ZEUS - GANYMEDES
Ganymedes oli kreikkalaisessa mytologiassa Troijasta kotoisin oleva jumalainen heeros.
Homeros kuvaili häntä kaikkein kauneimmaksi kaikista kuolevaisista.
Ganymedeen isä oli Dardanian kuningas ja Erikhthonioksen ja Astyokhen poika, nimeltään Tros ja hänen äitinsä oli
najadi eli makean veden nymfi, nimeltään Kallirhoe.
Ganymedeen ja Zeuksen kohtalot liittyivät toisiinsa niin, että Zeus, joka
oli ylijumala, sekä taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala,
rakastui palavasti
Ganymedeehen. Saadakseen tämän omakseen, rakastajakseen ja juomanlaskijakseen Olympos-vuorelle,
Zeus muunsi itsensä kotkaksi ja ryösti kotkana pojan itselleen.
Ryöstö tapahtui kreikkalaisen mytologian pyhällä Ida-vuorella, Fryygiassa lähellä Troijaa.
Toisen tarumuunnelman mukaan Zeus ei muuntanut itseään kotkaksi, vaan lähetti
kotkan ryöstöretkelle. Kotka kuljetti pojan Olympokselle.
"Ganymedes" - Bargellon palatsi, Firenze, Italia.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Ganymedes - Bargellon palatsi, Firenze, Italia - Copyright
© sp!ros
"Ganymedes" - Rooma, Italia.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Ganymedes - Rooma, Italia - Copyright
© Karl Monaghan
"Ganymedes" - Sijaintipaikka on Pariisissa hotellin, l'hôtel de Béhague aula. Hotelli on nykyisin Romanian suurlähetystö.
Hotelli-nimestään huolimatta vuonna 1866 tehty rakennus on palatsimainen.
All Rights Reserved
*Veistos yllä - Ganymedes - Copyright
© Dionys DellaLuce
Photo used with permission.
Ganymedes juomanlaskijana
Homeroksen eepoksen, Iliaan mukaan Zeus lahjoitti Ganymedeen isälle korvauksena
hienoja hevosia, samoja, jotka kuljettavat kuolemattomia ja jumalia, kuten Hermestä.
Olympoksella Zeus lahjoitti Ganymedeelle myös ikuisen nuoruuden ja ikuisen elämän eli kuolemattomuuden.
Ganymedeestä tuli samalla Olympoksen jumalten juomanlaskija ja hän näin korvasi tehtävää hoitaneen
nuoruuden jumalattaren, Zeuksen ja Heran tyttären, nimeltään Hebe - joka meni naimisiin
Herakleen kanssa.
Kaikki muut jumalat Olympoksella ihastuivat Ganymedeehen, paitsi Zeuksen vaimo Hera, joka
koki nuorukaisen kilpailijakseen.
Ganymedes tähtitaivaalla
Myöhemmin Zeus asetti Ganymedeen taivaalle Vesimiehen (Aquarius) tähdistöksi,
joka assosioituu Kotkan (Aquila) tähdistöön.
"Ganymedes" - Napolin arkeologinen museo, Italia - kopio, toinen vuosisata jaa. - helleeninen malli 300-luvulta eaa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Martin Senftleben
"Ganymedes" - ranskalainen Jean-Pierre Granger (1779 - 1840).
Ganymedes veden turvaajana
Jälkeenpäin Ganymedeetä on kunnioitettu myös Niilin lähteiden,
jotka antavat elämän ja hedelmällisyyden, geniuksena eli suojelevana henkenä.
Näin hänen jumaluutensa muuttui, jumalten viininlaskijasta maan päällä virtaavan veden turvaajaksi.
Rakkauden soihtu
Sokrateen mukaan Zeuksen rakkaus Ganymedeehen oli luonteeltaan ei-seksuaalista - rakkaus kohdistui
henkisenä soihtuna sieluun, mieleen ja luonteeseen. Tähän viittaa nimen Ganymedes etymologia -
ganu, saada iloa ja nautintoa,
med, mieli.
