Menu
Tunturisuden sivut
Krokotiilit Krokotiilit, alligaattorit, gaviaalit ja kaimaanit

Matelijoissa (Reptilia) on lahko krokotiilieläimet (Crocodylia). Lahkossa on kolme heimoa, krokotiilit (Crocodylidae), alligaattorit (Alligatoridae) ja gaviaalit (Gavialidae). Alligaattoreissa on alaheimo kaimaanit (Caimaninae).

Krokotiilieläimissä elää nykyisin tarkalleen 23 lajia.

Krokotiilieläimet ovat viimeisiä eloonjääneitä siitä suuresta matelijoiden ryhmästä, johon kuuluivat myös aikanaan eläneet pelottavat dinosaurukset. Nykykrokotiilitkin ovat syntyneet jo triaskaudella. Niiden kukoistusaikakin on jo hamassa menneisyydessä, sillä se on ollut jo liitu- ja tertiäärikausilla. Jäljellä olevat lajit ovat vain rippeitä menneiden aikojen runsaudesta.

Kaikki krokotiilieläimet ovat pitkänomaisia, vesielämään sopeutuneita, kookkaita petoja, joita peittää vahva luu- ja sarveispanssari. Raajat ovat tukevat, takaraajat eturaajoja pitemmät, takavarpaat joskus räpylän yhdistämät.

Suurkokoisin kaikista krokotiileista ja matelijoista on suistokrokotiili (Crocodylus porosus). Suurimmalla tavatulla yksilöllä oli pituutta 617 cm ja painoa 1 075 kg. Suistokrokotiilia pidetään ihmiselle yhtenä maailman vaarallisimmista eläimistä. Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Australiassa elävät suistokrokotiilit hyökkäävät usein, kun vain tilaisuus tulee, ihmisen kimppuun.

Pienikokoisin kaikista krokotiileista on kaimaaneihin kuuluva kääpiökaimaani (Paleosuchus palpebrosus). Etelä-Amerikassa elävälle kääpiökaimaanille tulee pituutta 1,2 - 1,6 metriä.

Krokotiilien elämää ja ominaisuuksia

Krokotiilit ja alligaattorit on kai yhtä helppoa tunnistaa, kuin vaikkapa kamelit taikka kengurut. Niiden ulkoinen olemus on sellainen, että on vaikeaa tunnistuksessa erehtyä. Eri lajien tunnistaminen sitten vaatiikin jo asiantuntemusta.

Vaikka eri krokotiilieläinlajien päiden ja kuonojen koossa onkin eroja, niin siltikin niiden pää ja siihen liittyvä kitakuono ja hampaisto ovat krokotiilien luontaisimpia tunnusmerkkejä. Keilamaisia, hurjaan puruvoimaan kykeneviä hampaita, jotka sijaitsevat kukin omassa kuopassaan, on runsaasti. Ne vaihtuvat krokotiilin elämän aikana jopa 40 kertaa.

Krokotiilit ovat lämpimässä viihtyviä, vaihtolämpöisiä eläimiä, joita tavataan maapallon lämpimillä seuduilla, Afrikassa, Aasiassa, Australiassa ja Amerikassa.

Vaihtolämpöisten matelijoiden, kuten krokotiilien ja alligaattoreiden elintavat muotoutuvat ympäristön lämpötilan mukaan. Auringossa paistatellaan rannoilla tarpeellinen määrä, jotta vartalo notkistuu ja kun olo käy liian tukalaksi, pulahdetaan veteen vilvoittelemaan tai hakeudutaan varjoon.

Elämänsä alkutaipaleella krokotiilit syövät kaikenlaista pientä, kuten sammakoita, sudenkorentoja, rapuja ja jopa hyönteisten toukkia. Kasvun ja iän myötä ruokalistalle tulevat kalat, kotilot, linnut ja isotkin nisäkkäät.

Suurikokoiset krokotiililajit ovat hyvin pitkäikäisiä eläimiä, keskimääräinen elinikä on 70 - 100 vuotta.

Alligaattoreiden elämää ja ominaisuuksia

Oikeastaan on vain sattumaa se, että niin samankaltaisia eläimiä, kuin krokotiileja ja alligaattoreita kutsutaan eri nimillä. Nimitys alligaattori syntyi niinä aikoina, kun espanjalaiset liikkuivat ensimmäisiä kertoja Keski-Amerikassa. He nimittivät näkemiään liskoja espanjaksi nimellä largato, ja tämä largato vääntyi englantilaisten merimiesten kielessä ensiksi muotoon allagater, ja siitä sitten muotoon alligator.

Krokotiilit ja alligaattorit näyttävät hyvin samanlaisilta. Suurin eroavuus on niiden hampaistossa: krokotiileilla ylä- ja alaleuan hampaat ovat samassa linjassa, kun taas alligaattoreilla ylähampaat ovat suun ollessa suljettuna, alahampaiden ulkopuolella.

Kummallakin neljäs alahammas on huomattavasti muita hampaita isompi. Krokotiileilla se työntyy yläleuassa olevan syvennykseen ja on näkyvissä, suun ollessa suljettuna. Alligaattoreilla tämä kulmahammas jää näkymättömiin, koska se on ylähampaiden sisäpuolella.

Alligaattoreilla on leveämpi ja lyhyempi pää, kuin krokotiileilla ja kuono on paljon tylpempi.

Krokotiilien lailla alligaattorit ovat petomaisia lihansyöjiä. Poikasena ne syövät kaikkea pientä, kuten hyönteisiä, äyriäisiä, sammakoita, käärmeitä, kaloja sekä piisameita ja muita pikkunisäkkäitä. Isommat alligaattorit saalistavat jo jopa hirven taikka lehmän kokoisia nisäkkäitä.

Fossiileja uusin eväin ja krokotiilinkyynelin

Vaikka krokotiilieläimet ovatkin olemukseltaan kuin eläviä fossiileja, hirmuliskomaisia, on niillä kuitenkin modernimpia, lintuja ja nisäkkäitä muistuttaviakin piirteitä. Näitä ovat nelilokeroinen sydän ja pallea. Aisteista näillä pedoilla ovat parhaiten kehittyneitä, veden alla makuaisti ja vedenpinnan yläpuolella näkö.

Käsite krokotiilinkyyneleet tarkoittaa ihmisillä tekoitkua. Krokotiilit eivät itke, mutta niillä on kyynelrauhaset, joista erittyvä neste kostuttaa silmiä. Toisinaan kyynelnestettä valuu myös silmien ympäristöön, mikä voi näyttää siltä, kuin krokotiili itkisi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva amerikanalligaattorista oikealla - Copyright © Postdlf
*Kuva kiinanalligaattorista oikealla - Copyright © Roger Smith
Amerikanalligaattori

Amerikan alligaattori on mississippinalligaattori (Alligator mississippiensis). Krokotiilieläinten rakenteessa on monia piirteitä, jotka osoittavat sopeutumista vesielämään. Sieraimet ovat kuonon päässä koholla, kuten myös silmät ovat pään yläosassa ja koholla. Korvatkin ovat suljettavaa mallia. Kaiken lisäksi krokotiilit nielevät mahaansa lastin kiviä, jotka pitävät sitä vedessä tasapainossa kuin aluksen paarlasti eli painolasti.

Niilinkrokotiili

Niilinkrokotiili (Crocodylus niloticus). Krokotiilit voivat liikkua liukumalla vatsallaan rantatöyräältä veteen, mutta yleensä ne maalla ollessaan kävelevät vatsa selvästi maasta irti. Nuorena ne saattavat loikkiakin kuin saukot.

Tyvipuolelta kolmiomainen pyrstö liittyy saumatta ruumiiseen. Uidessa se on tärkeä potkuri ja puolustustaistelussa siitä tulee tärkeä ja tehokas lyömäase, jota voisi verrata eräiden dinosaurusten nuijapyrstöön.

Kiinanalligaattori

Kiinanalligaattori (Alligator sinensis)

Lähteet
*Kodin suuri eläinkirja - Weilin + Göös
*IUCN
*ADW Animal Diversity Web
*Spectrum - Krokotiilit
*Terhivuo, J., Gustafsson, J., Perälä, J. & Paasikunnas T., 2007: Krokotiilieläinten suomalaiset nimet. Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta - Luonnontieteellinen keskusmuseo - Suomen herpetologinen yhdistys ry. www.herpetomania.fi/nimisto
*Wikipedia
*Florida Fish and Wildlife Conservation Commission: Differences Between Crocodiles and Alligators
*Crocodilian.com
Suistokrokotiili
Suistokrokotiili (Crocodylus porosus)

Hullu-Jussi (Crazy John) esittelee australialaisella krokotiilifarmillaan jättiläismäistä suistokrokotiilia. Hänen mukaansa tilanteessa ei ole mitään vaarallista, sillä krokotiili nukkuu - mutta hän lisää, että valppaana on oltava, sillä jättiläinen söi edellisen krokotiilinhoitajansa. Tämä viimeksi mainittu syönti on kai tarkoitettu humoristisesti lisäämään farmilla vierailevien katsojien jännitystä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva suistokrokotiilista - Copyright © Ib Aarmo
Krokotiilieläimet - 23 lajia (Crocodylia)
Krokotiili Krokotiilit - 14 lajia

Krokotiilien heimossa (Crocodylidae) elää nykyisin kolmessa suvussa neljätoista krokotiililajia. Aitokrokotiileja on 12, kääpiökrokotiileja yksi ja valegaviaaleja yksi.

Amerikankrokotiili

Kuvassa amerikankrokotiili (Crocodylus acutus). Amerikassa elää myös mississippinalligaattori (Alligator mississippiensis). Näillä kahdella lajilla on eroja. Karibian alueella elävä harmaanvihertävä amerikankrokotiili viihtyy merivesillä, kun musta mississippinalligaattori asustelee enimmäkseen makean veden alueilla joilla, järvillä ja soilla. Amerikankrokotiili vaatii lämpöä, jota riittää Karibialla, mutta mississippinalligaattori kestää kylmää ja jopa paria miinusastettakin. Aroilla amerikankrokotiileilla kuono on suippo ja vähemmän aroilla mississippinalligaattoreilla kuono on leveämpi. Nuoret amerikankrokotiilit ovat vaaleita tummin juovin, nuoret mississippinalligaattorit tummia keltaisin juovin. Alligaattoreita sanotaan myös hyvin älykkäiksi, mutta ei krokotiilejakaan silti tyhmiksi sanota. Esimerkiksi, kummallakin hiljainen saalistusväijyntä rantavesissä vaatii sellaista tarkkuutta, jota voisi kutsua "älykkyydeksi".

Amerikassa eläviä krokotiilieläinlajeja on myös Karibian merellä Kuubassa elää kuubankrokotiili (Crocodylus rhombifer). Se elää vain Kuubassa ja on äärimmäisen uhanalainen. Etelä-Amerikassa elää hyvin suurikokoinen orinoconkrokotiili (Crocodylus intermedius), joka myös on hyvin uhanalainen. Keski-Amerikassa elää myös kyhmyniskakrokotiili (Crocodylus moreletii), jota elää luonnossa 10 000 - 20 000 yksilöä.

Aitokrokotiilit - kaksitoista lajia

Suvussa aitokrokotiilit (Crocodylus) on kaksitoista lajia.

Amerikankrokotiili (Crocodylus acutus) - Amerikka
Kapeakuonokrokotiili (Crocodylus cataphractus) - Afrikka
Orinoconkrokotiili (Crocodylus intermedius) - Etelä-Amerikka
Australiankrokotiili (Crocodylus johnstoni) - Australia
Filippiinienkrokotiili (Crocodylus mindorensis) - Filippiinit
Kyhmyniskakrokotiili (Crocodylus moreletii) - Keski-Amerikka
Niilinkrokotiili eli afrikankrokotiili (Crocodylus niloticus) - Afrikka
Uudenguineankrokotiili (Crocodylus novaeguineae) - Uusi-Guinea
Suokrokotiili (Crocodylus palustris) - Aasia
Suistokrokotiili (Crocodylus porosus) - Kaakkois-Aasia, Australia
Kuubankrokotiili (Crocodylus rhombifer) - Kuuba
Siaminkrokotiili (Crocodylus siamensis) - Kaakkois-Aasia

Kääpiökrokotiilit - yksi laji

Suvussa kääpiökrokotiilit (Osteolaemus) on yksi laji kääpiökrokotiili (Osteolaemus tetraspis), ja sillä on kaksi alalajia. Kääpiökrokotiili on yksi kolmesta Afrikan krokotiililajista. Sillä on pituutta 1,2 - 1,9 metriä. Kääpiökrokotiilikannan kooksi arvioidaan 25 000 - 100 000 yksilöä ja laji luokitellaan vaarantuneeksi. Kääpiökrokotiilia tavataan Länsi-ja Keski-Afrikassa Angolan, Beninin, Burkina Fason, Kamerunin, Keski-Afrikan tasavallan, Kongon tasavallan, Norsunluurannikon, Kongon demokraattisen tasavallan, Päiväntasaajan Guinean, Gabonin, Gambian, Ghanan, Guinean, Guinea-Bissaun, Liberian, Malin, Nigerian, Senegalin, Sierra Leonen ja Togon alueella. Kääpiökaimaania tavataan etupäässä alankomaan sademetsien suo-alueilla, rämeillä ja hitaasti virtaavissa vesistöissä pysyvissä lammikoissa. Satunnaisesti niitä on myös tavattu savanneilla sijaitsevissa vesialtaissa.

Kääpiökrokotiili (Osteolaemus tetraspis) - Afrikka

Valegaviaalit - yksi laji

Suvussa valegaviaalit (Tomistoma) on yksi laji valegaviaali (Tomistoma schlegelii). 3,5 - 4 metrin pituinen valegaviaali elää Kaakkois-Aasiassa, siellä vain Indonesiassa ja Malesiassa. Suklaanruskean valegaviaalin leuat ovat pitkät, kapeat ja hennot. Valegaviaalin silmäterä on kellanruskea, kun muilla krokotiileilla se on tumma. Valegaviaalin jalat ovat pitkät ja hentorakenteiset. Hampaita sillä on 76 - 84 kappaletta. Lisääntymisikäisiä yksilöitä arvioidaan olevan jäljellä enää alle 2 500.

Valegaviaali (Tomistoma schlegelii) - Kaakkois-Aasia
Alligaattori Alligaattorit - 8 lajia

Alligaattoreiden heimossa (Alligatoridae) elää nykyisin kahdeksan lajia - kaksi lajia varsinaisten alligaattoreiden alaheimossa ja kuusi lajia kaimaanien alaheimossa.

Varsinaiset alligaattorit: aitoalligaattorit - kaksi lajia

Varsinaiset alligaattorit (Alligatorinae) on alaheimo alligaattoreiden (Alligatoridae) heimossa. Tässä alaheimossa elää alligaattorilajeja nykyisin kaksi, ja ne ovat yhdessä suvussa aitoalligaattorit (Alligator).

Mississippinalligaattori (Alligator mississippiensis) - Kaakkois-Yhdysvallat
Kiinanalligaattori (Alligator sinensis) - Kiina

Kaimaanit - kuusi lajia

Kaimaanit (Caimaninae) on alaheimo alligaattoreiden (Alligatoridae) heimossa. Pienikokoiset kaimaanit elävät Keski- ja Etelä-Amerikassa. Ne ovat luonteeltaan vilkkaita ja äkäisiä, mutta eivät vaaraksi ihmisille. Kaimaaneissa on kolme sukua - sileäotsakaimaanit (Paleosuchus), aitokaimaanit (Caiman) ja nokikaimaanit (Melanosuchus) - ja niissä yhteensä kuusi lajia. Alla suluissa vanha nimi.

Sileäotsakaimaani (Paleosuchus trigonatus) - Etelä-Amerikka
Kääpiökaimaani (Paleosuchus palpebrosus) - Etelä-Amerikka
Leveäkuonokaimaani (Caiman latirostis) - Etelä-Amerikka
Silmälasikaimaani (Caiman crocodilus) - Etelä- ja Keski-Amerikka
Apaporisinsilmälasikaimaani (Caiman crocodilus apaporiensis) (silmälasikaimaanin alalaji) - Kolumbia
Meksikonsilmälasikaimaani (Caiman crocodilus chiapasius) (silmälasikaimaanin alalaji) - Meksiko
Ruskosilmälasikaimaani (Caiman crocodilus fuscus) (silmälasikaimaanin alalaji) - Meksiko, Keski- ja Etelä-Amerikka
Aitosilmälasikaimaani (Caiman crocodilus crocodilus) (silmälasikaimaanin alalaji) - Keski- ja Etelä-Amerikka
Piraijakaimaani (jacarenkaimaani) (Caiman yacare) - Etelä-Amerikka
Nokikaimaani (suokaimaani) (Melanosuchus niger) - Etelä-Amerikka

Gangesingaviaali

Kuvassa gangesingaviaali (Gavialis gangeticus). Gangesingaviaaliuros voi kasvaa yli seitsemän metrin pituiseksi. Pitkät ja kapeat leuat ovat neljä kertaa niin pitkät kuin pään takaosan pituus. Hampaita on yli 100. Gangesingaviaalin vatsassa ei ole sarveiskilpiä, mutta sen selkä on niitä täynnä. Sarveiskilvet ovat ohuita ja gaviaalin iho on hyvin herkkä. Jalat ovat pienet, eikä gaviaali voi nostaa ruumistaan pystyyn kuten monet muut krokotiilieläimet. Se liikkuukin erittäin vaivalloisesti maalla, mutta on ehkä kaikista krokotiileista parhaiten sopeutunut vesielämään. Laji elää Intiassa, Nepalissa, Bangladeshissa, Pakistanissa ja Bhutanissa. Gangesingaviaali on nykyään äärimmäisen uhanalainen.

Gaviaalit - yksi laji

Gaviaalien heimossa (Gavialidae) elää nykyisin yhdessä, aitogaviaalien (Gavialis) suvussa yksi laji, gangesingaviaali (Gavialis gangeticus).

Gaviaalit - yksi laji

Gangesingaviaali (Gavialis gangeticus) - Etelä-Aasia
Niilinkrokotiili
Niilinkrokotiili (Crocodylus niloticus)

Niilinkrokotiili on yksi Afrikan kolmesta krokotiililajista. Kooltaan se on toiseksi suurin kaikista krokotiileista. Suurimmat yksilöt voivat kasvaa lähes 6-metrisiksi ja painaa jopa 900 kg. Niilinkrokotiilit ovat tunnetuimpia krokotiileja. Eikä vähiten siksi, että ne ovat ihmisille hyvin vaarallisia ja onnistuvat usein hyökkäämään ihmisten kimppuun tuhoisin seurauksin.
Krokotiilien uhkia

Eivät krokotiilit itsekään ole aina turvassa, sillä niiden kimppuun käyvät leijonat ja leopardit. Hyökkääjinä ovat joskus myös hurjistuneet norsut ja poikasiaan puolustavat virtahevot, ja silloin niilinkrokotiilin on syytä liueta paikalta hyvin liukkaasti.
Amerikanalligaattori
Mississippinalligaattori (Alligator mississippiensis)

Mississippinalligaattori on Yhdysvaltojen kaakkoisosan endeeminen eli kotoperäinen laji. Se elää siten vain siellä, osavaltioissa Pohjois-Carolina, Etelä-Carolina, Georgia, Florida, Louisiana, Alabama, Mississippi, Arkansas, Oklahoma ja Texas.
Mississippinalligaattori on makean veden alligaattori, joka viihtyy virroilla, joilla ja rantamilla, järvillä ja soilla - mutta ei merivesialueilla, kuten krokotiili. Mississippinalligaattori kykenee kommunikoimaan lajitovereidensa kanssa erilaisilla äänilläkin. Mississippinalligaattorilla on pituutta 3,4 - 4,6 metriä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva amerikanalligaattorista - Copyright © James St. John
Gaviaali
Gangesingaviaali (Gavialis gangeticus)

Gangesingaviaali on yksi suurimmista krokotiileista ja se voi saavuttaa yli seitsemän metrin pituuden. Gaviaaleja elää Intiassa, Nepalissa, Bangladeshissa, Pakistanissa ja Bhutanissa. Gaviaalilla on hyvin pitkä ja kapea kuonorakenne.
Kaloja sekä myös lintuja, kilpikonnia, sammakoita, pieniä nisäkkäitä ja vesikäärmeitä saalistava gaviaali ei suuresta koostaan huolimatta ole vaarallinen ihmiselle, jonka kimppuun se ei käy. Äärimmäisen uhanalaisia gaviaaleja elää enää alle kaksisataa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva gaviaaleista - Copyright © Matthew Baldwin
Gaviaali
Kiinanalligaattori (Alligator sinensis)

Vain Kiinassa, soilla, järvillä, hitaasti virtaavilla jokialueilla ja pienissä joissa elävä kiinanalligaattori kasvaa yleensä korkeintaan vain parimetriseksi. Usein sen pituus jää alla puolentoista metrinkin. Kiinanalligaattorit liikkuvat saalistusmatkoillaan öiseen aikaan. Ne eivät hyökkäile ihmisten kimppuun.
Äärimmäisen uhanalaisia kiinanalligaattoreita on jäljellä luonnossa enää parisataa. Lajin sukupuuttoa yritetään estää niin, että yksilöitä on sijoitettu eläintarhoihin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kiinanalligaattorista - Copyright © Josh More
Alligaattorin pesä ja poikanen

Alligaattorin poikanen ja munia.

Alligaattorin poikaset

Tutkijoilla on käsissään kaksi pikkualligaattoria. Kennedyn avaruuskeskuksessa, Floridassa, tutkitaan monien lajien, kuten alligaattoreiden mahdollista selviytymistä avaruusaluksen oloissa. Kuvan poikaset syntyivät avaruuskeskuksen tutkimustiloissa ja ne vapautetaan luontoon. Avaruuskeskuksen naapurina ja sen kanssa yhteistyössä on luonnonpuisto, Merritt Island National Wildlife Refuge, jossa on mm. 330 lintulajia, 31 nisäkäslajia, 117 kalalajia ja 65 sammakkoeläin- ja matelijalajia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä ja oikealla Photo credit: NASA/Frankie Martin - Copyright © NASA Kennedy
Lisääntyminen munimalla pesään

Pariutuminen tapahtuu vedessä ja soidinaikana koiraat käyvät raivoisia taisteluita naaraista. Krokotiilieläimet lisääntyvät munimalla. Munia varten nämä eläimet rakentelevat erilaisia pesäviritelmiä. Niilinkrokotiili kaivaa muniaan varten yli puolen metrin syvyisen kuopan, kun taas Australian pohjoisosissa ja Kaakkois-Aaasiassa elävä suistokrokotiili (Crocodylus porosus) kokoaa pesäkseen kasvinlehtiä.

Niilinkrokotiililla voi olla pesässään jopa 90 munaa. Naaras pysyttelee pesän lähellä koko haudunta-ajan ja puolustaa pesää kaikkia tunkeilevia pesärosvoja, kuten varaaneja, käärmeitä ja petolintuja vastaan.

Alligaattorit rakentavat munilleen suurikokoisen pesäkummun. Naaras kaivaa leuoillaan pohjaliejua ja sekoittaa joukkoon mätäneviä vesikasveja. Tästä massasta se rakentaa noin metrin korkuisen keon, jonka huipulla olevaan syvennykseen se munii 15 - 80 kovakuorista munaa. Nämä se peittää kasveilla. Munat kuoriutuvat 2 - 3 kuukauden kuluttua siitä mätänevien kasvisjätteiden tuottamasta lämmöstä, jossa ne ovat hautoutuneet.

Alligaattorin pesä

Biologi alligaattorinpesän äärellä. Hän näyttäisi katselevan valppaana pesää ympäröivään pusikkoon, ettei sieltä vain syöksähdä alligaattorimamma.

Alligaattorin poikaset

Alligaattorinpoikaset, jotka syntyivät Floridassa, Yhdysvalloissa avaruuskeskuksen tutkimustiloissa ja ne vapautetaan luontoon. Vastakuoriutuneina alligaattorinpoikaset piipittävät äänekkäästi ja emo poistaa pesän päällimmäisen kerroksen, päästääkseen ne vapaaksi. Poikaset ovat kuoriutuessaan 20 cm:n mittaisia ja kasvavat 30 cm:n vuosivauhtia.

Alligaattorinpoikasten elämä on vaarojen täyttämää. Niitä saalistavat linnut, nisäkkäät ja jopa kalat ja aikuiset alligaattoritkin pistelevät kannibalismin hengessä poikasia suihinsa.

Alligaattorinpoikasia uhkaavat myös monet muut vaarat, kuten maiden kuivatus viljelykseen, laiton keruu ja vienti myyntiin lemmikkieläimeksi - sekä, jos aikuiseksi jotenkin onnistuu selviytymään, joutuminen muotitietoisten ja rikkaiden naisten käsilaukuksi.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***