Susisivut
Suden silmät
Suden silmät

Sudella on vinot silmät ja ne ovat usein väriltään keltaiset, oranssin sävyin.
Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Tambako the Jaguar
Arktinen susi

SUDEN AISTIT

Hajuaisti

Suden pää on iso ja sen kuono on terävä. Suden kallo on erityisen pitkä - tarjoten hyvät edellytykset mainiolle hajuaistille. Hajuaisti on ehkä suden tärkein aisti. Sudella sanotaan olevan 100 kertaa parempi hajuaisti, kuin ihmisellä - ja 12 kertaa parempi hajuaisti, kuin koiralla. Hajua vastaanottava pinta on suden pitkässä kuonossa huomattavasti suurempi, kuin ihmisen nenässä.

Susi tuntee jonkin saaliseläimen hajun, vaikka eläin on ohittanut paikan jo useita päiviä aikaisemmin. Hajuaisti ei ole sudelle tärkeä vain saalistuksessa, vaan se käyttää hajuaistiaan monenlaisten viestien vastaanottamiseen suhteessa sekä omaan laumaansa, että kaikkiin muihinkin susiin. Reviirimerkitkin virtsaten ovat juuri siksi mahdollisia, että sudet haistavat ne helposti.

Sudella on myös useampia hajurauhasia, joiden avulla se jättää itsestään hajumerkkejä, joita hajuaistin avulla hienovaraisen tarkasti tulkitaan.

Hajuaisti ei petä

Susi tietää aina saaliseläimensä jälkien hajusta, kumpaan suuntaan jälkien jättäjä on mennyt. Se voi lyhyen matkaa seurata ensiksi jälkiä väärään suuntaan, mutta lähtee heti kohta oikeaan suuntaan, sinne, minne jäljitettävä on mennyt.

Meksikonsusi

Korvat ja kuulo

Suden kuuloaisti on hyvin tarkka. Suden korvat ovat tylppäkärkiset ja pystyt. Korvien pituus on 10,5 – 12 cm. Susi muistuttaa ulkonäöltään pystykorvaista koiraa. Mitä ilmeisimmin susi koiran lailla kuulee korkeampia ääniä, kuin ihminen.

Susi kuulee mahdollisesti ääniä 80 kHz korkeudelta, kun ihminen kuulee vain 20 kHz korkeudelta. Hyvä kuulo, kuten kaikki muutkin aistit, ovat tärkeitä sekä saaliin paikantamisessa - että vaarojen havaitsemisessa.
Suden silmät ja näkö

Silmät ja näkö

Sudella on vinot silmät. Pennulla silmien väri on sininen, väri alkaa vaihtua kohti keltaista ja oranssia 8 - 16 viikon iässä. Aikuisen suden silmien iiriksen eli värikalvon väri vaihtelee ruskean eri sävyistä aina keltaiseen ja oranssiin asti.

Joskus, äärimmäisen poikkeuksellisesti, aikuisen suden iiris voi jäädä siniseksi.

Sudella on silmässään kolmas silmäluomi, vilkkuluomi. Se on limakalvon peittämä, mustareunainen luomi, joka nousee esiin silmäkulmasta. Vilkkuluomen tarkoituksena on suojata silmää. Se nousee esille, kun silmä on vaurioitunut ulkoisen voiman vaikutuksesta, esimerkiksi tikun pistosta tai vaikkapa tappelun seurauksena.

Liikkeen susi erottaa hyvin, hyvinkin pienen liikkeen - mutta liikkumattoman kohteen havaitsemisessa sillä lienee näköaistinsa kanssa jo jonkinlaisia vaikeuksia. Oletetaan myös, että sudet eivät näe tarkasti kovinkaan kauas.

Värisokeus

Susi ei ehkä myöskään näe sitä samaa värimaailmaa, kuin me. Sen maailma lienee mustavalkoisempi taikka värittömämpi, se voi olla osin värisokea.

Suden kykyä havaita eri värejä on jossakin määrin tutkittu ja on havaittu, että susi erottaa kaikista väreistä parhaiten punaisen ja keltaisen, taikka reagoi niihin. Tämä ei välttämättä merkitse sitä, etteikö susi voisi nähdä muitakin värejä, mutta se ei kiinnitä niihin huomiota.

Punainen ja keltainen väri ovat sille merkittäviä sekä saaliiden veren värinä, että virtsan värissä valkoisella hangella.

Mitään lopullista tietämystä susien mahdollisesta värisokeudesta ei ole olemassa ja siten on myös mahdollista, että ne näkevätkin kaikki värit.

Yönäkö - kissansilmät

Öisin susi näkee varsin tarkasti, toisin kuin ihminen. Useilla öisin liikkuvilla eläimillä on verkkokalvollaan heijastava pinta, tapetum lucidum. Se heijastaa silmään tulleen valon uudelleen reseptorisoluihin - jolloinka eläimen hämärä- ja pimeänäkö huomattavasti tehostuu.

Näiden silmien yksi erityisominaisuus on se, että ne heijastavat niihin osuvan valon - esim. autonvalon, takaisin. Tällöin eläimen silmät alkavat hehkuen loistaa kuin "kissansilmät" pimeästä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Valkoinen susi ylin kuva Copyright Property#1
*Meksikonsusi Copyright klonoaxero
*Kuva alla Copyright Zarathoustra
Susi Canis lupus
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***