Tunturisuden sivut
Apollon - Helios

Kuvassa yllä vasemmalla hevosineen Apollon, joka valonkin jumalana on osittain samaistunut auringonjumala Helioksen kanssa.
Rhode - meren nymfi

Kuvassa yllä oikealla "Helios ja Rhodes", Sir Frederic Lord Leighton (1830 - 1896). Rhode oli haliadi eli meren nymfi ja auringonjumala Helioksen vaimo. Rhodea on palvottu Kreikan saarella Ródoksella, joka on nimetty Rhoden mukaan.
Hesperos ja Fosforos

"Hesperos - iltatähden henkilöitymänä" - saksalainen Anton Raphael Mengs (1728 - 1779) - maalaus sivun yläreunassa.

Cupido Hesperos eli Vesper, iltatähti - Fosforos eli Eosforos, aamutähti

Hesperos oli kreikkalaisessa mytologiassa Eoksen, aamuruskon, poika ja iltatähti. Hesperokselle nimen antoivat kreikkalaiset runoilijat. Roomalaisessa mytologiassa Hesperoksen vastine on Vesper, josta juontaa englannin kielen länttä tarkoittava sana west - länteen laskevan auringon mukaisesti. Fosforos, toiselta nimeltään Eosforos, oli puolestaan aamutähti. Hän on Hesperoksen velipuoli.

Taivaalla todellakin loisti ja loistaa edelleenkin sekä iltatähti, että aamutähti, joiden jumalallisia henkilöitymiä olivat antiikin jumaluudet Hesperos ja Fosforos. Tosin kävi sitten niin, että kun tähtitiede kehittyi, niin huomattiin, että kyseessä onkin taivaalla aamulla ja illalla sama tähti, Venus. Sen jälkeen Hesperoksella saatettiin viitata sekä ilta- että aamutähteen.

Kosmos

"Elämää Universumin äänettömässä äärettömyydessä"

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © deviantART/Atlantean6 - Elton Robb


Diana

"Diana - yön henkilöitymänä" - saksalainen Anton Raphael Mengs (1728 - 1779).

Selene eli Luna

"Selene eli Luna" - ranskalainen Albert Aublet.

Selene eli Luna - kuun jumalatar

Kreikkalaisten Selene ja hänen roomalainen vastineensa Luna on kuun jumalatar. Hän on titaani Hyperionin ja tämän sisaren Theian tytär.

Hänen sisariaan ovat auringonjumala Helios sekä aamuruskon jumalatar Eos.

Kun kuu kumottaa taivaalla, ovat noidat liikkeellä ja tehdään taikoja. Selene onkin myös noitien ja maagien suojelujumalatar. Erityisesti lemmentaikoja tehtäessä Selenellä on tärkeä sijansa.

Selene oli yksi Zeuksen lukemattomista puolisoista, mutta hänen varsinainen, palavan rakkauden kohteensa oli komea paimen, Endymion. Selene ja Endymion tapailivat toisiaan joka yönä eräässä luolassa ja rakastelivat kuun valossa. Tämän seurauksena heille syntyi 50 tytärtä.

Selene oli hyvin rakastunut Endymioniin, ja hänen oli vaikeaa kestää rakkaansa ikääntymistä, joten hän pyysi Zeusta antamaan Endymionille ikuisen elämän. Zeus suostuikin pyyntöön, mutta Selene ei muistanut pyytää Endymionille myös ikuista nuoruutta. Niinpä Endymion kuitenkin vanheni vuosi vuodelta. Lopulta Selene ei enää kestänyt katsoa Endymionin vanhenemista. Eräänä yönä hän kosketti Endymionin silmiä kuun pisaroilla ja nukutti tämän ikuiseen uneen, jottei tämä vanhenisi.
Hesperos ja Fosforos

"Fosforos ja Hesperos" - englantilainen Evelyn De Morgan (1855 - 1919).

Fosforos ja Hesperos ovat velipuolia.

Hesperidit

Hesperidit olivat sisaruksia ja tyttäriä nimiltään Aigle, Erytheia, Hestia, Arethusa, Lipara, Asterope ja Chrsothemis. Kaiken kaikkiaan tyttäriä oli seitsemän ja he olivat itse asiassa nymfejä. Heidän äitinsä oli Hesperis, joka oli Atlaksen puoliso - ja titaani Atlas oli myös iltatähden, Hesperoksen isä.

Hesperidit elivät ihanissa puutarhoissa maan äärimmäisillä rajoilla auringonlaskun maissa. He olivat kuolevaisia, mutta jumalat rakastivat heitä ja heidän poismenonsa jälkeen sijoittivat heidät taivaankannelle Plejadien tähtikuvioon. Sieltä sisarukset nyt illan tummuessa luovat Maahan tuikkivat, ehkä hieman surusilmäiset katseensa.

Uni ja kuolema, yön lapset

"Uni ja kuolema, yön lapset" - englantilainen Evelyn de Morgan (1855 - 1919).

Eos

"Eos" - englantilainen Evelyn De Morgan (1855 - 1919).

Eos eli Aurora - aamuruskon jumalatar

Kreikkalaisten Eos ja hänen roomalainen vastineensa Aurora on aamuruskon jumalatar.

Hänen veljensä on auringonjumala Helios ja hänen sisarensa on kuun jumalatar Selene. Eoksen aviopuoliso on titaani Atlas.

Eos kulkee aamuisin veljensä Helioksen eli auringon edellä ja kulkee päivän aikana taivaankannen yli. Illalla Eos muuttuu Hesperaksi eli illaksi Okeanos-meren länsireunalla.
Helios

"Helios - keskipäivän henkilöitymänä" - saksalainen Anton Raphael Mengs (1728 - 1779).

Helios - auringonjumala

Helios oli kreikkalaisessa mytologiassa auringon henkilöitymä. Homeros kutsui Heliosta usein epiteeteillä "titaani" ja "hyperion".

Helios oli titaanien Hyperionin ja Theian poika sekä kuun jumalattaren Selenen ja aamuruskon jumalattaren Eoksen veli. Kreikan kielessä Helios, Selene ja Eos merkitsevät yksinkertaisesti aurinkoa, kuuta ja aamuruskoa.

Helios oli kuviteltu komeaksi jumalaksi, jolla oli auringon korona kruununa, ajamassa vaunuilla yli taivaan. Homeros kuvaili niitä aurinkohärkien vetämiksi (Ilias XVI.779); myöhemmin Pindaros näki sen "tulta rynnistävien ratsujen" vetämänä.

Ajan kuluessa yhä useammat samaistivat hänet valonjumala Apolloniin. Vastine Heliokselle roomalaisessa mytologiassa oli Sol, jonka nimi yksinkertaisesti tarkoittaa aurinkoa latinaksi.

Tarun mukaan Herakles, vihoissaan auringon polttavalle kuumuudelle, ampui nuolen kohti vaunuillaan ajavaa Heliosta. Hänen onnekseen Helios oli kuitenkin hyvällä tuulella ja ihasteli sankarin rohkeutta ja jopa lainasi tälle suuren kultaisen juomakulhonsa; kulho ei kuitenkaan ollut juomista varten, vaan sillä auringon jumala purjehti öisin meren yli itään valjakkonsa kanssa voidakseen taas aamulla nousta ajamaan vaunuillansa taivaalle kohti länttä.

Samoihin vaunuihin liittyy myös tarina hänen pojastaan Faethonista, joka pyysi isältään auringonvaunuja ajettavakseen voidakseen todistaa olevansa auringon poika. Vaunut saatuaan hän ei kuitenkaan kyennyt ohjaamaan niitä, jolloin vaunut syöksyivät lähelle maata ja olivat polttaa kaiken tuhkaksi. Kertomuksen mukaan Faethonin syöksyessä maahan suurin osa Afrikasta muuttui autiomaaksi ja etiopialaisten iho paloi mustaksi. Jumalien kuninkaana toimiva Zeus pelasti maailman syöksemällä Fathonin salamaniskulla Eridanosjokeen. Fathonin sisaret, heliadit, muuttuivat häntä itkiessään poppeleiksi ja heidän kyyneleensä meripihkaksi.

Helioksella oli myös jumalaista karjaa, jota hänen tyttärensä Faethusa ja Lampetia paimensivat Thrinakian saarella. Odysseus poikkesi kotimatkallaan saarelle, ja kun miehistö varoituksista huolimatta teurasti pyhiä eläimiä, vaati Helios Zeusta kostamaan tämän tai hän menisi Haadekseen loistamaan kuolleille. Zeuksen oli pakko suostua vaatimukseen ja hän upotti Odysseuksen laivan salamallaan. (Helios - lainaus Wikipediasta)

Atlas

"Atlas kannattelee taivaankantta eli maapalloa" - italialainen Guercino (1591 - 1666).

Atlas - titaani

Kreikkalaisessa mytologiassa titaanit edustivat toisen sukupolven jumalolentoja eli jumaluuksia ja he olivat Protogenosten eli alkujumaluuksien jälkeläisiä ja Olympolaisten jumalien eli jumaluuksien edeltäjiä.

Atlas on titaani Prometheuksen veli ja Hesperidi-nymfien isä. Hän on iltatähti Hesperoksen isä, yhdessä puolisonsa aamuruskon jumalattaren Eoksen (kreikkalainen) eli Auroran (roomalainen) kanssa.

Atlaksen johtamat titaanijoukot hävisivät sodan Olympos-vuoren jumalia vastaan. Tämän seurauksena Zeus rankaisi Atlasta, ja laittoi tämän kantamaan harteillaan koko taivaankantta.

Harteillaan maapalloa kannatteleva titaani Atlas symboloi äärimmäistä voimaa ja kestävyyttä.
Yö ja uni
"Yö ja uni" - englantilainen Evelyn de Morgan (1855 - 1919).
All rights reserved
*Kuvat Copyright Public domain.
Endymion
"Diana ja Endymion" - englantilainen Walter Crane (1845 - 1915)

Komealla paimenella, Endymionilla oli menestystä jumalatarten parissa, sillä kuvassa häneen on iskenyt silmänsä metsästyksen jumalatar Artemis eli Diana, joka oli myös kuun jumalatar. Endymion oli myös kuun jumalattaren Selenen, eli Lunan "luolarakastaja".
*** tunturisusi.com linkit ***