Tunturisuden sivut
Amorin nuolen lävistämä sydän Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä - Copyright © deviantART/aarontyree


Cupido Troijan kaunis Helena

Helena - Kaunis Helena eli Troijan Helena oli kreikkalaisessa mytologiassa Zeuksen ja Ledan tytär, ja Menelaoksen, Spartan kuninkaan puoliso. Hän oli Kastorin, Polydeukeen ja Klytaimestran sisar. Troijan sota alkoi, kun Paris sieppasi hänet. Kreikkalaiset käyttivät hänestä nimeä Helene, roomalaiset Helena.

Helena ryöstettiin ensimmäisen kerran jo silloin, kun hän oli vielä lapsi. Ryöstäjinä olivat Theseus ja Peirithoos. Helenan veljet Kastor ja Polydeukes - eli Castor ja Pollux - kuitenkin vapauttivat hänet.

Amorin nuolen lävistämä sydän Helenan syntymä

Spartan kuninkaalla, Tyndareoksella oli äärettömän kaunis puoliso, nimeltään Leda. Eipä ihme, että Zeus rakastui häneen ja muutti itsensä joutseneksi, päästäkseen läheisiin kanssakäymisiin Ledan kanssa. Zeus myös pyysi Afroditea muuttamaan itsensä kotkan hahmoon ja ajamaan häntä itseään, Zeusta joutsenena, takaa. Näin tapahtuikin. Jumalatar ahdisti Zeus-joutsenta kotkan hahmossa ja kuinka ollakaan, joutsen saattoi nyt täysin ilman epäilyksiä hakea turvaa juuri sattumoisin Eurotas-joessa pulikoivan Ledan upottavan kuumasta sylistä.

Tämän Zeukselle tyypillisen kavalan syliinpääsyn seurauksena muni Leda yhdeksän kuukautta myöhemmin kaksi munaa. Toisesta kuoriutuivat esiin Polydeukes - latinaksi Pollux - ja Helena, toisesta Kastor ja Klytaimestra.

Kadmos ja Harmonia

Amorin nuolen lävistämä sydän "Kadmos ja Harmonia - Cadmus and Harmonia" - englantilainen Evelyn de Morgan (1855 - 1919)

All rights reserved
*Kuva - Copyright
© Patrick Chartrain
Used with permission.


Harmonia oli kreikkalaisessa mytologiassa sovun jumalatar. Hän oli Areen ja Afroditen tytär, joskin toisessa versiossa hänet on mainittu myös Elektran ja Zeuksen tyttäreksi. Kadmos puolestaan oli kreikkalaisessa mytologiassa foinikialaisten kuninkaan poika ja Europan veli.

Amorin nuolen lävistämä sydän Kosijoiden virta

Helenasta kasvoi äärettömän kaunis neito, häntä mainittiin maailman kauneimmaksi naiseksi. Eipä ihme, että monet miehet olisivat halunneet hänet aviovaimokseen. Virtanaan ruhtinaita ja sankareita kaikkialta Hellaasta saapui kosimaan häntä. Kilpakosijoiden joukossa olivat Odysseus, Menestheus, Aias, Diomedes, Patroklos sekä Idomeneus, mutta suosikki oli Thyestestä maanpakoon veljensä kanssa lähtenyt Menelaos, joka joidenkin lähteiden mukaan ei itse saapunut paikalle, vaan häntä edusti hänen veljensä Agamemnon. Kaikki paitsi Odysseus toivat mukanaan paljon myötäjäislahjoja.

Helenan edusmies, kuningas Tyndareos ei osannut päättää sitä, eikä tätä. Vastaamalla myöntävästi jollekulle kosijoista, hän nimittäin oli vaarassa saada toisista itselleen leppymättömiä vihamiehiä.

Kosijoiden joukossa oleva Ithakan nuori kuningas Odysseus oli viisas ja neuvokas mies. Kun hän huomasi, että hänellä oli tuskin mahdollisuuksia saada Helenaa, hän käänsi katseensa kuningas Tyndareoksen veljentyttäreen Penelopeen (Penelopeiaan). Tämän jälkeen hän meni kuninkaan puheille ja ilmoitti, että hän tiesi keinon, millä voitiin välttää loukkaamasta niitä monia kosijoita, jotka oli torjuttava. Korvauksena tästä lupaamastaan neuvosta hän halusi Penelopen käden, ja kuningas suostui kernaasti tähän ehdotukseen.

Odysseus kutsui nyt kaikki kosijat koolle ja vannotti heidät hyväksymään Helenan tekemän valinnan, osui se sitten kehen hyvänsä ja sen jälkeen puolustamaankin vielä Helenaa. Kun kosijajoukko oli tähän suostunut, saattoi Helena huolta vailla tehdä valintansa. Hän valitsi Spartan vaalean kuninkaan, Menelaoksen. Nyt kosijoiden parvi hajosi kuin varpuslauma tuuleen ja Odysseus puolestaan sai Penelopen mukaansa kotisaarelleen.

Troijan Helena

Amorin nuolen lävistämä sydän "Troijan Helena" - ranskalainen Gaston Bussiere (24.4.1862 - 29.10.1928).
Amorin nuolen lävistämä sydän Avioelämää - ryöstö Troijaan

Helena ja Menelaos elivät muutamia vuosia onnellista avioelämää Spartassa. Onni loppui kuitenkin melko lyhyeen. Spartaan saapui idästä tumma ja tulinen vieras, troijalainen prinssi Paris, jolle jumalatar Afrodite oli luvannut palkinnoksi maailman kauneimman naisen Helenan, jos Paris asettaisi Afroditen ensi sijalle kolmen jumalattaren välisessä kauneuskilpailussa.

Kun Menelaos oli matkoilla ja pois kotoaan, sai Paris Afroditen avulla houkutelluksi Helenan mukanaan Troijaan. Teko oli katala, sillä Paris oli saanut vieraanvaraisen kohtelun Menelaoksen hovissa. Tämän katkeruus oli syystäkin syvä ja lohduton, kun Menelaos palatessaan Kreetaan tekemältään matkalta sai huomata, että Paris oli hänen poissaollessaan ryöstänyt hänen vaimonsa ja lisäksi vielä suuren määrän aarteitakin hänen palatsistaan.

Helena

Amorin nuolen lävistämä sydän "Troijan Helena" - englantilainen Evelyn de Morgan (1855 - 1919)

Helena ja Paris

Amorin nuolen lävistämä sydän "Helena ja Paris" - ranskalainen Jacques-Louis David (1748 - 1825).

Leda ja joutsen

Amorin nuolen lävistämä sydän "Leda ja joutsen" - italialainen Leonardo da Vinci (1452 - 1519)

Leda ja joutsen

Amorin nuolen lävistämä sydän "Leda ja joutsen" - flaamilainen Peter Paul Rubens (1577 - 1640)

Cupido

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä Public domain.



Troijan Helena

Amorin nuolen lävistämä sydän Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Lies Thru a Lens
Amorin nuolen lävistämä sydän Troijan sota

Helenan taru liittyy erottamattomasti Kreikan taruston merkittävimpään sotaretkeen, Troijan sotaan. Saadakseen takaisin Helenansa kuningas Menelaos oli valmis mihin hyvänsä. Hän kutsui puolelleen kaikki liittolaisensa ja ystävänsä ja aloitti sodan Troijaa vastaan.

Sodan alkuun liittyi pieni ja erityinen episodi Odysseuksen kanssa. Kuningas Menelaos laittoi sanansaattajansa hakemaan Odysseustakin mukaan Troijan sotaretkelleen. Onnellista perhe-elämää viettävä Odysseus, joka juuri oli saanut pojankin nimeltään Telemakhos, ei ollut ajatuksesta ollenkaan innostunut. Hän alkoi näytellä hullua: hän valjasti auran eteen härän ja aasin ja alkoi kyntää tällä epätasaisella parilla, viskellen samalla kyntämiinsä vakoihin siementen sijasta suolaa. Sanansaattajat syystäkin epäilivät, että tämä oli näyttelemistä ja kieroilua ja keksivät heittää yllättäen Telemakhoksen kehdosta tämän hullun kyntömiehen eteen. Kuinka ollakaan, kyntäjä Odysseus tuli heti järkiinsä ja pysäytti ajopelinsä, mikä paljasti kaikille sen, että ei hänen järjessään ollut pienintäkään vikaa. Niin joutui Odysseuskin vihasta puhisten lähtemään mukaan Troijan sotaretkelle.

Kymmenen vuoden sotimisen jälkeen Troija tuhottiin ja Menelaos vei Helenan takaisin kotiin. Tosin, ensinäkemällä hän oli suutuksissaan lyödä Helenansa hengiltä, mutta leppyi tämän kauneuden edessä.

Helenan loppuelämänkin vaiheista on olemassa hyvin erilaisia tarinoita. Mahdollista on, että Menelaos ei saanutkaan Troijasta mukaan omaa Helenaansa, vaan pelkän kaksoisolennon. Tämän kaksoisolennon olisi luonut jumalatar Hera pelkästä ilmasta. Oikean Helenan Hera olisi antanut viedä Egyptiin, missä tämä olisi odottanut Troijan sodan loppumista.

Tässäkin Egyptin tapauksessa Menelaos kuitenkin onnellisten sattumien kautta löysi Helenan Egyptistäkin. He tulivat kommelluksitta Spartaan ja elivät lopun elämäänsä rauhassa ja ilossa.

Amorin nuolen lävistämä sydän Helena - jumalatar, sankari, tavallinen nainen, maailman kaunein nainen

Antiikin erilaisissa taruissa Helenan persoona on saanut monenlaisia tulkintoja ja sisältöjä. Niissä heijastelevat kreikkalaisen perinnön keskeisimmät aatteet ja ilmiöt - jumalten ihmissukua määräävä mahti, kauneuden ihanne, syyllisyyden ongelma ja repivä politiikka. Helena-tarusta oli jo Kreikan klassisena aikana olemassa monia muunnelmia ja jo Helenan syntymästäkin liikkui erilaisia versioita.

Helenan taru on kehkeytynyt moninaisten aiheiden pohjalta. Siihen ovat ilmeisesti antaneet osansa kultti ja vanhat rituaalit, kiertelevät tarinajuonet ja historialliset tapahtumat. Helena oli alunperin jumalolento, jota palvottiin hänelle rakennetuissa temppeleissä. Minkä verran Helenan henkilöhahmolla on historiallista pohjaa, sitä on mahdotonta sanoa, eikä sitä tarkemmin tiedetä.

Helenaa on myöhemmin arvosteltu moraaliltaan heikoksi siksi, että hän lähti Pariksen matkaan. Häntä on näin pidetty koko Troijan sodan aiheuttajana. Troijassa hän sitä paitsi, omaa etuaan opportunistisesti ajaen, häälyi aina sen osapuolen puolella, joka kulloinkin oli voitolla.

Kaiken sodan ja kamppailun katsotaan perimmältään johtuneen Helenan käsittämättömästä kauneudesta. Hänen kauneutensa lyö yhä uudelleen ihmetyksellä troijalaisetkin, jotka sentään katselivat häntä kymmenen vuotta. Kauneus oli niin jumalaista, että aiheutuipa siitä sitten mitä hyvänsä, vaikka sotiakin, ei siitä voinut syyttää ketään, ei ainakaan Helenaa.

Olipa maailma Helenan ympärillä miten sotainen ja myrskyinen hyvänsä, ja velloipa Helenan sisällä millainen uhma, ristiriitaiset tunteet ja koti-ikävä tahansa, niin tyynenä hän vie sitä rooliaan, jonka Homeros on hänelle antanut. Hän kantaa hiljaa ääretöntä, mykistävää kauneuttaan, niin kuin se olisi hänen ylleen puettu taikavaippa, joka tuottaa tuhoa kaikille muille, mutta säilyttää hänet itsensä ehjänä.

Cute girl

Amorin nuolen lävistämä sydän Hermione

Hermione oli Menelaoksen ja Helenan tytär, vanhin heidän lapsistaan ja ainut tytär. Hermione oli yhdeksän vuoden ikäinen silloin, kun hänen äitinsä Helena lähti Pariksen mukana Troijaan. Ennen Troijan sotaa Hermione kihlattiin serkulleen Oresteelle, mutta myöhemmin hän joutui menemään naimisiin Neoptolemoksen kanssa. He eivät kuitenkaan saaneet yhtään lasta. Oresteen murhattua Neoptolemoksen Hermione meni naimisiin Oresteen kanssa ja synnytti hänelle Teisamenoksen, josta tuli sekä Argoksen että Spartan viimeinen mykeneläinen kuningas.

Troijan Helena

Amorin nuolen lävistämä sydän Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, "Nobody Can Change Me" - Copyright © deviantART/stefangrosjean - Stefan Grosjean
Hylas ja nymfit
"Hylas and the Nymphs" - englantilainen John William Waterhouse (1849 - 1917) All rights reserved
*Kuvat Copyright Public domain.
*** tunturisusi.com linkit ***