Susi (Canis lupus) Pohjois-Amerikassa

Susi on pohjoisen pallonpuoliskon eläinlaji - ja siten kaikki sudet löytyvät joko Euroopasta, Aasiasta tai Pohjois-Amerikasta. Pohjois-Amerikassa eli yhteensä 400 000 sutta ja punasutta silloin, kun eurooppalaiset saapuivat sinne. Kanadan ja Alaskan eteläpuolella susia eli 250 000 tuolloin. Amerikan alkuperäiskansojen, intiaanien kulttuurissa, susi on ollut merkityksellinen ja arvostettu eläin.

Susi Canis lupus Katso erillinen selvitys Pohjois-Amerikan suden alalajeista.
Tundra Wolf (Canis lupus albus) - Tundrasusi
Arabian Wolf (Canis lupus arabs) - Arabiansusi
Arctic Wolf (Canis lupus arctos) - Arktinen susi
Eurasian Wolf (Canis lupus lupus) - Susi
Indian Wolf (Canis lupus pallipes) - Intiansusi

Huom! Kaikki sudet tällä kartalla edustavat samaa susilajia, siis sutta (Canis lupus) - mutta eri alalajeilla on erilaiset tieteelliset nimet ja nimet. Siten esim. tundrasusi ja arabiansusi ovat myös samoja susia, kuin meidänkin sutemme (Canis lupus lupus) , mutta vain eri alalajeja. Suomalainen sutemme on suden nimilaji, euraasiansusi eli susi (Canis lupus lupus).
YHDYSVALLAT - SUDET VUONNA 2012
MAA
SUSIEN MÄÄRÄ
KAADETUT SUDET
Yhdysvallat
12 700 - 16 200
> 2 000
Pohjoiset Kalliovuoret (Northern Rocky Mountains): Wyoming - Idaho - Montana - Washington - Oregon. Yhteensä 1 700 sutta. Kaadot 570 sutta.
OSAVALTIO
SUSIEN MÄÄRÄ
KAADETUT SUDET
Idaho
746
329
Montana
653
175
Oregon
29
-
Washington
18
-
Wyoming
245
66
Suuret järvet (Western Great Lakes States): Minnesota - Wisconsin - Michigan. Yhteensä 4 432 sutta. Kaadot 530 sutta.
OSAVALTIO
SUSIEN MÄÄRÄ
KAADETUT SUDET
Minnesota
3 000
413
Wisconsin
815
117
Michigan
687
-
Isle Royale - Michigan
9
-
Alaska. Yhteensä 7 700 - 11 200 sutta. Kaadot > 1 000 sutta.
OSAVALTIO
SUSIEN MÄÄRÄ
KAADETUT SUDET
Alaska
7 700 - 11 200
> 1 000
Susi Canis lupus

All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved:
© Flickr/CJ Berry
- Used with permission.


YHDYSVALLAT - SUSIOSAVALTIOT

Erilaisten suojeluohjelmien tukemina sudet ovat tehneet useisiin Yhdysvaltojen osavaltioihin menestyksekkään paluun, omin jaloin niihin luontaisesti levittäytyen.

Susi on poistettu vuonna 2011 Yhdysvalloissa eräissä susiosavaltioissa uhanalaisten lajien listoilta ja sen jälkeen susia on näissä osavaltioissa metsästetty.

Yhdysvalloissa sudet sijoittuvat kahteen eri paikkaan: 1) Alaskaan ja 2) 48 mantereen osavaltion alueelle (lower 48 States).

Näistä 48 osavaltiosta on kuusi sellaista, joissa elää vakiintunut susikanta ja ne ovat: Pohjoisten Kalliovuorten (Northern Rocky Mountains) osavaltiot Wyoming, Idaho ja Montana - sekä Suurten järvien (Great Lakes) osavaltiot Minnesota, Wisconsin ja Michigan.

Edellä mainittujen osavaltioiden lisäksi pienet susimäärät ovat Oregonissa ja Washingtonissa. Joitakin satunnaisia susia tavataan Arizonan ja New Mexicon eli Uuden Meksikon rajaseudulla.

Susien kokonaismäärä Yhdysvalloissa vuonna 2012: 12 700 - 16 200 sutta

48 osavaltion alueella elää noin 5 000 sutta. Alaskan susimäärän tarkempi arviointi on ilmeisen vaikeaa, mutta siellä elää susia noin 7 700 - 11 200. Yhdysvaltojen koko susimäärä on siten noin 12 700 - 16 200. (U.S. Fish and Wildlife Service)

Pohjoiset Kalliovuoret: Wyoming - Idaho - Montana - Washington - Oregon vuonna 2012 - yhteensä 1 700 sutta

Pohjoisten Kalliovuorten osavaltiot Wyoming, Idaho ja Montana ovat yhdessä noin 2 500 - 1 700 suden kotiseutua. Susimäärissä suurempi lukema 2 500 on ennen susien metsästyskautta ja 1 700 susimetsästyksen jälkeen. Näiden tässä esitettyjen, metsästyksen yhteydessä tapahtuneiden kaatojen lisäksi susia ammutaan jonkin verran myös muista syistä, erityisluvin. Nämä osavaltiot kuuluvat ns. Yellowstonen ekosysteemiin, joka pitää sisällään myös Yellowstonen kansallispuiston sinne istutettuine susineen.

Näistä kolmesta osavaltiosta susia eniten vuonna 2012 oli Idahossa, 746 sutta ja 117 susilaumaa. Montanassa susia vuonna 2012 oli 653 ja susilaumoja 147. Wyomingissa susia vuonna 2012 oli 245 ja susilaumoja 43.

1 700 sutta näiden kolmen osavaltion alueella on minimiarvio. Ennen sudenmetsästyksiä, vuoden 2012 aikana, arvioidaan koko susimäärän olleen jossakin vaiheessa noin 2 500 sutta. Tällöin arvioidaan Montanassa olleen 949 sutta, Idahossa 1 108 sutta ja Wyomingissa 413 sutta.

Washington on Yhdysvaltain osavaltio länsirannikolla, maan luoteisnurkassa. Siellä oli vuonna 2012 Kalliovuorten alueella susia 18. Kalliovuorten ulkopuolella Washingtonissa oli samaan aikaan 9 sutta.

Oregon on Yhdysvaltojen osavaltio maan länsirannikolla Kalifornian ja Washingtonin välissä. Sen muut rajanaapurit ovat Idaho ja Nevada. Susia Oregonissa vuonna 2012 oli 29.

Washingtonissa ja Oregonissa ei metsästetty susia vuonna 2012.

Wyoming - Idaho - Montana: metsästykset vuonna 2012 - 570 sutta

Luvallisissa susimetsästyksissä susia kaadettiin Montanassa 175 sutta, Idahossa 329 sutta ja 66 sutta Wyomingissa. Yhteensä susia metsästettiin 570. Koko tällä alueella metsästettiin susikannasta 22 prosenttia.

Suuret järvet: Minnesota - Wisconsin - Michigan vuonna 2012 - 4 432 sutta

Maan pohjoisten, keskisten osien, Suurten järvien susiosavaltioita edustavat Minnesota, jossa elää noin 3 000 sutta - ja Wisconsin, 815 sutta ja Michigan, 687 sutta vuonna 2012.

1970-luvulla Yhdysvalloissa Alaskan ulkopuolella susia oli enää Minnesotassa hieman alle 1000, kaikkialta muualta ne oli tapettu pois. Pieni eristynyt populaatio eli aiemmin ja elää edelleen nykyisin myös Isle Royalen saarella Yläjärvellä. Siellä oli 9 sutta vuonna 2012.

Minnesota - Wisconsin - Michigan: metsästykset vuonna 2012 - 530 sutta

Vuonna 2012 myös Minnesotassa ja Wisconsisinissa metsästettiin susia ensimmäisen kerran. Minnesotassa kaadettiin nopeaan tahtiin 413 sutta ja Wisconsinissa 117 sutta, aikavälillä syksystä 2012 tammikuuhun 2013. Michiganissa ei vielä tässä vaiheessa kaadettu ainuttakaan sutta.

Alaska vuonna 2013: 7 700 - 11 200 sutta

Yhdysvalloissa, Alaskassa elää vuonna 2013 Yhdysvaltain runsain ja vakaa 7 700 - 11 200 suden kanta. Alaskassa susimetsästys on aina ollut pysyvää perinnettä. Vuosittain siellä metsästetään laillisesti yli 1 000 sutta - laittomasti ehkä saman verran. Alaskassa susista metsästetään tietty prosenttiosuus, joka Wikipedian mukaan on vuositasolla 15 % koko susimäärästä. Alaska on saanut viime vuosina paljon kielteistä julkisuutta, sillä siellä on susia metsästetty myös lentokoneista.

Susia kaupataan turuilla ja toreilla turkiksina ja kaikissa muodoissa. Kanadassa ja Alaskassa susiturkiskauppa on laajaa. Kanada sallii susien pyynnissä edelleenkin myös jalkarautojen käytön. Se on modifoinut erilaisilla kosmeettisilla keinoilla nämä raudat "pehmeämmiksi" - mutta siltikin jalkaraudat on sudelle suurta kärsimystä aiheuttava brutaali pyyntiväline, joka Euroopassa on kielletty.

Yhdysvaltojen sudettomat alueet

Eräissä muissakin Yhdysvaltain osavaltioissa tavataan joskus yksittäisiä, harhailevia susia. Näitä osavaltioita, joilla ei vielä ole omaa susikantaa, mutta joissa susi joskus Kalliovuorten suunnalta on piipahtanut - ovat Utah ja Colorado. Coloradosta viimeinen siellä alunperin olleeseen susikantaan kuulunut susi tapettiin vuonna 1945.

Suurista osista valtavan kokoista maata susi on kadonnut. Myös susiosavaltioihin rajautuvista pohjoisista osavaltioista, kuten Minnesotan ja Montanan väliin jäävästä Pohjois-Dakotasta, sudet puuttuvat. Siellä niitä voi, jos on todella suuri tarve edes nähdä susi, nähdä ainakin kahdessa susitarhassa, jotka ovat Dakota Zoo Bismarckissa ja Roosevelt Park Zoo Minotissa. Koillisessa osassa, kuten New Yorkin osavaltiossa, susia ei ole ollut vuosisatoihin. Lännestä, Tyynen valtameren rannikoilta susi myös puuttuu. Viimeinen susi Kaliforniasta tapettiin ansalla vuonna 1924. Lounaisissa osissa elää ja sinnittelee pieni suden alalajin, meksikonsuden (Canis lupis baileyi) kanta, mutta susi sinne, kuten Uuteen Meksikoon ja Arizonaan, tuskin levittäytyy koskaan.
KANADA - 52 000 - 60 000 sutta

Kanada on pinta-alaltaan Venäjän jälkeen maailman suurin maa ja kun liki neljä viidesosaa maan pinta-alasta on asumatonta - on erämaata ja tilaa runsaalle eläinkannalle. Eläimistön joukossa elävät ja vaeltelevat sudet, joita arvioidaan olevan Kanadassa 52 000 - 60 000. Kanadassa on siten susia enemmän, kuin missään muussa maailman valtiossa.

Käyttäytymisensä, alueellisen sijoittumisensa ja ulkoisten, näkyvien ominaisuuksiensa mukaan Kanadassa sudet edustavat suden eri alalajeja, taikka niitä vain edellä mainituista syistä johtuen yleisesti ja totutusti nimitetään eri tavoin. Kanadan metsäalueilla ja niiden keskellä olevissa vuoristoissa elävät harmaasudet ovat "metsäsusia"/timber wolves. Nämä sudet pysyttäytyvät omilla asuinsijoillaan ja reviireillään ja käyttävät ravinnokseen hirviä ja biisoneita, jotka eivät vaella. Arktisilla saarilla elävät puolestaan arktiset sudet, joiden ravintoon kuuluvat karibut, myskihärät ja arktiksen jänikset. Tundra- eli karibususia ovat ne sudet, jotka vaeltavat metsäalueitten ja Luoteisterritorioiden välillä karibulaumojen mukana, eivätkä asetu siis pysyvästi minnekään ja käyttävät ravinnokseen nimenomaan karibuja.

Kanadassa metsästetään susia sekä ampumalla että ansoilla tuhansittain vuodessa. Yksittäisellä metsästäjällä ei ole minkäänlaisia rajoituksia sen suhteen, että montako sutta hän voi metsästää. Pelkästään turkiskauppaa varten pyydetään Kanadassa vuosittain suuri määrä susia. Suuren susimetsästäjäjoukon muodostavat ne turistit, jotka tulevat Kanadaan metsästämään ja hakemaan elämyksiä.

Kanadan susien elinympäristöt

Kanadan valtavalla alueella sudet elävät ja ovat sopeutuneet mitä erilaisimpiin oloihin. Eteläisemmissä osissa, metsissä ja vuoristolaaksoissa susille riittää yllin kyllin riistaa. Pohjoisessa tundrasaarilla, missä jäätikkö peittää elotonta maisemaa ja kylmä viima ja puhuri lumisateineen ja -myrskyineen puhaltaa miltei lakkaamatta, tuntuu arktisen suden selviytyminen suorastaan ihmeeltä.

Öljyteollisuus tuhoaa Kanadan luontoa - susia aiotaan myrkyttää vähintään 6 000 viiden vuoden välein

Alberta on yksi Kanadan provinsseista. Albertan öljyvarat ovat huomattavat. Niistä merkittävimmäksi nousemassa olevan Athabascan öljyhiekan arvioidaan sisältävän yli kolmanneksen maailman öljystä ja olevan siten maailman suurin yksittäinen öljyesiintymä.

Ennen tämän öljyhiekan löytämistä Albertan erämaat ovat olleet paratiisi siellä eläneelle linnustolle ja eläimistölle. Nyt kaikki on toisin. Öljyteollisuuden maankäsittely ja siitä jäävät valtaisat joutomaat ovat tuhoamassa Albertan luonnon. Kymmeniä tuhansia hehtaareja maata myllerretään. Öljyhiekka öljyineen on luonnon kannalta kaikkein vahingoittavin, saastuttavin ja tuhoisin aine maailmassa.

Öljyhiekan käsittelyn ja sen seuraamusten vuoksi Albertassa vaeltavat karibulaumat ovat yllättäen sukupuuton partailla. Tämä uhka on todellakin syntynyt kuin tyhjästä ja salaman lyömänä. Öljytuhoja ei kuitenkaan aiota vähentää, vaan karibujen heikentynyttä asemaa aiotaan parantaa, poistamalla sudet karibujen lisääntymisalueilta.

Kaikessa hiljaisuudessa ja osin salaa Kanadan hallitus on valmistellut toteuttamista vaille valmiin suunnitelman, jonka mukaan ainakin 6 000 sutta viiden vuoden välein eliminoidaan myrkyttämällä strykniinillä, helikoptereista ampuen, miten vain se halvimmin ja tehokkaimmin voidaan toteuttaa. Strykniinisyöteissä on myös se haittapuoli, että kun niitä kylvetään tuhansina paketteina luontoon, kuolevat kaikki muutkin niihin kajoavat.

Karibut ja sudet ovat eläneet seuduilla tuhansien vuosien ajan - ei sulassa sovussa, mutta tasapainossa sekä toistensa että luonnon kanssa. Vaeltavia karibulaumoja seuraavat sudet, jotka ottavat osansa karibuista, mutta ne eivät ole koskaan vähäisimmässäkään määrin vaarantaneet karibujen olemassaoloa. Nyt karibujen elämä on vaakalaudalla öljyhiekan ja öljyteollisuuden vuoksi, ja tilannetta ei suinkaan aiota helpottaa vähentämällä öljyhiekan käsittelyä, vaan poistamalla sudet. Tästä Kanadan hallituksen epätoivoisesta suunnitelmasta kertoo raportissaan Yhdysvaltain suurin luonnonsuojeluorganisaatio, National Wildlife Federation.

Myös Yhdysvallat on vedetty ja sotkettu mukaan tähän öljyoperaatioon, koska sinne suunnitellaan rakennettavaksi Kanadasta 1 700 mailia pitkä öljyputki, jolla öljy siirrettäisiin Yhdysvaltojen ydinalueille.

Vain karibut ja sudet eivät ole tuhoutumassa öljyhiekan vuoksi, vaan jo nyt tuhannet vesilinnut ovat menettäneet henkensä ja jatko näyttää niillekin yhä synkemmältä. Asiantuntijoiden mukaan karibujen tilanteeseen voidaan saada sudet tappamalla hetkellistä ja tilapäistä helpotusta, mutta pidemmällä aikavälillä öljyhiekan käsittelyn aiheuttamat ympäristötuhot aikaansaavat laajaa luonnontuhoa.

18.5.2013 Tunturisusi
Uutinen Jeremy Symons: Canadian Government Plans to Poison Wolves Due to Tar Sands Project 02/10/2012
Uutinen CTV News: Caribou recovery plan near oilsands may target wolves 12.9.2011
Uutinen Los Angeles Times: Canada responds to caribou decline with plan to kill wolves 9.2.2012

GRÖNLANTI

Pohjois-Grönlannissa, Grönlannin pohjoisimmilla ja itäisillä rannikoilla elävät maailman pohjoisimmat sudet - niitä on ehkä noin 50 - 100 yksilöä. Aiemmin ajateltiin, että Grönlannissa eläisi ihan oma suden alalajinsa. Nykyisin susi on todettu arktiseksi sudeksi (Canis lupus arctos). Susi on siten sama suden alalaji, joka asuttaa Kanadan arktisia alueita ja Alaskaa.

Näistä susista on olemassa varsin vähän havaintoja. Susia on kyllä Grönlannissa nähty 1980-luvullakin, jossakin laumassa on ollut enimmillään kahdeksankin sutta. Susien jätöksiä on kerätty ja tutkittu 1990-luvulla. 461 susien ulostenäytettä kerättiin kesäisin vuosina 1991-1995 ja niistä pääteltiin, mitä arktiset sudet syövät Grönlannissa. Susia vaeltanee Grönlantiin jäitä pitkin Kanadasta, Ellesmerensaaren suunnalta.

Kuuluisia sudenmetsästäjiä

Amerikan sudenmetsästäjien joukossa on ollut aikojen myötä useita muista yhteyksistä kuuluisia. Kuuluisin heistä lienee presidentti Theodore Roosevelt. Roosevelt kirjoitti susien metsästämisestä koirien avulla kirjassaan "Hunting the Grisly and Other Sketches" - ja kuvasi siinä sutta hirvittäväksi taistelijaksi, joka hetkessä tekee suurilla leuoillaan selvää kokonaisesta koiralaumasta. Rooseveltin mukaan sellaisetkin koirat, jotka epäröimättä hyökkäävät karhun taikka puuman kimppuun - empivät suden kohdatessaan ja pelkäävät sitä.

Wolfers - sudenmetsästäjät

Pohjois-Amerikassa susia metsästivät 1800-luvulta 1900-luvulle ammattimaiset sudenpyytäjät, wolfers. Monet heistä olivat ensin etsineet onneaan kultaryntäyksissä tai muissa ajan toimissa, mutta kun onni ei ollut myötä, siirtyivät he hankkimaan toimeentulonsa sudenpyynnillä. Susia pyydettiin sekä turkiskauppaa varten - että myöhemmin kaatopalkkiota vastaan tuhottiin. Tuhotoimissa maksajina ja työnantajina olivat karjankasvattajat, jotka halusivat päästä susista eroon.

1840-luvulta 1860-luvulle tultaessa sudet oli kuta kuinkin täysin tapettu Texasista Dakotaan ja Missourista Coloradoon. Tyypillinen tapa oli tappaa sudet myrkyillä. Strykniinillä myrkytetyt haaskat jätettiin sijoilleen - ja kuolleet sudet käytiin seuraavina päivinä keräämässä pois. Myrkyttäminen oli mittasuhteiltaan hyvin laajaa, sillä tällaisten myrkytettyjen haaskalinjojen pituus saattoi olla 200 km. Yksinomaan Montanassa tapettiin 25 vuoden aikana 80 000 sutta.

Kun sudenpyytäjät huomasivat ansioidensa katoavan, susien loppuessa, he keksivät uusia keinoja. Vain sudenpennut tapettiin - mutta emot jätettiin henkiin, jotta ne saattoivat tuottaa uusia jälkeläisiä.

Kesällä 1915 Yhdysvaltain hallituskin jo palkkasi ensimmäiset viralliset sudenmetsästäjänsä. Vuoteen 1942 mennessä, jolloin toimi loppui, nämä viralliset valtion sudenmetsästäjät ennättivät tappaa 24 132 sutta.

Kanadassa susia myrkytettiin 17 500 aikavälillä 1955-1961. Pelkästään Ontariossa, tapettiin susia 33 000 vuosina 1947-1971. Brittiläisessä Kolumbiassa susia tapettiin 20 000 vuosina 1935-1955. Albertassa susia tapettiin 12 000 vuosina 1942-1955.

Pedot tärkeä osa ekosysteemiä

Huippupedot vaikuttavat saaliseläinkantoihin, keskikokoisiin petoihin alapuolellaan ja - epäsuorasti - keskikokoisten petojen saaliseläimiin, mutta entäpä kasvit?

Ensisilmäyksellä voi vaikuttaa oudolta, että huippupedoilla voisi olla merkittävä vaikutus ekosysteemin kasvielämään. Kuitenkin, Biological Conservation lehdessä esitelty tutkimus viidestä USA:n kansallispuistosta (Olympic, Yosemite, Yellowstone, Zion ja Wind Cave) näyttää kuinka paljon kasvit ja täten koko ekosysteemi nojaa suuriin petoihin. Niitä ei voi kutsua pelkästään "pienten saaliseläinten suojelijoiksi" mutta myös "alkuperäisen kasvillisuuden suojelijoiksi".

Lue koko tämä tutkimustulos.

Lähteet
Defenders of Wildlife
U.S. Fish and Wildlife Service
The Wolf (Canis lupus) in Greenland: A Historical Review and Present Status
L. David Mech: Arctic Wolves and Their Prey
Barry Lopez : Of Wolves and Men, 1978.
Wolves Delisted: Idaho Perspective 2009
Minnesota MN Department of Natural Resources: Wolf management plan
A Brief History of the Wolf in the United States
Mike Jimenez: Service Review of the 2012 wolf population in the NRM (Northern Rocky Mountains) DPS (Distinct Population Segment) 29.3.2013
Alaska Department of Fish and Game: Alaska is home to an estimated 7 000 to 11 000 wolves.
Susi Canis lupus
Susi (Canis lupus) Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Alive in Calgary
Musta tarkkailija

Tämä musta susi tarkkailee maailmaa mietteliäänä Albertassa, Kanadassa.
*** www.tunturisusi.com ***