Tunturisuden sivut
Daidalos ja Ikaros
Cupido "Daidalos ja Ikaros" - ranskalainen Laurent Pécheux (1729 - 1821) - kuva yllä.

DAIDALOS ja IKAROS

Daidalos on kreikkalaisessa mytologiassa nerokas ateenalainen, taidetöitä tekevä mestari ja keksijä. Hänen nimensä merkitsee "taitavaa käsityöläistä". Daidalos on taideteollisuuden isä ja häntä pidettiin ensimmäisenä veistäjänä. Hän on keksinyt mm. kiilan, kirveen, vintturin, vivun ja purjeen. Hän rakensi myös patsaita, jotka näyttivät täysin eläviltä ja kykenivät liikkumaan. Ne olivat siis antiikin robotteja. Daidaloksen aikaansaannoksia on Kreetalle kuningas Minoksen pyynnöstä rakennettu labyrintti, johon suljettiin Minotauros, taruolento, joka oli puoliksi ihminen, puoliksi härkä häränpäineen.

Labyrinttiurakka osoittautui Daidalokselle seuraamuksiltaan varsin harmilliseksi. Minoksen kuningas nimittäin pelkäsi, että Daidalos voisi tehdä jollekulle juuri samanlaisen labyrintin, ja telkesi tämän vuoksi Daidaloksen ja tämän pojan, Ikaroksen labyrinttiin.

Cupido Ikaroksen lento taiteilijoiden kuvaamana

Ikaros ja Daidalos ovat olleet aiheena vuosisatojen ajan taiteilijoiden suosima parivaljakko. Heidät on ikuistettu lukuisiin maalauksiin ja veistoksiin.

Daidalos ja Ikaros

Daidalos sovittelee Ikarokselle siipiä - maalaus Domenico Piola (1627 - 1703).

Taiteilijat ovat ennen työhönsä ryhtymistään tehneet valintoja ja kuvanneet tapahtumat eri kohdistaan.

Näin he ovat valinneet toteutuksiinsa ajan ennen lentoonlähtöä, eli siipien sovittelun ja muun valmistautumisen, sitten varsinaisen lentoonlähdön, seuraavaksi varsinaisen lennon, sitten tipahtamisen halki ilmojen ja lopulta tuhoisan kuolonsyöksyn mereen.

Daidalos ja Ikaros

"Daidalos virittelee pojalleen Ikarokselle siipiä" - ital. Orazio Riminaldi (1586 - 1631).

Ariadne

"Ariadne" - irlantilainen John Lavery (1856 - 1941). Kuningas Minoksen kaunis tytär.
Amorin nuolen lävistämä sydän Sonni astuu Pasifaen - syntyy hirviö Minotauros

Minotauroksen syntyhistoria oli mytologian maailman normiston mukaan, meidän näkökulmastamme hieman omituinen. Huikentelevaisen Minoksen puoliso oli Pasifae, auringon jumalan Helioksen tytär, jonka nimi merkitsee "kaikille loistava". Pasifae rakastui intohimoisesti Poseidonin lahjoittamaan sonniin ja halusi himojensa vallassa päästä parittelemaan sonnin kanssa. Tätä tarkoitusta varten Daidaloksen piti rakentaa ontto puulehmä, jonka sisään Pasifae pääsi kontallaan odottamaan päälle hyppäävää ja astumistoimiin ryhtyvää sonnia. Eipä ollut ihme, että tästä varsin epätavallisesta parittelusta syntyikin hirviö.

Pasifae lienee alun perin ollut Kuun jumalatar, ja hänen solmimansa suhde sonnin kanssa symboloi kai Kuun ja Auringon välistä yhteyttä.

Ateenalaisten oli tarun mukaan lähetettävä joka yhdeksäs vuosi seitsemän neitoa ja seitsemän nuorukaista uhriksi Minotaurokselle. Kukaan Minotauroksen labyrinttiin joutunut ei ikinä voinut päästä sieltä ulos, vaan jäi aina vääjäämättä hirviön saaliiksi.

Theseus ja Minotauros

Kuvassa Theseus on juuri surmannut Minotauroksen - Rooman kansallismuseo, Rooma, Italia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © geekygirlnyc


Lopulta Aigeuksen poika Theseus vaati päästä mukaan nuorukaisten joukkoon. Hän surmasi Minotauroksen, pääsi rakastuneen Ariadnen avulla pakenemaan labyrintista ja pakeni, sabotoituaan ensin Minoksen laivat niin, etä tämä ei kyennyt takaa-ajoon. Tarinaan liittyy sellainen sivujuonne, että pakomatkallaan Theseus "unohti" hyvin pyhän neidon, Ariadnen Naksossaarelle, josta Dionysos löysi neidon ja otti tämän puolisokseen.

Daidalos ja Ikaros

"Daidalos ja Ikaros" - taiteilija tuntematon.

Daidalos ja Ikaros

"Daidalos ja Ikaros" - ranskalainen Charles Le Brun (1619 - 1690).
Daidalos ja Ikaros

"Daidalos kiinnittää pojalleen Ikarokselle siipiä" - Pjotr Ivanovich Sokolov (1753 - 1791).

Daidalos ja Ikaros

"Ikaroksen lento" - Jacob Peter Gowy (1615 - 1661).

Ikaroksen lento - ja putoaminen

Labyrinttiin vangiksi jäänyt Daidalos kehitteli ja rakensi nyt siivet, joiden avulla hän poikansa kanssa valmistautui pakenemaan labyrintista, kattoikkunan kautta. Ensiksi lentoon kohosi Ikaros. Hän oli saanut ennen lentoon lähtöään isältään huolekkaat ohjeet siitä, miten piti lentää. Liian ylös ei saanut kohota, sillä auringon porotuksessa vaha, jolla siivet oli kiinnitetty sulaisi. Liian matalallakaan ei saanut lentää, sillä meren kuohuista nousevassa kosteudessa siiville kävisi myöskin huonosti.

Aikansa tavaalla liideltyään lennosta hurmioitunut Ikaros unohti isänsä neuvot, ja eiköhän hän lentänytkin liian ylös ja liian lähelle aurinkoa. Seuraukset olivat katastrofaaliset. Siipivahan sulaessa Ikaros syöksyi alas mereen ja hukkui. Tästä lähtien hänen hukkumispaikkaansa Vähän-Aasian rannikolla on kutsuttu Ikarianmereksi.

Loppunäytös - Daidaloksen kohtalot

Daidalos lähti nyt vuorostaan lentoon, etsimään hukkunutta poikaansa. Hän tavoitti Ikaroksen ruumiin, joka oli huuhtoutumassa Samoksen länsipuolella sijaitsevan Ikarian saaren rantevesiin ja hautasi suuren murheen vallassa rakkaan poikansa.

Daidaloksen murheet eivät vielä tähän loppuneet, sillä kuningas Minos oli lähettänyt takaa-ajajat hänen jäljilleen. Daidalos onnistui saamaan turvapaikan Sisiliasta kuningas Kokaloksen hovista. Minos keksi kieron tempun. Hän antoi takaa-ajajille kierresimpukan kuoren ja lupasi suuren palkinnon sille kekseliäälle ihmiselle, joka kykenisi vetämään langan simpukan läpi. Kuningas Kokalos toimitti simpukankuoren Daidalokselle, joka helposti suoriutui muille ylivoimaisen vaikesta tehtävästä.

Kuultuaan tästä suorituksesta, kuningas Minos heti tiesi, että tehtävästä suoriutuneen oli pakko olla Daidalos. Minos vaati nyt Kokalosta heti luovuttamaan Daidaloksen itselleen. Kokalos suostuikin tähän, mutta surmasi ennen sitä Minoksen kiehuvalla vedellä.

Amorin nuolen lävistämä sydän Sodomiaa julkisella näyttämöllä

Tarukuningas Minoksen ja hänen hekumallisen puolisonsa Pasifaen elämästä kertovaa pantomiimia esitettiin myös näyttämöllä. Aihe kiinnosti suuresti roomalaisia ja se oli aikanaan pitkiä aikoja joutilaiden roomalaisten puheenaiheena. Amfiteatterissa oli toki nähty monenlaista, mutta ei ehkä koskaan mitään niin yleisöä kiihottavaa. Monet jonottivat öitä ja päiviä saadakseen paikan - sisäänpääsy oli ilmainen ja aikaahan heillä oli.

Kaikkien muinaisten Rooman teatteriesitysten tapaan tämäkin näytelmä oli hyvin realistinen. Kreetan kuningatar Pasifae oli siis rakastunut sonniin, joka - luonnonmukaisesti - ei ollut hänestä vähääkään kiinnostunut. Niinpä hän määräsi taitavan käsityöläisen Daidaloksen rakentamaan puusta ja lehmännahasta tekolehmän, luikerteli sen sisään ja työnsi rusottavan takamuksensa sonnia kohti.

Nyt satatuhatta katsojaa kurotti hiiskumattoman hiljaisuuden vallassa kaulaansa nähdäkseen mahdollisimman tarkasti, kun jokaisessa esityksessä sonni astui lehmäntaljaan verhoutuneen esittäjättären. Katsojat yrittivät huudoilla kiihottaa kiimaista eläintä yhä suurempiin ponnistuksiin, ja katsomo suorastaan myrskysi seisaallaan suosiotaan osoittaen, kun Pasifaen esittäjä hoippui pökertyneenä ulos lehmänkuvatuksen sisältä.

Myös Nero seurasi näitä tapahtumia keisarillisesta aitiostaan, näennäisen piittaamattomana, söi, joi ja otti vastaan vieraita, kestihän näytös sentään koko päivän.

Näytöksen toinen kohokohta oli Ikaroksen tarun lentokohtauksen esittäminen. Sonnikohtauksen tavoin myös Daidaloksen ja Ikaroksen lentoyritys esitettiin hyvin realistisesti. Tekosiipineen näyttelijät hyppäsivät alas näyttämön keskelle rakennetulta korokkeelta. Erään kerran Ikaros epäonnistui ja hän rojahti hirveällä ryskeellä Neron aitioon, marmorilattialle. Nero poistui välittömästi katsomosta erillisen sisäänkäynnin kautta koettuaan tämän häiritseväksi, mutta kansa kohisi paikoillaan innoissaan. (Philipp Vandenberg: Nero)

Cupido
Daidalos ja Ikaros
Cupido "Ikaros putoaa" - kattomaalaus, Louvre, Pariisi, Ranska. Cupido Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Slices of Light
Daidalos ja Ikaros
Cupido "Ikaroksen siipiä kiinnitetään" - British Museum, Lontoo, Englanti. Cupido Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Andy Munzer
Ikaros
Cupido "Ikaroksen tuho" - englantilainen Herbert James Draper (1863 - 1920). Cupido Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © sofi01
Ikaros
Cupido "Ikaros - tai Eros" - englantilainen Sidney Harold Meteyard (1868 - 1947) Cupido Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © sofi01
*** tunturisusi.com linkit ***