|
|
Susi (Canis lupus) Pohjois-Amerikassa
Susi on
pohjoisen pallonpuoliskon eläinlaji - ja siten kaikki sudet löytyvät
joko Euroopasta, Aasiasta tai Pohjois-Amerikasta.
Pohjois-Amerikassa eli yhteensä 400 000 sutta ja punasutta silloin,
kun eurooppalaiset saapuivat sinne. Kanadan ja Alaskan eteläpuolella
susia eli 250 000 tuolloin.
Amerikan alkuperäiskansojen, intiaanien kulttuurissa,
susi on ollut merkityksellinen ja arvostettu eläin.
Katso erillinen selvitys Pohjois-Amerikan suden alalajeista.
|
Tundra Wolf (Canis lupus albus) - Tundrasusi
Arabian Wolf (Canis lupus arabs) - Arabiansusi
Arctic Wolf (Canis lupus arctos) - Arktinen susi
Eurasian Wolf (Canis lupus lupus) - Susi
Indian Wolf (Canis lupus pallipes) - Intiansusi
Huom! Kaikki sudet tällä kartalla edustavat samaa susilajia, siis sutta (Canis lupus) - mutta
eri alalajeilla on erilaiset tieteelliset nimet ja nimet. Siten esim. tundrasusi
ja arabiansusi ovat myös samoja susia, kuin meidänkin sutemme (Canis lupus lupus) , mutta vain eri alalajeja.
Suomalainen sutemme on suden nimilaji, euraasiansusi eli susi (Canis lupus lupus).
|
|
YHDYSVALLAT - SUDET VUONNA 2012
|
|
|
MAA
|
SUSIEN MÄÄRÄ
|
KAADETUT SUDET
|
|
Yhdysvallat
|
12 700 - 16 200
|
> 2 000
|
|
Pohjoiset Kalliovuoret (Northern Rocky Mountains): Wyoming - Idaho - Montana - Washington - Oregon. Yhteensä 1 700 sutta.
Kaadot 570 sutta.
|
|
|
OSAVALTIO
|
SUSIEN MÄÄRÄ
|
KAADETUT SUDET
|
|
Idaho
|
746
|
329
|
|
Montana
|
653
|
175
|
|
Oregon
|
29
|
-
|
|
Washington
|
18
|
-
|
|
Wyoming
|
245
|
66
|
|
Suuret järvet (Western Great Lakes States): Minnesota - Wisconsin - Michigan. Yhteensä 4 432 sutta. Kaadot 530 sutta.
|
|
|
OSAVALTIO
|
SUSIEN MÄÄRÄ
|
KAADETUT SUDET
|
|
Minnesota
|
3 000
|
413
|
|
Wisconsin
|
815
|
117
|
|
Michigan
|
687
|
-
|
|
Isle Royale - Michigan
|
9
|
-
|
|
Alaska. Yhteensä 7 700 - 11 200 sutta. Kaadot > 1 000 sutta.
|
|
|
OSAVALTIO
|
SUSIEN MÄÄRÄ
|
KAADETUT SUDET
|
|
Alaska
|
7 700 - 11 200
|
> 1 000
|
|
|
All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved:
© Flickr/CJ Berry
- Used with permission.
YHDYSVALLAT - SUSIOSAVALTIOT
Erilaisten suojeluohjelmien tukemina sudet ovat tehneet useisiin Yhdysvaltojen
osavaltioihin menestyksekkään paluun, omin jaloin niihin
luontaisesti levittäytyen.
Susi on poistettu vuonna 2011 Yhdysvalloissa eräissä susiosavaltioissa
uhanalaisten lajien listoilta ja sen jälkeen susia on näissä osavaltioissa
metsästetty.
Yhdysvalloissa sudet sijoittuvat kahteen eri paikkaan: 1) Alaskaan ja 2) 48 mantereen osavaltion alueelle (lower 48 States).
Näistä 48 osavaltiosta on kuusi sellaista, joissa elää vakiintunut susikanta ja ne ovat:
Pohjoisten Kalliovuorten (Northern Rocky Mountains) osavaltiot Wyoming, Idaho ja Montana - sekä Suurten järvien (Great Lakes)
osavaltiot Minnesota, Wisconsin ja Michigan.
Edellä mainittujen osavaltioiden lisäksi pienet susimäärät ovat Oregonissa ja Washingtonissa.
Joitakin satunnaisia susia tavataan Arizonan ja New Mexicon eli Uuden Meksikon rajaseudulla.
Susien kokonaismäärä Yhdysvalloissa vuonna 2012: 12 700 - 16 200 sutta
48 osavaltion alueella elää noin 5 000 sutta. Alaskan susimäärän tarkempi arviointi
on ilmeisen vaikeaa, mutta siellä elää susia noin 7 700 - 11 200.
Yhdysvaltojen koko susimäärä on siten noin 12 700 - 16 200. (U.S. Fish and Wildlife Service)
Pohjoiset Kalliovuoret: Wyoming - Idaho - Montana - Washington - Oregon vuonna 2012 - yhteensä 1 700 sutta
Pohjoisten Kalliovuorten osavaltiot Wyoming, Idaho ja Montana ovat yhdessä
noin 2 500 - 1 700 suden kotiseutua.
Susimäärissä suurempi lukema 2 500 on ennen susien metsästyskautta
ja 1 700 susimetsästyksen jälkeen. Näiden tässä esitettyjen, metsästyksen yhteydessä
tapahtuneiden kaatojen lisäksi susia ammutaan jonkin verran myös muista syistä, erityisluvin.
Nämä osavaltiot kuuluvat ns.
Yellowstonen ekosysteemiin, joka pitää sisällään myös Yellowstonen kansallispuiston
sinne istutettuine susineen.
Näistä kolmesta osavaltiosta susia eniten vuonna 2012 oli Idahossa, 746 sutta ja 117 susilaumaa.
Montanassa susia vuonna 2012 oli 653 ja susilaumoja 147. Wyomingissa susia vuonna 2012
oli 245 ja susilaumoja 43.
1 700 sutta näiden kolmen osavaltion alueella on minimiarvio. Ennen sudenmetsästyksiä, vuoden
2012 aikana, arvioidaan koko susimäärän olleen jossakin vaiheessa noin 2 500 sutta.
Tällöin arvioidaan Montanassa olleen 949 sutta, Idahossa 1 108 sutta ja Wyomingissa 413 sutta.
Washington on Yhdysvaltain osavaltio länsirannikolla, maan luoteisnurkassa. Siellä oli vuonna 2012
Kalliovuorten alueella susia 18. Kalliovuorten ulkopuolella Washingtonissa oli samaan aikaan 9 sutta.
Oregon on Yhdysvaltojen osavaltio maan länsirannikolla Kalifornian ja Washingtonin välissä. Sen muut rajanaapurit ovat Idaho ja Nevada.
Susia Oregonissa vuonna 2012 oli 29.
Washingtonissa ja Oregonissa ei metsästetty susia vuonna 2012.
Wyoming - Idaho - Montana: metsästykset vuonna 2012 - 570 sutta
Luvallisissa susimetsästyksissä susia kaadettiin Montanassa 175 sutta, Idahossa 329 sutta ja
66 sutta Wyomingissa. Yhteensä susia metsästettiin 570.
Koko tällä alueella metsästettiin susikannasta 22 prosenttia.
Suuret järvet: Minnesota - Wisconsin - Michigan vuonna 2012 - 4 432 sutta
Maan pohjoisten, keskisten osien, Suurten järvien susiosavaltioita edustavat Minnesota, jossa elää
noin 3 000 sutta - ja Wisconsin, 815 sutta ja Michigan, 687 sutta vuonna 2012.
1970-luvulla Yhdysvalloissa Alaskan ulkopuolella susia oli enää
Minnesotassa hieman alle 1000, kaikkialta muualta ne oli tapettu pois.
Pieni eristynyt populaatio eli aiemmin ja elää edelleen nykyisin myös Isle Royalen saarella
Yläjärvellä. Siellä oli 9 sutta vuonna 2012.
Minnesota - Wisconsin - Michigan: metsästykset vuonna 2012 - 530 sutta
Vuonna 2012 myös Minnesotassa ja Wisconsisinissa metsästettiin susia ensimmäisen kerran.
Minnesotassa kaadettiin nopeaan tahtiin 413 sutta ja Wisconsinissa 117 sutta,
aikavälillä syksystä 2012 tammikuuhun 2013. Michiganissa ei vielä tässä vaiheessa
kaadettu ainuttakaan sutta.
Alaska vuonna 2013: 7 700 - 11 200 sutta
Yhdysvalloissa, Alaskassa elää vuonna 2013 Yhdysvaltain runsain ja vakaa 7 700 - 11 200
suden kanta. Alaskassa susimetsästys on aina ollut
pysyvää perinnettä. Vuosittain siellä
metsästetään laillisesti yli 1 000 sutta - laittomasti ehkä saman verran.
Alaskassa susista metsästetään tietty prosenttiosuus, joka Wikipedian mukaan on vuositasolla 15 % koko susimäärästä.
Alaska on saanut viime vuosina paljon
kielteistä julkisuutta, sillä siellä on susia metsästetty
myös lentokoneista.
Susia kaupataan turuilla ja toreilla turkiksina
ja kaikissa muodoissa. Kanadassa ja Alaskassa
susiturkiskauppa on laajaa. Kanada sallii susien pyynnissä edelleenkin
myös jalkarautojen käytön. Se on modifoinut erilaisilla kosmeettisilla
keinoilla nämä raudat "pehmeämmiksi" - mutta siltikin jalkaraudat
on sudelle suurta kärsimystä aiheuttava brutaali pyyntiväline, joka
Euroopassa on kielletty.
Yhdysvaltojen sudettomat alueet
Eräissä muissakin Yhdysvaltain osavaltioissa
tavataan joskus yksittäisiä, harhailevia susia.
Näitä osavaltioita, joilla ei vielä ole omaa susikantaa,
mutta joissa susi joskus Kalliovuorten suunnalta on piipahtanut - ovat Utah ja Colorado.
Coloradosta viimeinen siellä alunperin olleeseen susikantaan kuulunut
susi tapettiin vuonna 1945.
Suurista osista valtavan kokoista maata
susi on kadonnut. Myös susiosavaltioihin rajautuvista
pohjoisista osavaltioista, kuten Minnesotan ja Montanan väliin jäävästä Pohjois-Dakotasta, sudet puuttuvat.
Siellä niitä voi, jos on todella suuri tarve edes nähdä susi, nähdä ainakin kahdessa susitarhassa, jotka ovat
Dakota Zoo Bismarckissa ja Roosevelt Park Zoo Minotissa.
Koillisessa osassa, kuten New Yorkin osavaltiossa,
susia ei ole ollut vuosisatoihin. Lännestä, Tyynen valtameren
rannikoilta susi myös puuttuu. Viimeinen susi Kaliforniasta
tapettiin ansalla vuonna 1924. Lounaisissa osissa
elää ja sinnittelee pieni suden alalajin, meksikonsuden (Canis lupis baileyi)
kanta, mutta susi sinne, kuten Uuteen Meksikoon ja Arizonaan, tuskin levittäytyy koskaan.
|
KANADA - 52 000 - 60 000 sutta
Kanada on pinta-alaltaan Venäjän jälkeen maailman suurin maa ja kun liki neljä viidesosaa maan
pinta-alasta on asumatonta - on erämaata ja tilaa runsaalle eläinkannalle. Eläimistön joukossa
elävät ja vaeltelevat sudet, joita arvioidaan olevan Kanadassa
52 000 - 60 000. Kanadassa on siten susia enemmän, kuin missään
muussa maailman valtiossa.
Käyttäytymisensä, alueellisen sijoittumisensa ja ulkoisten, näkyvien
ominaisuuksiensa mukaan Kanadassa sudet edustavat suden eri alalajeja,
taikka niitä vain edellä mainituista syistä johtuen yleisesti
ja totutusti nimitetään eri tavoin.
Kanadan metsäalueilla ja niiden keskellä olevissa vuoristoissa elävät
harmaasudet ovat "metsäsusia"/timber wolves. Nämä sudet pysyttäytyvät omilla asuinsijoillaan
ja reviireillään ja käyttävät ravinnokseen hirviä ja biisoneita, jotka
eivät vaella. Arktisilla saarilla elävät puolestaan
arktiset sudet, joiden ravintoon kuuluvat karibut, myskihärät ja arktiksen jänikset.
Tundra- eli karibususia ovat ne sudet, jotka vaeltavat metsäalueitten
ja Luoteisterritorioiden välillä karibulaumojen mukana, eivätkä asetu siis pysyvästi minnekään
ja käyttävät ravinnokseen nimenomaan karibuja.
Kanadassa metsästetään susia sekä ampumalla että ansoilla tuhansittain vuodessa.
Yksittäisellä metsästäjällä ei ole minkäänlaisia rajoituksia sen suhteen, että montako
sutta hän voi metsästää. Pelkästään turkiskauppaa varten pyydetään Kanadassa
vuosittain suuri määrä susia. Suuren susimetsästäjäjoukon muodostavat ne turistit,
jotka tulevat Kanadaan metsästämään ja hakemaan elämyksiä.
Kanadan susien elinympäristöt
Kanadan valtavalla alueella sudet elävät ja ovat sopeutuneet mitä erilaisimpiin oloihin.
Eteläisemmissä osissa, metsissä ja vuoristolaaksoissa susille riittää yllin kyllin riistaa.
Pohjoisessa tundrasaarilla, missä jäätikkö peittää elotonta maisemaa ja kylmä viima ja puhuri
lumisateineen ja -myrskyineen puhaltaa miltei lakkaamatta, tuntuu arktisen suden selviytyminen suorastaan
ihmeeltä.
Öljyteollisuus tuhoaa Kanadan luontoa - susia aiotaan myrkyttää vähintään 6 000 viiden vuoden välein
Alberta on yksi Kanadan provinsseista. Albertan öljyvarat ovat huomattavat. Niistä merkittävimmäksi nousemassa olevan Athabascan öljyhiekan arvioidaan sisältävän yli
kolmanneksen maailman öljystä ja olevan siten maailman suurin yksittäinen öljyesiintymä.
Ennen tämän öljyhiekan löytämistä Albertan erämaat ovat olleet paratiisi siellä
eläneelle linnustolle ja eläimistölle. Nyt kaikki on toisin. Öljyteollisuuden
maankäsittely ja siitä jäävät valtaisat joutomaat ovat tuhoamassa Albertan luonnon.
Kymmeniä tuhansia hehtaareja maata myllerretään.
Öljyhiekka öljyineen on luonnon kannalta kaikkein vahingoittavin, saastuttavin
ja tuhoisin aine maailmassa.
Öljyhiekan käsittelyn ja sen seuraamusten vuoksi Albertassa vaeltavat karibulaumat ovat yllättäen
sukupuuton partailla. Tämä uhka on todellakin syntynyt kuin tyhjästä ja salaman lyömänä.
Öljytuhoja ei kuitenkaan aiota vähentää, vaan karibujen heikentynyttä asemaa aiotaan parantaa,
poistamalla sudet karibujen lisääntymisalueilta.
Kaikessa hiljaisuudessa ja osin salaa Kanadan hallitus on valmistellut toteuttamista vaille valmiin
suunnitelman, jonka mukaan ainakin 6 000 sutta viiden vuoden välein eliminoidaan myrkyttämällä strykniinillä, helikoptereista
ampuen, miten vain se halvimmin ja tehokkaimmin voidaan toteuttaa.
Strykniinisyöteissä on myös se haittapuoli, että kun niitä kylvetään
tuhansina paketteina luontoon, kuolevat kaikki muutkin niihin kajoavat.
Karibut ja sudet ovat eläneet seuduilla tuhansien vuosien ajan - ei sulassa sovussa, mutta tasapainossa
sekä toistensa että luonnon kanssa. Vaeltavia karibulaumoja seuraavat sudet, jotka ottavat osansa
karibuista, mutta ne eivät ole koskaan vähäisimmässäkään määrin vaarantaneet karibujen olemassaoloa.
Nyt karibujen elämä on vaakalaudalla öljyhiekan ja öljyteollisuuden vuoksi, ja tilannetta
ei suinkaan aiota helpottaa vähentämällä öljyhiekan käsittelyä, vaan poistamalla sudet.
Tästä Kanadan hallituksen epätoivoisesta suunnitelmasta kertoo raportissaan Yhdysvaltain
suurin luonnonsuojeluorganisaatio, National Wildlife Federation.
Myös Yhdysvallat on vedetty ja sotkettu mukaan tähän öljyoperaatioon, koska sinne suunnitellaan
rakennettavaksi Kanadasta 1 700 mailia pitkä öljyputki, jolla öljy siirrettäisiin Yhdysvaltojen ydinalueille.
Vain karibut ja sudet eivät ole tuhoutumassa öljyhiekan vuoksi, vaan jo nyt tuhannet vesilinnut
ovat menettäneet henkensä ja jatko näyttää niillekin yhä synkemmältä.
Asiantuntijoiden mukaan karibujen tilanteeseen voidaan saada sudet tappamalla hetkellistä
ja tilapäistä helpotusta, mutta pidemmällä aikavälillä öljyhiekan käsittelyn aiheuttamat
ympäristötuhot aikaansaavat laajaa luonnontuhoa.
18.5.2013 Tunturisusi
Jeremy Symons: Canadian Government Plans to Poison Wolves Due to Tar Sands Project 02/10/2012
CTV News: Caribou recovery plan near oilsands may target wolves 12.9.2011
Los Angeles Times: Canada responds to caribou decline with plan to kill wolves 9.2.2012
GRÖNLANTI
Pohjois-Grönlannissa, Grönlannin pohjoisimmilla ja itäisillä rannikoilla elävät
maailman pohjoisimmat sudet - niitä on ehkä noin 50 - 100 yksilöä.
Aiemmin ajateltiin, että Grönlannissa
eläisi ihan oma suden alalajinsa. Nykyisin susi on todettu arktiseksi
sudeksi (Canis lupus arctos).
Susi on siten sama suden alalaji, joka asuttaa Kanadan arktisia
alueita ja Alaskaa.
Näistä susista on
olemassa varsin vähän havaintoja. Susia on kyllä
Grönlannissa nähty 1980-luvullakin, jossakin
laumassa on ollut enimmillään kahdeksankin sutta. Susien jätöksiä
on kerätty ja tutkittu 1990-luvulla. 461 susien ulostenäytettä
kerättiin kesäisin vuosina 1991-1995 ja niistä pääteltiin,
mitä arktiset sudet syövät Grönlannissa. Susia vaeltanee
Grönlantiin jäitä pitkin Kanadasta, Ellesmerensaaren suunnalta.
Kuuluisia sudenmetsästäjiä
Amerikan sudenmetsästäjien joukossa on ollut aikojen myötä
useita muista yhteyksistä kuuluisia. Kuuluisin heistä lienee
presidentti Theodore Roosevelt. Roosevelt kirjoitti susien
metsästämisestä koirien avulla kirjassaan "Hunting the Grisly and Other Sketches" - ja kuvasi siinä
sutta hirvittäväksi taistelijaksi, joka hetkessä tekee suurilla leuoillaan
selvää kokonaisesta koiralaumasta. Rooseveltin mukaan sellaisetkin koirat,
jotka epäröimättä hyökkäävät karhun taikka puuman kimppuun -
empivät suden kohdatessaan ja pelkäävät sitä.
Wolfers - sudenmetsästäjät
Pohjois-Amerikassa susia metsästivät 1800-luvulta 1900-luvulle
ammattimaiset sudenpyytäjät, wolfers. Monet heistä olivat ensin
etsineet onneaan kultaryntäyksissä tai muissa ajan toimissa,
mutta kun onni ei ollut myötä, siirtyivät he hankkimaan toimeentulonsa
sudenpyynnillä. Susia pyydettiin sekä turkiskauppaa varten - että
myöhemmin kaatopalkkiota vastaan tuhottiin. Tuhotoimissa maksajina
ja työnantajina olivat karjankasvattajat, jotka halusivat päästä susista eroon.
1840-luvulta 1860-luvulle tultaessa sudet oli kuta kuinkin täysin tapettu
Texasista Dakotaan ja Missourista Coloradoon. Tyypillinen tapa
oli tappaa sudet myrkyillä. Strykniinillä myrkytetyt haaskat jätettiin
sijoilleen - ja kuolleet sudet käytiin seuraavina päivinä keräämässä pois.
Myrkyttäminen oli mittasuhteiltaan hyvin laajaa, sillä
tällaisten myrkytettyjen haaskalinjojen pituus saattoi olla 200 km.
Yksinomaan Montanassa tapettiin 25 vuoden aikana 80 000 sutta.
Kun sudenpyytäjät huomasivat ansioidensa katoavan, susien loppuessa,
he keksivät uusia keinoja. Vain sudenpennut tapettiin - mutta emot jätettiin
henkiin, jotta ne saattoivat tuottaa uusia jälkeläisiä.
Kesällä 1915
Yhdysvaltain hallituskin jo palkkasi ensimmäiset viralliset sudenmetsästäjänsä.
Vuoteen 1942 mennessä, jolloin toimi loppui, nämä viralliset
valtion sudenmetsästäjät ennättivät tappaa 24 132 sutta.
Kanadassa susia myrkytettiin 17 500 aikavälillä 1955-1961.
Pelkästään Ontariossa, tapettiin susia 33 000 vuosina 1947-1971.
Brittiläisessä Kolumbiassa susia tapettiin 20 000 vuosina 1935-1955.
Albertassa susia tapettiin 12 000 vuosina 1942-1955.
Pedot tärkeä osa ekosysteemiä
Huippupedot vaikuttavat saaliseläinkantoihin, keskikokoisiin petoihin alapuolellaan ja -
epäsuorasti - keskikokoisten petojen saaliseläimiin, mutta entäpä kasvit?
Ensisilmäyksellä voi vaikuttaa oudolta, että huippupedoilla voisi olla merkittävä
vaikutus ekosysteemin kasvielämään. Kuitenkin, Biological Conservation lehdessä esitelty
tutkimus viidestä USA:n kansallispuistosta (Olympic, Yosemite, Yellowstone, Zion ja
Wind Cave) näyttää kuinka paljon kasvit ja täten koko ekosysteemi nojaa suuriin petoihin.
Niitä ei voi kutsua pelkästään "pienten saaliseläinten suojelijoiksi" mutta myös
"alkuperäisen kasvillisuuden suojelijoiksi".
Lue koko tämä tutkimustulos.
Lähteet
Defenders of Wildlife
U.S. Fish and Wildlife Service
The Wolf (Canis lupus) in Greenland: A Historical Review and Present Status
L. David Mech: Arctic Wolves and Their Prey
Barry Lopez : Of Wolves and Men, 1978.
Wolves Delisted: Idaho Perspective 2009
Minnesota MN Department of Natural Resources: Wolf management plan
A Brief History of the Wolf in the United States
Mike Jimenez: Service Review of the 2012 wolf population in the NRM (Northern Rocky Mountains) DPS (Distinct Population Segment) 29.3.2013
Alaska Department of Fish and Game: Alaska is home to an estimated 7 000 to 11 000 wolves.
|
|
|