Kuvassa yllä amerikansuomalainen seurantalo eli "haali" (Finn Dance Hall). Paikka Makinen, Minnesota. Kuvaaja Bob Kisken, vuonna 2008. - Kuva Copyright © Siirtolaisuusinstituutti. - Creative Commons.

Ensimmäiset suomalaiset Amerikan maaperällä 1638 - aluksena matkalla Kalmar Nyckel

Ensimmäiset ruotsalaiset ja suomalaiset matkasivat purjelaivalla Amerikkaan vuonna 1638 tai 1640. Aluksena oli Ruotsin kuninkaallisen laivaston vuonna 1625 valmistunut Kalmar Nyckel. Aluksen koko pituus oli 40 m.

Matka yli Atlantin kesti yli kolme kuukautta. Paikka, jossa ensimmäiset ruotsalaiset - ja myös ensimmäiset suomalaiset astuivat Amerikan mantereelle, oli nykypäivän Wilmington, Delaware. Tulijat ostivat itselleen maata Amerikan alkuperäisväestöltä, intiaaneilta. Näin Delawareen perustettiin New Sweden siirtokunta. Keski-Pohjanmaalta ja Savosta muuttaneet suomalaiset loivat Delawarejoen varrelle neljä siirtolaa: Finland, Lapland, Upland ja Takamaa. Suomalaiset ovat jättäneet merkittävät jälkensä seutujen uudisasutuksen historiaan ja heidän jälkeläisiään asuu Delawaressa nykyisinkin. Jos haluat lukea asiasta enemmän, hanki käsiisi Apu 24/2013 - Jorma Lehtola: Lännessä ennen lokareita.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © subherwal

Ellis Island

Kuvassa yllä New York, etualalla Vapaudenpatsas ja sen takana saari, Ellis Island. Saarella sijaitsi ja toimi vuosina 1892 - 1954 maahanmuuttajien vastaanottokeskus, jonka läpi yli 22 miljoonaa siirtolaista saapui Yhdysvaltoihin. Tällä saarella tuhannet suomalaisetkin siirtolaiset astuivat ensimmäisen kerran Yhdysvaltain maaperälle.

Saarella toimii nykyisin siirtolaismuseo, joka avattiin yleisölle vuonna 1992. Siitä on sanottu, että se on ihmisläheisin ja koskettavin kaikista maailman museoista siksi, että se kertoo niiden miljoonien ihmisten tarinan, jotka saapuivat toivorikkaina Ellis Islandin kautta "Amerikan kultamaahan".

Amerikansuomalaiset

Amerikansuomalaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Yhdysvaltoihin siirtolaisina muuttaneita suomalaisia.

Suomalaiset siirtolaiset maailmalla - alkuaika 1600-luvulla kuin intiaaneina

Aivan ensimmäiset suomalaiset, pioneerit, saapuivat Amerikkaan jo 1600-luvulla, ruotsalaisen retkikunnan mukana. Ensimmäinen ruotsalaisten retkikunta saapui Amerikkaan vuonna 1638, mutta ei ole varmuutta siitä, oliko tämän retkikunnan mukana suomalaisia. Heitä oli kuitenkin mukana vuoden 1640 retkikunnassa, ainakin muutama.

On syytä huomioida, että monetkaan näistä ensimmäisistä suomalaisista Amerikassa eivät tulleet sinne omasta, vapaasta tahdostaan, vaan he joutuivat tulemaan mukaan, toimiessaan erilaisina palvelijoina ruotsalaisille. Tosin, on sitten taas päinvastoin myös todettava, että eräät suomalaiset vapaaehtoisesti asettuivat ruotsalaisen isännän palvelukseen, ja näin mahdollistivat itselleen pääsyn Amerikkaan. Muuten heillä ei olisi ollut mitenkään ilman varallisuutta, mahdollisuutta päästä mukaan.



Noin 580 km pituinen Delawarejoki, jonka suulle ja rannoille saapuivat ensimmäiset suomalaiset Amerikassa, vuoden 1640 tienoilla. Joki kulkee useamman osavaltion alueella - kuva on otettu Pennsylvaniassa, jossa oli myös suomalaisia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Nicholas A. Tonelli

Suomalaisten asuinpaikkana Amerikassa oli Ruotsin siirtokunta, Uudessa Ruotsissa, Delawarejoen suussa ja varrella, Pohjois-Amerikan itärannikolla. 1640- ja 1650-luvuilla Uuteen Ruotsiin saapui jo satamäärin suomalaisia. Heitä tuli Savosta ja Pohjanmaalta, mutta myös Keski-Ruotsista, jonka erämetsiin kuningas Kustaa Vaasa oli jo 1500-luvulla määrännyt suomalaisia talonpoikia viljelymaata raivaamaan.

Uuteen Ruotsiin syntyi jo ihan alkuaikoina useita pieniä kyliä, joissa pääosa asukkaista oli suomalaisia. Intiaanit suhtautuivat suomalaisiin kuin veljiinsä ja muut kansalaiset pitivätkin suomalaisia kuin intiaaneina. Oli sellainenkin sanonta, että "ulkona on niin kylmä, ettei siellä liiku muita, kuin intiaaneja ja suomalaisia". 1800-luvulla eräiden kapakoiden ovella oli jopa kyltti: "Ei tarjoilla intiaaneille ja suomalaisille!"

Jo heti ensimmäisten Amerikkaan tulleiden suomalaisten joukossa oli miehiä, jotka jättivät merkittävät jälkensä Amerikan historiaan. Vuonna 1654 Amerikkaan saapui Martti Marttinen, joka englantilaisti nimekseen John Morton. Hän oli vuonna 1725 syntyneen John Mortonin isoisoisä. Tästä nuoremmasta Mortonista, joka oli myös amerikansuomalainen, tuli yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. - Vuonna 1693 Uuden Ruotsin väkiluku oli 971 henkeä, kuinka moni heistä oli suomalaisia, ei ole tiedossa.

Suomalaisten tai ainakin suomenkielisten aikakausi Uuden Ruotsin mailla jäi ehkä vain noin sadan vuoden pituiseksi. Parikymmentä vuotta alun, eli vuoden 1640 jälkeen hollantilaiset valloittivat koko siirtokunnan. 1700-luvun puolimaissa ei alueella tavattu enää ainuttakaan suomea puhuvaa henkilöä.



Ellis Islandin immigranttilapset - Ellis Island Immigrant Children Mural. - Seinätaidetta, Soho, New York - taiteilija JR.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © aesthetics of crisis

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Mike Mozart

Yhdysvaltojen lipussa tähtien määrä on kasvanut sitä mukaa, kuin liittovaltioon on liittynyt osavaltioita. Ensimmäisessä virallisessa lipussa vuonna 1777 tähtiä oli 13. Osavaltiot olivat Delaware, Pennsylvania, New Jersey, Georgia, Connecticut, Massachusetts, Maryland, South Carolina, New Hampshire, Virginia, New York, North Carolina ja Rhode Island. Esimerkiksi vuosina 1896 - 1908 tähtiä oli 45.

Suomalaisten tulo Amerikkaan 1800-luvulla

1800-luvulle tultaessa, ensimmäiset suomalaiset amerikansiirtolaiset olivat merimiehiä, joita karkaili 1800-luvun puolivälissä Pohjois-Amerikan vesillä liikkuneista laivoista. Tällainen laivoista karkailu kiihtyi, kun merimiehet kuulivat tietoja Kalifornian kultalöydöistä. "Tavallisten suomalaisten" siirtolaisuus Yhdysvaltoihin alkoi 1860-luvulla, Kanadaan 1880-luvulla ja Australiaan ns. merimiessiirtolaisuutena 1800-luvun puolivälissä.

Laajinta siirtolaisuus Suomesta on ollut Yhdysvaltoihin, jonne arvioidaan muuttaneen yhteensä noin 300 000 suomalaista. Vuosina 1866 - 1930 Suomesta lähti Pohjois-Amerikkaan, eli Yhdysvaltoihin ja Kanadaan noin 350 000 siirtolaista.

Juuri 1860-luvulla Suomi tempautui mukaan yhdessä muun Euroopan kanssa varsinaiseen Amerikan siirtolaisuuteen. Kyseisellä vuosikymmenellä Michiganin kaivoksille tarvittiin runsaasti työvoimaa. 1870- ja 1880-luvuilla siirtolaisiksi Amerikkaan lähdettiin enimmäkseen vain Vaasan ja Oulun lääneistä, Turun ja Porin läänin pohjoisosista ja Ahvenanmaalta.

Vuosisadan vaihteen tienoilla "amerikankuume" levisi Suomessa laajemmille alueille. Pohjanmaan pirstotuilla tiloilla tulot eivät viljelijöille enää riittäneet, eikä suomalainen teollisuuskaan kyennyt tarjoamaan kylliksi työpaikkoja. Siksi tiedot lännen kultamaasta ja työmahdollisuuksista saivat monet liikekannalle. Kun ensimmäiset matkaan lähteneet viestittivät Amerikasta menestystään, ruokki se muidenkin muuttohalua. Näin juuri Pohjanmaasta muodostui maamme siirtolaisuuden ydinalue.

Laivalla yli Atlantin

Kuva yllä. Vuonna 1924 valmistunut, ruotsalainen valtamerialus MS Gripsholm liikennöi Ruotsin ja Yhdysvaltain välillä, kuljettaen myös siirtolaisia. MS Gripsholm oli ensimmäinen transatlanttiseen liikenteeseen dieselmoottorilla varustettu matkustaja-alus, ennen sitä Atlantti oli ylitetty höyrylaivoilla. Kuva Siirtolaisuusinstituutti.

1870- ja 1880-luvulla suomalaisten amerikansiirtolaisuus kulki etupäässä Ruotsin satamien kautta. Suomesta mentiin Amerikkaan myöhemmin myös niin, että ensiksi tehtiin laivamatka Englantiin, ja sieltä sitten matkattiin yli Atlantin Amerikkaan.

Amerikkaan lähdön huippu 1900-luvun alkuvuosina

Joukkosiirtolaisuus saavutti huippunsa 1900-luvun alkuvuosina. Vuosina 1901 - 1910 Suomesta lähti Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 158 832 siirtolaista. Lähtijöitä oli vielä seuraavien parin vuosikymmenen aikana yhteensä yli 100 000, mutta 1930-luvulle tultaessa suurten joukkojen siirtyminen oli jo ohitse.

Siirtolaisvirran tyrehtymiseen vaikuttivat Yhdysvalloissa annetut lait, joiden myötä siirtolaisuutta alettiin rajoittaa erityisesti 1920-luvun alussa.



Arkkitehti Eero Saarinen (1910 - 1961) muutti vuonna 1923 perheensä mukana Yhdysvaltoihin, ollessaan 13-vuotias. Hänen isänsä oli arkkitehti Eliel Saarinen. Yhdysvalloissa Eero Saarinen toimi aluksi arkkitehtinä isänsä kanssa ja jatkoi sitten itsenäisesti. Hän oli yksi 1900-luvun arkkitehtuurin huomattavimmista kokeilijoista. Vuonna 1940 Yhdysvaltain kansalaisuuden saanut Eero Saarinen tuli tunnetuksi myös huonekalujen suunnittelijana.

Amerikan siirtolaisuutta lukujen valossa

Yhteensä Yhdysvaltoihin muutti noin 300 000 suomalaista. Heistä ehkä noin 15 % palasi jossakin vaiheessa takaisin Suomeen.

Siirtolaisista miehiä oli 65 % ja naisten osuus oli siten 35 %. Lähtijöistä oli kotoisin maaseudulta 85 - 90 % ja siten kaupungeista vain 10 - 15 %.

Yli puolet siirtolaisista oli Vaasan ja Oulun lääneistä, mutta liikkeen alkuvaiheissa jopa 90 %.

Suomalaisten sijoittuminen Yhdysvalloissa

Yhdysvaltoihin muodostui huomattavia suomalaisalueita. Tällainen oli esimerkiksi Michiganin pohjoisosassa sijaitsevan Hancockin tienoille muodostunut suomalainen yhdyskunta, jonne suomalaiset hakeutuivat kaivostöihin ja myöhemmin maanviljelijöiksi.

Yleensä suomalaiset hakeutuivat sellaisille, Yhdysvaltain pohjoisille seuduille, jotka maisemiltaan eniten muistuttivat kotimaan oloja. Tällaista maisemaa löytyi Pohjois-Minnesotasta, jonne myös syntyi suuria suomalaisalueita. Ohioon muodostuivat Ashtabulan ja Fairport Harborin suomalaiskeskukset.



Suomalaiset metsurit Hermannin kylässä, Michiganissa 1920-luvulla. Kuva Siirtolaisuusinstituutti.

Suomalaisten työt

Suomalaiset eivät osanneet englantia, mutta he olivat tottuneet raskaaseen raadantaan. Niinpä he Amerikassa sijoittuivatkin sellaisiin töihin, joissa ei ollut tarpeen juuri laisinkaan turhia jutustella ainakaan amerikkalaisten kanssa, vaan työtä tehtiin hiljaa ja hiki otsalla. Suomalaisten töitä olivatkin raskaat kaivos-, metsä- ja lastaustyöt.

Myös maatalous käytti suomalaisilta ja monet suuret suomalaisalueet muodostuivat näiden edellä mainittujen töiden varaan. Vaikka kaikki parhaat maat olikin suomalaisten Amerikkaan saapuessa otettu jo käyttöön, saivat hekin vielä maata homestead-lain nojalla sangen edullisesti.

Suomalaiset raivasivat eniten peltoja Minnesotaan, Michiganiin sekä Pohjois- ja Etelä-Dakotaan. Maanviljelyn ohella suomalaiset viljelivät myös marjoja ja hedelmiä ja he harjoittivat myös pienkarjan kasvatusta.

Kaupungeissa suomalaiset sijoittuivat käsityöläisiksi, teollisuuteen ja palveluammatteihin. Myös kalastus kuului suomalaisten harjoittamien ammattien joukkoon. Kalastusta harjoitettiin Tyynellämerellä ja suurilla jokialueilla Yhdysvaltain länsirannikolla.

Yksi tunnetuimmista amerikansuomalaisista on Eino Grön, joka on asunut jo vuosikymmenten ajan Floridassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tumi-1983

Suomalaisyhteisöjen kato - tilalle tuli Florida

Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisyhteisöt Yhdysvalloissa alkoivat kadota ja sulautua muuhun ympäristöön. Poikkeuksen on muodostanut Florida, jonne on hakeutunut tuhansittain eläkeiässä olevia suomalaisia.



Kuvassa yllä oikealla, Timothy "Tim" Kopra (s. 9. huhtikuuta 1963 Austin, Texas, Yhdysvallat). Hän on suomalaissukuinen yhdysvaltalainen astronautti ja Yhdysvaltain maavoimien eversti. Suomessakin vieraillut Tim Kopra oli ensimmäisellä avaruuslennollaan vuonna 2009, lentovälineenä tuolloin oli avaruussukkula Endeavour.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © NASA Johnson

Kesäjuhlien urheilijoita, New York 1928. Kuva Siirtolaisuusinstituutti.

Hyvin vireää harrastus- ja kulttuuritoimintaa

Yhdysvaltoihin muuttaneet suomalaiset alkoivat joukolla ja oikein urakalla harrastaa kaikkea mahdollista. Ennen sitä perustettiin kuitenkin runsaasti raittiusseuroja, sillä niin taattiin sekä siveelliset elämäntavat että oikeanlainen ote sekä elämään että harrastuksiinkin.

Itse asiassa harrastustoiminta tapahtui aluksi juuri raittiusseuroissa. Niissä laulettiin kuorossa, voimisteltiin, urheiltiin ja välillä näyteltiinkin. Kesäisin järjestettiin kesäjuhlia, joiden yhteydessä kukin saattoi päästä näyttämään taitojaan.

Myös uskonnollisuuteen perustuva toiminta oli vireää. Ensimmäinen suomalainen seurakunta syntyi jo vuonna 1867. Amerikansuomalaisten keskuudessa on toiminut runsas kirjoja erilaisia uskonsuuntia ja lahkoja. Jyrkät lestadiolaisetkin perustivat jo vuonna 1876 oman, apostolis-luterilaisen kirkkonsa.



Suuri ohjelmailtama on alkanut täsmälleen klo 8.30 ja ohjelmassa on ollut mm. pyramiiteja ja kuplettia. Kuva Siirtolaisuusinstituutti.



Amerikansuomalaisen työläisväestön lehdissä jo nimet ja kansikuvat kertovat paljon lehtien sisällöstä: Köyhälistön nuija, Punikki, Tie vapauteen, Ahjo... Kuva Siirtolaisuusinstituutti.

Työväenliike

Kun ensimmäiset amerikansuomalaiset saivat toimeentulonsa nimenomaan työläisinä, niin on luonnollista, että työväenliike politiikan puolella oli hyvin suosittua. Lisätehoa Amerikan suomalaiselle työväenliikkeelle toivat Suomesta Amerikkaan muuttaneet työväenliikkeen johtajat, jotka hallitsivat agiteerauksen ja suurten joukkojen hallinnan.

Suomen kansalaissodan jälkeen työväenliike Amerikassa koostui kolmesta eri suuntauksesta. Vanhin niistä oli sosialistinen ja se syntyi jo 1900-luvun alussa. Vuoden 1914 tienoilla tästä haarautui syndikalistinen työväenliike. Kolmantena näki syntynsä kommunistinen liike 1920-luvun alussa. Yhdysvaltain kommunistista puoluetta johti pitkään Gus Hall, jonka vanhemmat olivat muuttaneet Yhdysvaltoihin Tampereelta. Kaiken kaikkiaan, Yhdysvaltojen kommunisteista suurin osa oli suomalaisia.

Työväenliike koki kukoistuksensa ensimmäisen polven amerikansuomalaisten parissa. Toinen sukupolvi ei tuntenut siihen enää juurikaan kiinnostusta ja myöhemmät sukupolvet eivät ainakaan kommunismiin voineet tuntea Amerikan oloissa pienintäkään kiinnostusta, koska kyseiseen liikkeeseen tunnettiin laajalti suurta vastenmielisyyttä.

Pientä nurkkakuntaisuutta ja suurta avustushenkeä

Amerikansuomalaisten yhteistoimintaa on haitannut kauan aikaa sitten, menneinä aikoina pienoinen nurkkakuntaisuus. Se on ilmennyt niin, että vähänkin huomattavammalla paikkakunnalla on ollut kirkkoja ja rukoushuoneita usean uskonsuunnan tarpeisiin - ja sen lisäksi kokoustiloja raittiusjärjestöille, työväelle ja muille järjestöille. Samoihin tiloihin ei ole mahduttu. Tällainen, erilaisiin aatesuuntauksiin ja politiikkaan perustunut suvaitsemattomuus on kuitenkin jo kaukaista historiaa.

Sen sijaan avustustoimissaan amerikansuomalaiset ovat osoittaneet suurenmoista yhteishenkeä silloin, kun pienessä ja kaukaisessa Suomessa on ollut hätä ja on tarvittu apua. Viime sotien aikana Suomeen saapui noin 300:n amerikansuomalaisen avustusryhmä, josta muodostettu Amerikan Suomalainen legioona ei kuitenkaan ehtinyt mukaan taisteluihin.

Siirtolaiset perustivat jo heti sodan alettua avustuskomiteoita keräystoimintaa varten. Tällainen keräyksiin perustuva lahjoitustoiminta, jonka puitteissa Suomeen toimitettiin rahaa, vaatteita ja ruokatarvikkeita myös amerikkalaisilta, jatkui 1950-luvulle saakka. Amerikansuomalaiset ovat osallistuneet myös Suomen Olympiajoukkueiden kustannuksiin.



New Yorkin Uutisten toimitusväkeä vuonna 1965. Kuva Siirtolaisuusinstituutti.

Lehti- ja kustannustoiminta

Julkaisupuolella toiminta Amerikassa on ollut myös erittäin vireää, monipuolista ja runsasta. Kun kielitaitoa ei ollut, oli suomenkielisen lehdistön ja kirjallisuuden tarve hyvin suuri.

Niinpä Yhdysvaltojen suomalaisalueilla toimikin oma lehdistö. Jo vuonna 1876 alkoi Hancockissa ilmestyä Amerikan Suomalainen Lehti. Tämä lehti ilmestyi vain kolmentoista numeron verran, mutta avasi tien muille suomenkielisille lehdille. Niinpä vuonna 1899 ilmestyi jo 10 suomenkielistä sanomalehteä ja 7 aikakauslehteä.

Kaiken kaikkiaan Yhdysvalloissa on julkaistu amerikansuomalaisuuden alkuajoista lähtien noin neljäsataa suomenkielistä lehteä. Useat niistä kuitenkin sinnittelivät hengissä vain lyhyen aikaa. Huomattavimmat aikakauslehdet edustivat työväen poliittisia oppeja.

Vielä vuonna 1971 Yhdysvalloissa ilmestyi viisi suomenkielistä lehteä, kaikki kahdesti viikossa: Amerikan Uutiset, Industrialist, New Yorkin Uutiset, Raivaaja ja Työmies - Eteenpäin.



Edustava kooste legendaarisia Lännen lehtiä. Kuva Siirtolaisuusinstituutti.

Varsin hiljaista on amerikansuomalaisten lehtirintamalla nykyisin, mutta kaksi lehteä on elossa. Vuonna 1905 perustettu Raivaaja lopetti paperilehtensä julkaisun vuonna 2009, mutta Raivaaja on edelleen aktiivinen netissä. Sivuilta löytyy myös digitoituina Raivaajan numeroita aarrearkullinen menneiltä vuosikymmeniltä.

Amerikan Uutiset on Floridan Lake Worthissa ilmestyvä, vuonna 1932 perustettu amerikansuomalainen sanomalehti. Vuosina 1932 - 1960 sen nimenä oli Minnesotan Uutiset. Lehti ilmestyy joka toinen viikko, keskiviikkoisin.



Ellis Islandin immigranttilapset - Ellis Island Immigrant Children Mural. Seinätaidetta, Soho, New York - ranskalainen taiteilija JR.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Zach Korb

Lähteet
*Spectrum, WSOY: Eero Saarinen
*Kodin suuri tietosanakirja, Weilin + Göös
*Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti: Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan
*Turun Sanomat: Ellis Island on miljoonien siirtolaisten saari