Tunturisuden sivut
Adoniksen puutarha
Kuva yllä, "Adoniksen puutarha" - englantilainen John Reinhard Weguelin (1849 - 1927).
Kuva sivun yläreunassa, vasemmalla "Adonis" - italialainen Carlo Cignani (1628 - 1719).
Kuva sivun yläreunassa, oikealla "Venus ja Adonis" - flaamilainen Abraham Janssens (1575 - 1632).


Cupido Adonis - kaunein kaikista nuorukaisista

Hyvin kuuluisa Afroditen tarustossa esiintyvä hahmo on Adonis, jonka nimi on vuosien mittaan saanut ironistakin kaikua ja tullut merkitsemään koreilevaa ja huomiota hakevaa, turhamaista miehistä kauneutta. Kauneutensa ohella Adonis oli luonnon vuosittaista elpymistä ja lakastumista kuvaava haltijakin.

Amorin nuolen lävistämä sydän Tyttären ja isän sukurutsainen salarakkaus

Adoniksen syntytarina on oma lukunsa. Kreikkalaisessa tarinassa kerrotaan, että egyptiläinen prinsessa Myrrha rakastui omaan isäänsä Kinyraan, ja yön pimeydessä hiipi hänen vuoteeseensa. Kun isä huomasi, kuka tyttö oli, hän yritti surmata tämän, mutta korkeammat voimat puuttuivat asiaan ja tyttö muutettiin pensaaksi, arabialaiseksi lääkekekasviksi, jonka sukuna on Commiphora. Tästä pensaasta syntyi Adonis, kaunein kaikista nuorukaisista.

Adonis

Cupido "Adonis" - kardinaali Mazarinin kokoelmista, Louvre, Pariisi, Ranska.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Adonis - aiemmin kardinaali Mazarin'in kokoelmat, Louvre, Pariisi, Ranska - Copyright © Rose Trinh


Adonis ja Venus

Cupido "Venus ja Adonis" - ranskalainen Simon Vouet (1590 - 1694).
Adonis
Adonis

Cupido "Adonis" - Giuseppe Mazzuoli - eremitaasi, Pietari, Venäjä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Adoniksen kuolema, Giuseppe Mazzuoli - eremitaasi, Pietari, Venäjä - Copyright © Archangeli


Adonis ja Venus

Cupido "Venus ja Adonis" - ranskalainen Hugues Taraval (1729 - 1785).
Amorin nuolen lävistämä sydän Afrodite ja Adonis

Kun Afrodite kohtasi Adoniksen, niin rakkaus hänen sisällään leimahti heti pitelemättömän rajuna. Osansa parin rakastumiseen saattoi olla myös nuoliaan ampuvalla Eroksella eli Amorilla. Adonis oli intohimoinen metsästäjä ja jumalatar varoitti häntä usein niistä vaaroista, joihin hän saattoi joutua.

Afroditen pahat aavistukset osoittautuivatkin oikeiksi, sillä eräänä päivänä puri villisika, jota Adonis oli haavoittanut, nuorukaisen kuoliaaksi. Villisika oli itse asiassa Ares, joka oli muuntanut itsensä villisiaksi. Tarun mukaan villisian Adoniksen kimppuun lähetti Artemis - metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär - joka oli kateellinen Adoniksen metsästystaidoille.

Afrodite itki Adonista katkerasti ja antoi hänen verestään versoa kukan; antiikin tarustossa sen nimi on Anenome ja se lienee läheistä sukua sille kasvisuvulle, jolle Carl von Linné antoi nimen Adoniin mukaan.

Afrodite yritti tämän jälkeen saada rakastettunsa takaisin kuolleiden valtakunnasta, mutta myös kuoleman jumalatar Persefone oli kiintynyt kauniiseen nuorukaiseen. Heidän riitansa ratkaisi lopulta Zeus, joka määräsi, että Adonis saisi oleskella puolet vuodesta kummankin luona. Miten hyvin tällainen vaikea järjestely toimi, vaatisi oman tarkastelunsa.

Adonis

Cupido "Adonis" - kardinaali Mazarinin kokoelmista, Louvre, Pariisi, Ranska.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva , Adonis kardinaali Mazarinin kokoelmista, Louvre, Pariisi, Ranska - Copyright © Mary Harrsch


Adonis ja Venus

Cupido "Venus ja Adonis" - ranskalainen Louis Jean François Lagrenée (1724 - 1805).
Adoniksen herääminen
"Adoniksen virkoaminen" - englantilainen John William Waterhouse (1849 - 1917) kuva yllä.
Cupido
Kuva yllä, public domain.
*** tunturisusi.com linkit ***