Tunturisuden sivut
Kuvat yllä. Vasemmalla muotokuva "Giacomo Casanova" - saksalainen Anton Raphael Mengs (1728 - 1779). Oikealla Falkenlust, Brühl, Saksa - huvittelukäyttöön rakennettu palatsi eli "metsästysmaja", jossa myös Casanova osallistui päivällisille. Palatsia oli tarkoitus käyttää haukkametsästykseen, ja "metsästäjät" saattoivat seurailla haukkojensa kaartelua rakennuksen katolta.

Cupido Giacomo Casanova (1725 - 1798)

Venetsialaissyntyinen Giacomo Casanova oli italialainen kirjailija ja seikkailija, upseeri, viulisti, vakooja, diplomaatti ja naistenmies. Hän oli syntyisin venetsialaisesta näyttelijäperheestä, komeljanttari-näyttelijän ja laulajattaren poika. Hän oli myös aatelinen, pappi, uhkapeluri, silmänkääntäjä, synnynnäinen huijari, tarpeen mukaan vaikka mitä - myös synnynnäinen hurmuri ja naistenlumooja.

Erityisesti Casanova muistetaan lukemattomista naissuhteistaan ja häntä pidetäänkin kaikista rakastajista täydellisimpänä, viettelijöistä kuuluisimpana, jollaisesta kaikki naiset himosta väristen, valmiina välittömästi antautumaan haaveilevat. Casanovahan ei itse katsonut mitenkään toimivansa väärin, eikä hän pitänyt itseään hyväksikäyttäjänä, vaan hän katsoi tekevänsä naisille palveluksen. Muutenkaan, Casanova ei katsonut itse koskaan huijaavansa naisia. Hänen mielestään miesten ja naisten välisissä rakkaussuhteissa molemmat osapuolet huijaavat aina toisiaan ja aina, kun peliin sekoittuu rakkautta, molemmat osapuolet tulevat petetyiksi.

Ensirakkaudet - suloinen Angela ja portinvartijan tytär Lucia

Casanova rakastui ensimmäisen kerran lapsuudessaan erääseen, ikäiseensä tavattoman suloiseen Angelaan. Täydellisessä hyveellisyydessään Angela oli kuitenkin torjuva, eikä Casanova vielä kyennyt murtamaan tämän tytön vastarintaa. Hieman myöhemmin hän rakastui portinvartijan tyttäreen, neljätoistavuotiaaseen Luciaan, joka suorastaan murskasi hänen sydämensä.

Lucia oli Casanovan mielestä maailman ihastuttavin näky. Hänen marmorinvalkea ihonsa, hiilenmusta tukkansa, hänen tuliset ja lapsellisen viattomat silmänsä, hänen pukunsa, joka ei ollut muuta kuin paita ja lyhyt alushame, jonka alta näkyivät hyvin muodostuneet sääret ja mitä sievin jalka - kaikki tuo juorusi Casanovalle tytön olevan mitä harvinaisin ja täydellisin kaunotar.

Lucia sai Casanovan pelkällä näyttäytymisellään "kärsimään kaikkia helvetin tuskia, valvomaan yöt ja maistamaan mitä suloisinta nautintoa". Kymmenen tai kaksitoista päivää tätä vaarallista ja suloista leikkiä kestettyään Casanova tiesi, että hänen oli joko tehtävä loppu kaikesta, tai hän syyllistyisi rikokseen.

Heittelehtimistä kuilun partaalla

Ylevässä jaloudessaan Casanovan oli pyydettävä Lucialta, että tämä ei enää näyttäytyisi hänelle, koska "hän ei kestänyt sitä piinaa ja kärsimystä, jonka tytön näkeminenkin jo aiheutti". Lucian kanssa Casanova ei päässyt suudelmia pidemmälle, jotka tosin jatkuivat pimeydessä vuoteen kätköissä tuntikausien ajan.

Ja kun Lucia lähti, Casanova "heittelehti huumauksen ja pelon välillä ja tarvitsi yliluonnollisia voimia, jottei olisi syöksynyt syvyyteen".

Orvot sisarukset Nanetta ja Marton

Poikuutensa Casanova menetti 16-vuotiaana ja tällöin olivat rakastelussa mukana aloitteellisiksi mainitut, teini-ikäiset, orvot sisarukset, Nanetta ja Marton. Miten kaikki kävikään näiden kahden sisaruksen kanssa, siitä Casanova itse kertoo muistelmissaan näin:

"Pian hänen luontonsa sopeutui minun ponnisteluihini ja pääsin maaliini, eikä täydellinen menestys jättänyt minkäänlaista epäilyn sijaa että tämä oli esikoisteos, jolle, kenties vanhojen ennakkoluulojen takia, pannaan niin suurta painoa. Kokeiltuani ihastuneena nautintoa, jota nyt olin saanut maistella oikein perusteellisesti, vetäydyin varovaisesti kaunokaiseni viereltä, antaakseni toiselle sisarelle todisteen tulisesta hehkustani."

Sisarukset olivat tämän jälkeen hyvin onnellisia ja heidän ainut vaateensa oli, että Casanovan olisi oltava heille uskollinen. Casanova lupasi olla suloisille enkeleilleen uskollinen kuolemaansa asti.

Casanova
Casanova

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Henk-Jan van der Klis


Maailmalla Casanovaa muistetaan monenlaisin juhlin, näytelmin ja näytöksin. Kuvissa Casanova on puistossa Potsdamissa, Saksassa.
Casanova

Casanovan luonteenpiirteitä

Casanovassa yhdistyivät harvinaisella ja rikkaalla tavalla lukuisat, varsin vastakohtaisetkin luonteenpiirteet. Hän oli yhtä aikaa valheellinen, kiero, kyyninen, omapäinen, turhamainen, itsensä kehuskelija, tuulentupien rakentelija ja nautinnonhaluinen - mutta samaan aikaan hän tarkkaili ympäristöään tutkijan ja tiedemiehen lailla, huomioi äärimmäisen herkästi toisen ihmisen, ollen hyväntahtoinen ja melko lapsellinenkin.

Vaikka Casanova oli täydellisen moraaliton, niin samaan aikaan hän oli myös rehellinen, hyvän ja pahan tarkasti toisistaan erottava kristitty. Hän oli oman aikansa, hienohenkisen ja juonittelevan 1700-luvun lapsi.

Casanovan oppiarvoja ja ammatteja

Casanovasta piti tulla alun alkaen pappi. Tästä hankkeestaan hän joutui kuitenkin luopumaan, sillä ennen toista saarnaansa hän sortui juomaan niin paljon viiniä, että putosi saarnastuolista. Siitä paikasta hän lähti elämänsä ensimmäiselle pakomatkalle, jonka jälkeen hänen koko elämänsä oli yhtä toinen toistaan seuraavaa pakomatkojen saattoa.

Casanova opiskeli monipuolisesti - lakia, filosofiaa, matematiikkaa ja kieliä. Hän puhui sujuvasti kahdeksaa kieltä. Laaja koulupohja mahdollisti sen, että Casanova tarpeiden mukaan kykeni sulavasti siirtyilemään ammateista toisiin. Hän elätti itseään diplomaattisena asiamiehenä, väärinpelaajana, alkemistina, viulunsoittajana, poliisivakoojana, arpajaisten johtajana, historioitsijana, kirjailijana, kotikaupunkinsa oikeustohtorina, Rooman kardinaalisihteerinä, venetsialaisjoukkojen upseerina, Ranskan kuninkaan neuvonantajana, inkvisition salaisena agenttina - ja lukemattomissa muissa tehtävissä. Harkitsipa Casanova joskus, kun elämä näytti ikävämpiä puoliaan, masentuneena munkiksikin ryhtymistä.

Saadakseen uskottavuutta ja kunniakkuutta, Casanovan oli oltava aatelinen, joka oli myös hienon elämän perusedellytys. Koska hän ei sitä kuitenkaan syntyperältään ollut, hän yritteliäänä miehenä hankki aateluuden mahdollisimman yksinkertaisella tavalla, ottamalla sukunimekseen de Seingalt. Tämän jälkeen oli helppoa hankkia vaakunakilvet ja kehitellä sukupuut ritariesi-isistä. Aatelisena Casanovan nimi on Jacques Casanova de Seingalt.

Matkustelua ja hyvin värikästä elämää

Casanova vietti hyvin liikkuvaista elämää ja matkusteli laajasti ympäri Eurooppaa, käyden Turkinkin puolella. Matkoillaan hän kohtasi, lukemattomien naisten ohella, myös oman aikansa suurmiehiä. Casanova oli myös hyvin tiedonhaluinen. Hän kävi tapaamassa mm. Voltairea, joka Casanovan mielestä "oli muuten vähän liian puhelias". Casanovan ystäväpiiriin kuuluivat myös keisarinna, Katariina II, madame Pompadour ja Gagliostro.

Casanova joutui matkatessaan usein liikkumaan valepuvussa. Hän herätti Euroopan ylhäisöpiireissä laajasti ihastusta, eräitä petettyjä aviomiehiä lukuun ottamatta.

Casanovan matkoilla skandaalit, tappelut, uroteot ja kaksintaistelut seurasivat toinen toistaan. Välillä hänet vangittiinkin noituuden harjoittamisesta ja heitettiin Venetsian pelättyihin lyijykammioihin. Näistä kammioista, joista pakenemisen piti olla mahdotonta, Casanova pakeni vuonna 1755 Pariisiin. Hänen uhkarohkea pakonsa Venetsian dogen palatsin pelätystä lyijykamarista herätti laajaa huomiota kaikkialla Euroopassa. Pariisissa Casanova pääsi suhteillaan arpajaisten johtajaksi. Pariisissa onnikin oli välillä suosiollinen ja Casanova onnistui keräämään suuromaisuuden.

Rahansa hän aina sitä saadessaan tuhlasi poikkeuksetta naisiin, viiniin ja hyviin ystäviin. Hän oli aina hyvin huolettoman avokätinen ja menetti kaiken, mutta osasi kääntää tämänkin voitokseen ja totesi elämänsä lopulla:

"Minulla ei ole yhtään rahaa jäljellä. Niinpä petokseni eivät ole minua rikastuttaneet. Sen takia ne lienee katsottava luvallisiksi".
Rakastajattaret

Rakkausseikkailuja Casanovalla oli noin runsaan 200 naisen kanssa. Näiden naisten joukossa oli aatelisvaimoja ja nunniakin, mutta myös kurtisaaneja eli ilotyttöjä. Useimmissa tapauksissa naiset käyttivät monin tavoin hyväkseen Casanovan anteliaisuutta ja puhdistivat tämän rahoistaan.

Casanovan todelliseksi, elämänsä suureksi rakkaudeksi on mainittu eräs Henriette, joka oli todennäköisesti Adelaide de Gueidan. Henriette käytti Casanovaa hyväkseen ja vain huvitteli tämän kustannuksella.

Vanhuus ja muistelmat

Vuodesta 1785 alkaen Casanova työskenteli kreivi Josef Waldsteinin kirjastonhoitajana Duxin linnassa, jossa hän vuonna 1790 aloitti muistelmiensa kirjoittamisen.

Valtavan laajan ja yksityiskohtaisen elämäkertansa lähes 4 000:lla sivulla Casanova piirtää tarkan kuvan aikansa poliittisesta ja yhteiskunnallisesta elämästä. Luonnollisesti hän kertoo myös rakkausseikkailuistaan, vaikkakin ne muodostavat suhteellisen vähäisen osan hänen teoksestaan. Näistä kuitenkin varsin eroottissävyisistä muistelmista osa on suomennettu.

Historiantutkijoiden mukaan Casanovan muistelmat ovat oman aikakautensa ansiokkainta kuvausta. Onhan niissä kirjoittajansa luonteen mukaisesti myös Munchausenin tapaan isottelevia valheitakin.

Historioitsija Erik Lönnroth on arvionut Casanovan muistelmia ja kirjoittanut niistä:

"Lukija saa lähinnä vaikutelman, että Casanovan salaisuus oli hänen parantumaton naiviutensa, joka salli hänen sokeasti ja täydellisesti rakastua jokaiseen naiseen, jonka kanssa hän joutui kahdenkesken. Varmaan hänen eroottisella vetovoimallaan oli jotakin yhteistä lahkolaissaarnaajan käännyttämiskyvyn kanssa".

Lönnrothin viittauksesta lahkolaissaarnaajiin tulee eittämättä helposti mieleen Rasputin, varsinainen lahkolaismunkki, jonka seurassa naiset myös tuntuivat tyystin menettäneen oman tahtonsa.

Teeskentelemättä Casanova myöntää elämäkerrassaan, että "hänen elämänsä päätarkoitus oli aistillisten nautintojen harjoittaminen". Vaikka Casanova kohtasikin elämässään lukemattomia, toinen toistaan kauniimpia naisia, niin hän kohtasi mielellään myös rumia naisia, joita hänellä oli aikaa opastaakin seuraavasti:

"Naisten on joka tapauksessa täysi syy kiinnittää paljon huomiota kasvojensa ja vaatteittensa hoitoon sekä käytökseensä, sillä vain tällä tavoin he voivat herättää mielenkiintoa niissä, joille luonto ei ole suonut etua syntyä sokeaksi. Ja kuten ihminen, joka on lukenut monta kirjaa, alati haluaa lukea lisää, vaikka ne sattuisivat olemaan huonojakin, niin mies, joka on kerran tuntenut monta kaunista naista, on lopulta utelias myös rumien suhteen, kunhan ne ovat hänelle ennestään tuntemattomia".

Itse Casanova arvioi itseään näin:

"Menestykseni salaisuus on siinä, että olen aina ollut rehellinen ja puhunut aina totta".

Casanovan lukemattomista huijauksista ja valheista edellä sanottu lienee onkin kaikkein hurmaavin.

Kuppa

Rakkausseikkailuilla oli myös ikävämpiä kääntöpuoliaankin. Yksi niistä oli, että Casanova sairasti kuppaa, eli hän oli elämänsä lopulla kuppatautinen.

Casanova kuoli 4. kesäkuuta 1798 73-vuotiaana Duxin linnassa, Pohjois-Böömissä.

Casanova

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Casanovasta papukaijoineen - Copyright MCAD Library


Casanovan kosto papukaijan avulla

Oma erikoistapauksensa Casanovan naisten joukossa oli lontoolainen, 16-vuotias kurtisaani Marianne de Charpillon. Mariannekin vain viekotteli ja leikitteli Casanovan kustannuksella ja nauroi iloisesti, kun sai tämän sekaisin. Casanovan kosto Mariannelle oli kyllä sitten aika ilkeä.

Casanova hankki papukaijan ja opetti sen sanomaan:

"Charpillon on suurempi huora kuin äitinsä".

Tämän papukaijan hän sitten myi takaisin kauppaan - mutta tämäkin tarina on ehkä yksi niistä lukemattomista, joita liitetään Casanovaan, vaikka tarinoiden todenperäisyyttä ei voi todistaa. Mitä ilmeisimmin tämäkin tarina on vain kateellisten panettelua.
Venetsia
Venetsia

Giacomo Casanova syntyi Venetsiassa. Vuonna 1774 hän sai luvan palata Venetsiaan - jonka kauneutta hän kaikkein eniten rakasti - ehdolla, että ryhtyisi valtiollisen inkvisiition palvelukseen vakoojana. Casanova ei epäröinyt hetkeäkään, ja tässä tehtävässään hän toimi useita vuosia, täyttäen lyijykamareita muilla syntisillä.
Kaikesta huolimatta Casanova karkotettiin rakastamastaan kaupungista taas vuonna 1782, ja tästä hän masentui niin, että harkitsi ryhtymistä munkiksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Bryn Pinzgauer
Cupido Casanovan aforismeja, viisauksia ja mietelauseita

"Poissaolevat ovat aina väärässä." - Giacomo Casanova

"Kolme neljännestä rakkaudessa on aina uteliaisuutta." - Giacomo Casanova

"Nautinnoille annettu aika ei ole koskaan hukattua aikaa." - Giacomo Casanova

"Mustasukkaisuus johtaa vihaan, ja vihalla on pitkä tie." - Giacomo Casanova

"Antaudu sille, mitä kohtalo sinulle tarjoaa." - Giacomo Casanova

"Hallitusten ei koskaan tulisi tuhota vanhoja tapoja äkillisesti." - Giacomo Casanova

"Ihmiset eivät koskaan halua kuulla asioita niin totuudenmukaisina, kuin mitä ne ovat." - Giacomo Casanova

"Minun tekemäni virheet näyttävät muille miehille, miten he voivat valita oikean tien ja kykenevät taiteilemaan jyrkänteen reunalla, sortumatta sinne." - Giacomo Casanova

"Kun mies on rakastunut, niin hyvin vähä voi suistaa hänet epätoivoon - ja yhtä vähä voi kiidättää hänen ilonsa äärimmäisyyksiin." - Giacomo Casanova

"Me rakastamme ilman mitään tärkeää syytä - ja lopetamme rakkautemme ihan samalla tavalla." - Giacomo Casanova
"Jumala lakkaa olemasta Jumala vain niille, jotka voivat hyväksyä sen ajatuksen, että Jumalaa ei ole olemassakaan - ja tällainen käsitys jo sellaisenaan on suurin rangaistus, jonka ihminen voi kärsiä." - Giacomo Casanova

"Olen rakastanut totuutta nin suuresti, että olen usein turvautunut ensiksi valheeseen sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät tiedä totuuden suuruutta." - Giacomo Casanova

"Ihminen on vapaa, mutta hänen vapautensa loppuu, kun hänen uskonsa vapauteen loppuu." - Giacomo Casanova

Tunnustan, että kaiken sen, mitä elämässäni olen tehnyt, onpa se sitten ollut hyvää taikka pahaa, olen tehnyt vapaasti ja vapaana ihmisenä." - Giacomo Casanova

"Avioliitto on rakkauden hautakivi." - Giacomo Casanova

"He, jotka eivät rakasta elämää, eivät ansaitsekaan sitä." - Giacomo Casanova

"Minulla on ollut ystäviä, jotka ovat osoittaneet minulle ystävällisyyttään ja minun onneni on ollut, että minulla on ollut voimaa vastata heidän ystävällisyyteensä kiitollisuudella." - Giacomo Casanova

"Olen tuntenut aina vihaa tyhmiä ihmisiä kohtaan - ja se johtuu siitä, että tunnen itseni pölkkypääksi heidän seurassaan." - Giacomo Casanova

"Sama periaate, joka kieltää minua valehtelemasta, estää myös kertomasta totuutta." - Giacomo Casanova

"Olen rakastanut naisia hulluuteen saakka, mutta vieläkin enemmän olen rakastanut vapautta." - Giacomo Casanova

"Kaikki se kauneus, jota arvioimme kirjailijoiden ja taiteilijoiden kuvaamana, katoaa aina, kun pääsemme sitä itse läheltä katsomaan ja tutkimaan." - Giacomo Casanova

"Jos olisin mennyt naimisiin, ja olisin saanut viisaan vaimon, joka olisi ohjannut minua, niin olisin pitänyt huolen rahoistani ja minulla olisi lapsia - enkä olisi kuten nyt, yksin koko maailmassa vailla mitään omaisuutta." - Giacomo Casanova

"Olen elänyt, kuin filosofi ja kuolen, kuin kristitty." - Giacomo Casanova, sanat kuolinvuoteella

"Olitpa onnellinen taikka onneton, elämä on ainut aarre, jonka omistat." - Giacomo Casanova

"Olen kohdannut menestystä ja epäonnea, valoisia ja synkkiä päiviä ja kaikki se on osoittanut minulle, että kaikessa tässä maailmassa hyvyyttä löytyy pahuudesta, ja pahuutta löytyy hyvyydestä." - Giacomo Casanova

"Hän, joka ei tee virheitä, ei tee mitään." - Giacomo Casanova

"Kaikkein suloisimpia iloja ovat ne, joita on vaikeinta saavuttaa." - Giacomo Casanova

"Kirjoitan muistelmiani, nauraakseni itselleni - ja tuntuu siltä, että onnistun." - Giacomo Casanova

"Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin kohtalo - me kukin muovaamme itse oman elämämme." - Giacomo Casanova
Venetsia
Casanova
*** tunturisusi.com linkit ***