Tunturisuden sivut
Michelangelon Daavid
Michelangelo Buonarroti - oikealta nimeltään Michelangiolo di Ludovico di Lionardo di Buonarroti Simoni (6. maaliskuuta 1475 Caprese - 18. helmikuuta 1564 Rooma)

Italialainen taidemaalari, arkkitehti, kuvanveistäjä, runoilija ja yleisnero Michelangelo on yksi renessanssin merkittävimmistä hahmoista. Hän syntyi 6. maaliskuuta 1475 Capresessa, Arezzon provinssissa lähellä Sansepolcroa.

Arvostettuun sukuun kuuluvan perheen isä Lodovico yritti aluksi saada poikansa ryhtymään johonkin "kunnon ammattiin", mutta kun maalausharrastus kuitenkin aina osoittautui muita asioita tärkeämmäksi, lähetettiin 13-vuotias Michelangelo maalarinoppiin Domenico Ghirlandaion luo Firenzeen.

Kerrotaan pojan hämmästyttävän lahjakkuuden herättäneen kateutta opettajassa, joka ei halunnut antaa hänelle mitään itsenäisiä tehtäviä. Vuotta myöhemmin, vuonna 1490 Michelangelo siirtyi Bertoldo di Giovannin kuvanveistokouluun, "veistosten puutarhaan".

Lorenzo de Medicin hovissa Michelangelo tutustui aikansa firenzeläiseen älymystöön, Marsilio Ficinoon, Pico della Mirandolaan ja Angelo Polizianoon, ja loi siellä uusplatonisen filosofian pohjalta oman elämännäkemyksensä.

Kun Lorenzo kuoli vuonna 1492, päättyi Michelangelon elämän onnellinen ja suhteellisen tasapainoinen vaihe. Girolamo Savanarolan saarnat vaikuttivat häneen yhtä voimakkaasti kuin kaikkiin muihinkin firenzeläisiin.

Vuosina 1496 - 1501 Michelangelo toimi kuvanveistäjänä Roomassa. Ensimmäiset maalauksensa hän teki palattuaan Firenzeen. Vuosina 1505 - 1520 ja vuodesta 1534 hän toimi Vatikaanissa, jossa hänet nimitettiin vuonna 1535 ylimmäksi arkkitehdiksi, kuvanveistäjäksi ja maalariksi.

Michelangelo tunnettiin synkkänä ja yksinäisenä miehenä, jolla ei ollut paljon todellisia ystäviä. Perhe oli hänelle hyvin tärkeä: hän piti hyvää huolta veljiensä ja näiden lasten asioista, vaikka laiminlöikin usein oman hyvinvointinsa. Vasta yli 60-vuotiaana hän solmi merkittävimmät ihmissuhteensa.

Toinen Michelangelon lähimmistä ystävistä oli nuori roomalainen ylimys Tommasio da Cavalieri, joka harrasti taiteita ja kirjallisuutta ja jota kohtaan Michelangelo tunsi sekä ihailua että rakkautta. Toinen, Pescaran markiisitar Vittoria Colonna, vaikutti hänen uskonnollisuutensa syvenemiseen ja seestymiseen: Michelangelon hänelle lähettämät kirjeet ja sonetit kertovat lämpimästä kiintymyksestä.

Cupido Puolustussodan mestarina

Vaaratilanteissa suurmiesten nerokkuutta käytetään aina tavalla taikka toisella hyväksi. Firenzen piirityksen aikaan 1520-luvun lopulla Michelangelo valittiin johtamaan puolustustöitä.

Michelangelon Daavid

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jerry


Kuvanveistoa ja maalaamista

Michelangelon ensimmäinen suuri veistos, vatikaanin Pieta-ryhmä, valmistui vuonna 1499. Muutamia vuosia myöhemmin Michelangelo oli Roomassa voimakastahtoisen Julius II:n kutsusta. Paavin hautamuistomerkin tragedia alkoi, kun jättiläismäiseksi suunnitellun veistoksen työt keskeytyivät. Julius halusikin yllättäen maalauttaa jo kuuluisuutta saavuttaneella taiteilijalla Sikstus IV:n rakennuttaman kappelin katon.

Tarinan mukaan tähän käänteeseen olivat vaikuttaneet hovin muut taiteilijat, jotka Michelangelon mainetta kadehtien halusivat asettaa hänet vaikeaan tilanteeseen: maalaustaidehan ei taiteilijan omien sanojen mukaan ollut hänen ominta alaansa. Siltikin, maalaustaiteessakin Michelangelo kehitti uudenlaisia ilmaisumuotoja ja henkistyneitä, veistoksellisen intensiivisiä hahmoja.

Ensimmäinen Michelangelon tekemäksi tiedetty maalaus on "Pyhä perhe - Tondo Doni" (1504 - 1506). Se oli tilattu mahdollisesti Donin ja Strozzin suvun välisiin häihin.
Michelangelon Daavid
Michelangelon Daavid

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä - Copyright © Chris Sampson


Daavid - marmoria, korkeus jalustoineen 434 cm

Michelangelo oli jo kuuluisa kuvanveistäjä ryhtyessään 26-vuotiaana veistämään nuorta Daavidia esittävää patsasta. Tästä valtavasta, hieman yli neljän metrin korkuisesta, yhdestä ainoasta marmorilohkareesta veistetystä patsaasta, joka huokuu elinvoimaa, käy selvästi ilmi, että Michelangelo oli perehtynyt huolella ihmisruumiin anatomiaan.

Kun Michelangelo vuonna 1501 sai tehtäväkseen veistää marmori-Daavidinsa Firenzen tuomiokirkon tukipilarin päälle, oli kulunut vain pari viikkoa siitä, kun Medicit oli karkotettu Firenzestä ja tasavaltalainen hallinto oli astunut voimaan. Taiteilija antoi tuolloin raamatulliselle hahmolle uuden merkityksen, tekemällä siitä tasavallan puolustajan ja "kaupungin soturin". Työn lähtökohdat olivat hyvin epäsuotuisat, sillä materiaaliksi oli varattu jo käyttökelvottomaksi tuomittu, vuosikymmeniä aiemmin pilattu marmorilohkare.

Valmiin Daavidin sijoittaminen

Vuonna 1504 Michelangelo saattoi kuitenkin kolmen vuoden valtaisan työn jälkeen esitellä toimeksiantajilleen Daavidia esittävän marmoriveistoksensa. Silloin jouduttiin toteamaan, että valtavan kokonsa vuoksi veistosta ei voitu teknisistä ja staattisista syistä sijoittaa aikoinaan suunnitellulle paikalle, Santa Maria del Fioren sisällä sijaitsevan tukipilarin päälle. Puhumattakaan veistoksen antiikkisesta alastomuudesta, joka ei alkuunkaan olisi soveltunut kyseiselle paikalle.

Uuden sijaintipaikan löytämiseksi kutsuttiin koolle korkea-arvoinen komitea, johon kuuluivat mm. taiteilijat Filippino Lippi, Sandro Botticelli, Andrea della Robbia sekä Leonardo da Vinci. Ihmiskunnan historiassa aika harvoin josko koskaan, on ollut koolla yhtä korkeatasoista taidekomiteaa. Pitkällisten keskustelujen jälkeen patsas päätettiin sijoittaa symbolisesti tärkeään paikkaan signorian sisäänkäynnin edustalle, Firenzen poliittiseen sydämeen, Palazzo Vecchion eteen.

Veistoksessa yhdistyvät Daavidin ja Herkuleen hahmot; molemmat olivat Firenzen suojelijoita. Daavid seisoo Palazzo Vecchion oven vieressä mahtavana esimerkkinä siitä, kuinka kaupunkia oli puolustettava urheasti ja hallittava samalla oikeudenmukaisesti. Michelangelo uskoi lujasti tasavaltalaisiin ihanteisiin: hänen Daavidinsa on tyrannien vallasta vapautumisen symboli.

Daavidin olemus

Daavidia ei veistoksessa ole kuvattu voiton hetkellä, vaan hän odottaa valppaana, lujana ja itsetietoisena mitä tulee tapahtumaan ja arvioi tilannetta. Linkokin piiloutuu osittain selän taakse. Vaikka Daavidin olemus on tyynen levollinen, huokuu hän valppautta ja valmiutta nopeisiin toimiin ja kasvoilla päilyy viha. Kontrapostoasento tehostaa hahmon atleettista ruumiinrakennetta.

Yksityiskohdat, kuten suunnattoman suuri oikea käsi, kertovat suunnattomasta voimasta ja päättäväisyydestä. Michelangelo luopui tavanomaisten attribuuttien, kuten miekan ja Goljatin irtileikatun pään kuvaamisesta. Siksi onkin oletettu, että veistos kuvaa hetkeä ennen kuolettavan kiven sinkoamista kohti Goljatia.

Michelangelon Daavidia pidetään nykyisin Firenzen tunnusmerkkinä.
Michelangelon maalauksia

Michelangelon tunnetuin työ on Vatikaanin Sikstuksen kappelin kattofreskot (1508 - 1512), joiden aiheena ovat vanhatestamentilliset tapahtumat maailman luomisesta Noakin juopumukseen. Kohtaukset on erotettu toisistaan maalauksin, jotka luovat illusorisen vaikutelman arkkiehtonisista rakenteista, ja niitä reunustavat alastomat nuorukaishahmot alapuolellaan profeettoja ja sibylloja.

Michelangelon Daavid

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jerry


Yhdessä Rafaelin samaan kappeliin tekemien seinämaalausten kanssa Michelangelon kattofreskoilla on ollut ehkä suurempi vaikutus maalaustaiteeseen, kuin millään muulla taideteoksella.

Vuonna 1536 Michelangelo ryhtyi maalaamaan Viimeistä tuomiota Sikstuksen kappelin alttariseinälle. Myöhemmin (1542 - 1550) hän maalasi kappelin yhteydessä sijaitsevaan Capella Paolinaan teokset "Sauluksen kääntymys" ja "Pietarin ristiinnaulitseminen". Michelangelon kuuluisimpia veistoksia ovat mm. "Kentaurien taistelu", "Bacchus" (1496), "Pieta" (1498) sekä luonnollisesti tämän sivun kuvissa esiintyvä "Daavid" (1504).

Michelangelon Daavid
Michelangelon Daavid

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Jerry


Arkkitehtuuria

Elämänsä viimeisinä vuosina Michelangelo omistautui melkein kokonaan rakennustaiteelle. Roomassa hän suunnitteli Pietarinkirkon kupolin Brunelleschin opetuksia seuraten. Hänen suunnittelemansa Capitolium-kukkulan rakennustyö valmistui lopullisesti vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Taiteilijan testamentti

Michelangelo kuoli Roomassa vuonna 1564 89-vuotiaana tehtyään työtä melkein viimeiseen päiväänsä asti. Hänet haudattiin oman toivomuksensa mukaisesti Firenzeen.

Michelangelo, joka kaikilla visuaalisen taiteen aloilla oli luonut jotakin uutta ja suuruudessaan vertaamatonta, nostettiin kuolemansa jälkeen kaikkein korkeimmalle jalustalle. Hänen jälkeensä tulleet taiteilijat eivät pitkään aikaan rohjenneet edes kuvitella yltävänsä samalle tasolle. He keskittyivät vain kopioimiseen ja ihannoivaan jäljittelyyn, kehittämättä laisinkaan omaa taiteellista ilmaisuaan saatika viemättä taiteen soihtua uusille urille ja eteenpäin. Vasta paljon myöhemmin opittiin Michelangelon teokset näkemään innoituksen lähteenä, josta oli ja on edelleenkin mahdollisuus ammentaa uusia, omia ilmaisukeinoja.

Lähteenä
Markku Valkonen - Olli Valkonen: Maailman taide Renessanssi - WSOY
The Mitchell Beazley: Kuka teki mitä
Rolf C. Wirtz: Taide & Arkkitehtuuri - Firenze - Könemann
Michelangelon Daavid
"Daavid" - kopio Michelangelon Daavidista - Pushkinin Museo, Moskova. Valtion Taidemuseo, nimitetty A.S.Pushkinin kunniaksi, on Venäjän suurimpia ja tärkeimpiä museoita. All rights reserved
*Kuva yllä - Photo Copyright © Flickr/Alex Segre
Photo used with permission.
*** tunturisusi.com linkit ***