistautuneita miehiä, ja piraateilla oli myös sekä ylivoima että kokemus puolellaan. Kauppa-aluksia saattoi seurata turvasaattueena sota-aluksia, jolloinka valtaaminen saattoi käydä paljon vaikeammaksi - mutta usein tällöin myös merirosvot yhdistivät voimansa ja iskivät useiden alusten voimin.

Aarrelaivaa ryöstetään Karibian piraatit - merten paholaiset

Aarrelaiva

Oikeastaan kaikki ensimmäiset löytöretkeilijätkin olivat suuren luokan rosvoja. Karibia veti vastustamattomalla voimalla puoleensa ja saapujien sekalainen joukko oli täynnä onnenonkijoita ja seikkailijoita, joista useimmat olivat kuin luotuja piraateiksi! Ahneus ja saaliinhimo yhdisti heidät kaikki: suuren tyylin seikkailijat ja desperadot, kaikki vapautetut orjat ja karanneet rikolliset. Heidän metsästys- ja nautinta-aluettaan oli koko Karibian saariparatiisi, ja ryöstöretkillään he ottivat kaiken minkä kohtasivat: laivat ja kaupungit, hopeat ja kullat, piasterit ja dublonit, jalokivet ja naiset.

Myös näissä aarrelaivojen ryöstöyrityksissä kävikin joskus niin, että koko aarrelaiva tykistökeskitysten jälkeen upposi. Noina aikoina piraateilla ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia saada aarteita haltuunsa syvältä meren pohjasta, ja nämä aarrelaivat jäivätkin ikiajoiksi odottamaan löytäjäänsä.

Luonnollisesti aarrelaivojakin upposi vuosisatojen myötä runsain määrin myös myrskyissä ja karille ajojen seurauksena.

Aarrelaivoja löydetään ja etsitään - Espanjan rannikolta etsitään kiivaasti uponneita aarrelaivoja

Vuoteen 2010 tultaessa pelkästään Espanjan merivoimat oli löytänyt noin sata mahdollista hylkyä Espanjan rannikolta. Kulttuuriministeriön mukaan hylyt löydettiin Atlantin puolella sijaitsevalta rannikolta Cadizin kaupungin tuntumasta.

Espanjan kulttuuri- ja puolustusministeriöt päättivät vuonna 2009 aloittaa tehoetsinnät uponneiden laivojen löytämiseksi. Merenpohjan haravointi aloitettiin syyskesällä 2010.

Etsintäoperaatio juontaa juurensa vuoteen 2007. Tuolloin floridalainen syvänmerensukellukseen erikoistunut yritys löysi uponneen kaljuunan Atlantin pohjasta. Sukeltajat nostivat satoja vuosia vanhasta laivasta hopeakolikoita ja muita esineitä. Mittavan saaliin arvo oli noin 370 miljoonaa euroa. (Lue tapauksesta tarkemmin oikealta: Historian arvokkain löydetty aarrelaiva 2007 Nuestra Senora de las Mercedes - operaatio "Black Swan")

Kiista hylyn omistajasta vei oikeussaleihin asti. Aktiivisesti aloittamansa hylkyjen etsinnän avulla Espanja haluaa välttää tällaiset kiistat tulevaisuudessa.
Aarrelaiva

Aarrelaivoja merten syvyyksissä - El Dorado 1502

El Dorado on tarumainen kultakaupunki, jota turhaan on etsitty Etelä-Amerikan pohjoisista osista. Kaupunkia tuskin koskaan löydetäänkään, koska se on vain tarua ja kuvitelmaa. Samanniminen El Dorado on yksi kuuluisista, löytämättömistä aarrelaivoista. Tämänniminen aarrelaiva on todellakin ollut ja uponnut heinäkuussa 1502.

Karibian kartta

Tällöin kokonainen espanjalainen 31 aluksen laivasto joutui rajuun hurrikaanimyrskyyn Puerto Ricon rannikon, Santo Domingon läheisyydessä - Mona Passage merireitillä, joka yhdistää Atlantin ja Karibian meret. Hurrikaani iski Mona Island saaren lähellä.

Kaksikymmentä laivaston karavelia, niiden mukana lippulaiva El Dorado, upposi. Mukana meren pohjaan katosi 500 merimiestä, sekä karaveleihin ja erityisesti El Doradoon lastatut aarteet, joita ei ole koskaan löydetty. Koko aarrelaivaston kullasta ja helmistä puolet oli lastattu El Doradoon. Yksi erityisen arvokas esine oli puolitoista tonnia painava kultataulu, jolla Francisco de Bobadilla aikoi osoittaa kiitollisuuttaan Espanjan kuninkaallisille, jotka olivat vastikään nimenneet hänet kuvernööriksi. Niin kuvernööri Bobadilla kuin kultataulukin upposivat meren pohjaan.

Bobadilla oli Länsi-Intian toinen kuvernööri, heti ensimmäisen, Kristoffer Kolumbuksen jälkeen. Espanjan hallitsijat olivat närkästyneitä siitä, millä tavoin Kolumbus hallitsi Hispaniolan saarta, ja lähettivät siirtokunnan käskynhaltijaksi vanhaa aatelissukua edustavan ritarin, Bobadillan, joka oli kasvanut hovissa ja oli sitä paitsi hyvin kunniallinen ja uskonnollinen henkilö. Kun Bobadilla saapui Santo Domingoon elokuun 24. päivänä 1500 hän näki ensimmäiseksi espanjalaisia roikkumassa hirsipuusta. Bobadilla aloitti välittömästi hallinnon uudelleenjärjestelyt, pidätti Kolumbuksen veljineen ja lähetti nämä kahleissa takaisin Espanjaan.

Kohtalonko ivaa lienee se, että Bobadillan laivaston aluksista tuhon vältti laivaston heikoin alus, Aguja, jonka lastina oli Kolumbuksen omistamaa kultaa, 4 000 kultarahaa. Tästä aiheutuivat epäilyt ja syytökset, että Kolumbus olisi käyttänyt maagisia voimia, tuhotakseen Bobadillan - mutta säästi oman laivansa. Ennen Bobadillan lähtöä Kolumbus oli varoittanut tätä uhkaavasta pyörremyrskystä ja kehottanut hallitsijoiden lähettilästä siirtämään lähtöään. Omat laivansa hän vei suojaisaan paikkaan. Sään näyttäessä hyvältä amiraalin varoittelua pidettiin pelkän halveksunnan osoituksena. Vaikka kyseessä olivatkin kokeneen merenkulkijan lukemat sään ennusmerkit, jotka osoittautuivat täysin oikeiksi ja kohtalokkaiksi niistä piittaamattomalle Bobadillalle.

Aarrelaivoja merten syvyyksissä - Nau Chagas 1594

El Doradon uppoamisen jälkeen pääsi mittaamattoman arvokkaiden aarteiden ryöstölaivaus Amerikasta ja Aasiasta Eurooppaan vasta oikein vauhtiinsa. Lukemattomat laivat upposivat noilla vaarallisilla matkoilla merten syvyyksiin.

Yksi hyvin tyypillinen tapaus sattui Azoreilla kesäkuussa 1594. Portugalilainen kauppa-alus Nau Chagas oli purjehtimassa Itä-Intiasta kohti kotisatamaa. Sen ylitäydet ruumat suorastaan pullistelivat aarteiden määrättömästä paljoudesta, sillä siihen oli ahdettu omien varantojen lisäksi kahden haaksirikkoutuneen aluksen aarteisto - rahaa, kultaa, timantteja, rubiineja, helmiä... Nau Chagasin sanotaan olleen arvokkaammassa lastissa, kuin ehkä ainoankaan Aasian suunnalta koskaan kohti Eurooppaa noina aikoina purjehtineen aarrelaivan.

Eipä aikaakaan, kun tämän äärimmäisen houkuttelevan aarrelaivan, kuin timanteilla kuorrutetun kultapossun kimppuun jo iskikin neljä englantilaista sota-alusta. Hyökkääjät eivät epäonnekseen ennättäneet päästä käsiksi aarteisiin, sillä Nau Chagas upposi - eikä siitä ja sen aarteista ole sen jälkeen nähty häivähdystäkään. Uppoamispaikka tiedetään melko tarkoin, se on 18 mailia etelään salmesta, joka erottaa toisistaan saaret Pico ja Fayal.

Aarrelaiva

Historian arvokkain löydetty aarrelaiva - Nuestra Senora de las Mercedes - operaatio "Black Swan"

Vuonna 2007 Tampassa Floridassa päämajaansa pitävä sukellusyritys Odyssey Marine Exploration ilmoitti Atlantilta löytämästään aarrelaivasta. Virheellisesti 400 vuoden ikäiseksi (todellisuudessa noin 200 vuotta) arvioidusta hylystä oli tuolloin nostettu 17 tonnia hopeakolikoita - 594 000 kolikkoa - sekä lisäksi satoja kultarahoja ja kultaesineitä. Aarteiden yhteiseksi arvoksi ilmoitettiin jopa 500 miljoonaa dollaria eli yli 430 miljoonaa euroa.

Aarrelaiva

Nuestra Senora de las Mercedesistä nostettuja hopeakolikoita. Kuva Copyright Espanjan kulttuuriministeriö.

Hylyn tarkkaa sijaintia ei haluttu kertoa, mutta se oli Atlantilla, pohjoiseen Portugalin rannikosta. Laivalle ja hylkyoperaatiolle annettiin salamyhkäisyyden vallitessa koodinimi "Black Swan" - Musta Joutsen.

Ensimmäinen, aarteen omistusoikeutta määrittävä oikeudenpäätös tuli vuonna 2009 - sen mukaan aarre kuului Espanjalle. Syksyllä 2011 amerikkalainen tuomioistuin esitti, että kyseinen laiva oli "Nuestra Senora de las Mercedes". Samalla se määräsi, että hopeat ja muut löydetyt aarteet piti palauttaa Espanjalle.

Alus oli upotettu lyhyessä, äkillisessä Espanjan ja Englannin välisessä meritaistelussa tykkitulella brittien toimesta. Tämä taistelu, joka käytiin 5.10.1804, tunnetaan sijaintipaikan nimen mukaan Santa Marian (niemen, kaupungin) taisteluna. Espanjan lakien mukaan kaikki tällaisessa sotatilanteessa mereen uponnut omaisuus kuului Espanjan kuninkaalle, eikä Espanja ollut koskaan luopunut tästä omistusoikeudestaan. Aarrelaivan löytäneet syvänmerensukeltajat katsoivat tehneensä löydön kansainvälisiltä vesiltä, joten se heidän mukaansa laillisesti kuului heille. Espanjassa löytäjiä kutsuttiin 2000-luvun piraateiksi eli merirosvoiksi, jotka vain käyttivät omia keinojaan, joita ei heti helposti tunnistanut merirosvoudeksi, ja yrittivät näin ryöstää haltuunsa Espanjan arvokkaimpia kansallisia aarteita.

Helmikuun 25. päivänä 2012 kaksi Espanjan ilmavoimien C-130 Hercules konetta kuljetti lopulta koko aarteen Floridasta Espanjaan, laskeutuen siellä Madridiin. Näin tämän aarrelastin yli 200 vuotta kestänyt matka oli lopultakin onnellisesti päättynyt.

Aarteiden vartioinnin otti heti lentokentältä vastuulleen Espanjan santarmilaitoksen 30 miehen osasto. Santarmien johtaja Miguel Tobias kertoi, että kaikilta mukana olleilta pääsi helpotuksen huokaus, kun nuo vuonna 1804 Perusta matkalleen lähteneet, Espanjalle kuuluvat hopeakolikot ja muut aarteet olivat taas Espanjan maaperällä. Monta mutkaa ja myrskyä oli ollut matkalla, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

Ennen tätä vuoden 2007 löytöä rahallisesti arvokkain hylky oli espanjalaisen kaljuunan Nuestra Señora de Atochan, joka upposi hirmumyrskyssä Floridan niemimaan eteläkärjessä vuonna 1622. Hylky löytyi vuonna 1985 ja siitä nostetuista kolikoista ja muista esineistä maksettiin 400 miljoonaa dollaria eli runsaat 300 miljoonaa euroa.

Meripoika

Meripojan puku Englannista noin vuodelta 1876. Tavalliset meripojat tuskin näin ylellisesti pukeutuivat, joten asun on pitänyt kuulua herrasväen seiloripojille.

Aarrelaivoja Suomen vesillä - Vrouw Maria

Suomen merialueillakin on useita sekä löydettyjä että löytämättömiä laivoja, joista monia voi kutsua aarrelaivoiksikin. Itämeressä on noin 100 000 hylkyä, joista 6 000 on arkeologisesti arvokkaita. Ehkä muutama prosentti niistä on tutkittu. Suomen vesillä on sisävedet mukaan lukien noin 1 600 vedenalaista löytöä, joista 700 on rauhoitettu muinaisjäännöksinä.

Itämereltä on tehty viime vuosina merkittäviä sukelluslöytöjä. Itämeressä on suotuisat olosuhteet hylyille. Siellä on alhainen suolapitoisuus, joka pitää laivaa tuhoavat nilviäiset poissa, lisäksi jatkuva kylmyys ja pimeys luo ikään kuin kellariolosuhteet.

Hylkyjä uhkaavat silti monet vaarat: luvattomat sukellukset, puun hapertuminen, huolimaton ankkurointi. Pohjoisella Itämerellä ei tähän asti ole ollut laivamatoja, jotka hävittäisivät hylkyjä. Ilmaston lämpenemisen myötä nekin voivat levitä tänne.

Yksi tunnetuimmista löydetyistä laivahylyistä on Vrouw Maria, joka matkalla Amsterdamista Pietariin törmäsi syysmyrskyssä 3. lokakuuta 1771 kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa ja myöhemmin upposi noin neljänkymmenen metrin syvyyteen. Muun lastin lisäksi laiva kuljetti taideteoksia, jotka oli hankittu keisarinna Katariina Suuren kokoelmia varten. Haaksirikkoutunut Vrouw Maria pysyi pinnalla useita päiviä karille ajonsa jälkeen, ja osa lastista saatiin pelastettua. Katariina Suurelle matkalla olleita arvotauluja ei tiettävästi ollut pelastettujen esineiden joukossa. Yleellisyystavaroiden lisäksi lastina oli myös mm. kahvia, kalaa, tupakkaa, kukkasipuleita, juustoa, väriaineita ja kankaita.

Rauno Koivusaaren johtama sukeltajaryhmä löysi aluksen hylyn 28. kesäkuuta 1999. Aarrelaiva Vrouw Marian hylky voitaisiin tutkijoiden mukaan nostaa ja museoida. Ultraääni- ja röntgentutkimusten mukaan hylky on yllättävän hyvässä kunnossa. Hylyn tutkimuksista vastaavan meriarkeologin mukaan hylyn nosto hyödyttäisi koko maailman meriarkeologiaa.

Hylyn nosto tulisi kuitenkin kalliiksi. Pelkkä nosto maksaisi kymmenkunta miljoonaa euroa. Jos mukaan lasketaan myös hylyn konservointi, sille rakennettava museo sekä hankkeen vaatima lisähenkilökunta, päästään 80 - 100 miljoonaan euroon.

Jos suomalaiset päättäisivät nostaa ylös Vrouw Marian, niin aluksen mahdolliset aarteet tuskin jäisivät Suomeen. Sillä Venäjän kulttuuriperintösäätiön mukaan Vrouw Maria -hylyn lasti kuuluu Venäjälle. Säätiön johtaja Artem Tarassov on sanonut, että kansainvälisten lakien mukaan hylky tulee palauttaa sen omistajalle, jos omistuksesta ei ole luovuttu. Suomi ja Venäjä ovat kiistelleet lastin omistajuudesta jo vuodesta 2007.

Vrouw Marian uppoamispaikka on suojeltu ja ympärivuorokautisessa valvonnassa. Vrouw Maria sijaitsee Saaristomeren kansallispuiston erityisrajoitusalueella, jossa liikkuminen on luvanvaraista. Hylyn ympärillä on muinaismuistolain mukainen suoja-alue, jonka sisällä on ankkuroiminen ja virkistyssukeltaminen kielletty. Aluetta valvoo Merivartiosto.

Vuodesta 2001 Vrouw Marian tutkimukset ovat olleet osa EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelman rahoittamaa kansainvälistä MoSS -projektia. Museoviraston tutkimukset Vrouw Maria -hylyllä kesällä 2012 sujuivat hyvin. Uusia näytteitä hylyn sisällä olevista tavaroista saatiin. Saaristomeren eteläpuolella sijaitseva hylyn runko myös mitattiin, jotta aluksesta saataisiin tarkempi kuva. Vrouw Maria -hylky kätkee sisäänsä vaikka mitä. Tutkimuksia aluksella on tehty 2000-luvun alusta saakka, mutta kaikki salaisuudet eivät ole vielä selvillä. Vrouw Marian tutkimukset ovat edelleen kesken, koska laivan tutkiminen noin 40 metrin syvyydessä on hidasta ja tulosten analysoiminen ja tulkinta vie oman aikansa. Kesällä 2012 Suomen merimuseon kokoelmiin talletettavia esineitä nostettiin viisi kappaletta, merenpohjan luotaukseen tarkoitettu lyijyluoti, tupakkapiippu, narusta punottu liina ja tynnyrin pohja / kansi ja kannen osa. Tynnyrin osat nostettiin siksi, että niihin oli tehty niiden omistajaa ja sisältöä koskevia merkintöjä.

Vuonna 2019 Vrouw Maria oli edelleenkin tiukasti meren pohjassa. Vrouw Marian hylkyä on tutkittu useasti kahdenkymmenen viime vuoden aikana. On edelleenkin osin arvoitus, mitä kaikkea sen ruumaan lastattiin syksyllä 1771 sen purjehtiessa viimeiselle matkalleen. (Museovirasto 25.9.2019: Vrouw Maria -hylyn löytymisestä 20 vuotta – nyt hylystä kuvataan 3D-malli)

Aarrelaivoja Suomen vesillä - St Mikael

Toinen tunnettu, viime vuosina meren pohjassa tutkittu laivahylky on St Mikael. Se upposi vuonna 1747 Borstön saaren edustalle Turun saaristoon. Hylky löydettiin jo 1950-luvulla, kun kalastajien verkot takertuivat mastoihin. Hylky on harvinaisen hyvin säilynyt. Kolmimastokaljuutti St. Mikael upposi nopeasti eikä kukaan laivalla olleista tiettävästi pelastunut. St. Mikaelin lastina oli Meissenin posliinia, taskukelloja, kultaisia nuuskarasioita, keisarinna Elisabetille tarkoitetut hevoskärryt sekä muita ylellisiä esineitä.

Aarrelaiva

Lähteitä
Spectrum: Kulta
Lorenzo Camusso: Kolumbus - WSOY
www.treasurelore.com/ - Treasure Shipwrecks Around The World
Odyssey Marine Exploration
Yle: Historian arvokkain aarrelaiva löydetty meren pohjasta
Yle: Espanjan rannikolta etsitään kiivaasti uponneita aarrelaivoja
Yle: Vrouw Marian hylky nostokunnossa
Yle: Vrouw Maria - hylky täynnä arvoituksia
MTV3: Arkeologi suosittelee Vrouw Marian nostoa
MTV3: Tutkijat: Itämeri on hylkyjen todellinen aarreaitta
MTV3: Turun vesillä lepää upea kaunotar - katso harvinaiset kuvat St Mikaelin hylystä
www.kaakko.fi - Mereen menetetyt - Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina -näyttely 25.4.2012 - 13.1.2013
Museovirasto
USA Today: Shipwreck treasure returns to Spain from Florida
Newsday: Shipwreck treasure returns to Spain from Florida


Purjelaiva