Kreikka ja Rooma
Kuvassa yllä Ponte Sant’Angelo, Pyhän enkelin silta. Antiikinaikainen silta sijaitsee Roomassa ja ylittää Tiberjoen Ponten kaupungiosasta Borgoon. Sillan päässä näkyy pyöreä linna, Castel Sant’Angelo eli Pyhän enkelin linna eli Hadrianuksen mausoleumi.

Tunturisuden sivut

Porta San Paolo on kaupunginportti Roomassa Via Ostiensen alkupäässä. Antiikin aikana sitä kutsuttiin nimellä Porta Ostiensis. Portti on osa Rooman ulointa puolustusjärjestelmää Aurelianuksen muuria, mutta nykyään portti seisoo muurista vapaana ja näyttää linnakkeelta. Sitä kutsutaankin toisinaan il castellettoksi - Kuva Copyright © Eric Parker - Creative Commons.

ROOMA - IKUINEN KAUPUNKI

Rooma on Italian pääkaupunki ja siellä asuu noin 2,8 miljoonaa asukasta. Rooman perustivat tarun mukaan 753 eaa. naarassuden kasvattamat veljekset Romulus ja Remus.

Rooman maine ja arkkitehtoninen loistokkuus ovat peräisin kahdelta eri aikakaudelta. Ensimmäinen kukoistuskausi oli keisarikunnan kolme ensimmäistä vuosisataa 27 - 300 jaa. ja toinen renessanssin ja barokin aika noin 1450 - 1750.

Rooman palo Rooma ajanlaskun alussa - Rooman palo

Rooma

Kaupunki täynnä historiaa ja nähtävyyksiä

Roomassa on runsaasti merkittäviä, historiallisia rakennuksia, aukioita, muistomerkkejä ja muita nähtävyyksiä. Tuskin koskaan historian aikana yhteen paikkaan on rakennettu niin paljon suurenmoisia rakennuksia, kuin on tehty menneinä aikoina Roomassa.

Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen seurasi tuhatvuotinen rappion ja hävityksen kausi. Tuona aikana rakennettiin vain joitakin varhaiskristillisiä kirkkoja sekä Rooman katakombit, suunnaton maanalaisten käytävien ja ja hautakammioiden verkosto, joka tarjosi piilopaikkoja vainotuille kristityille.

Loistoa rakastaneiden paavien ansiosta renessanssi valloitti Rooman koko voimallaan 1400-luvulla. Tuon ajan peruja ovat monet kullanruskeiksi rapatut rakennukset sekä Santa Maria del Popolon kauniisti veistetyt monumentit. Taidemaalari, kuvanveistäjä ja arkkitehti Michelangelon (1475 - 1564) merkitys oli erittäin suuri. Hänen arkkitehtonista nerouttaan ilmentää hyvin esimerkiksi Palazzo Farnese.

Rooma

Rooma. - Kuva Copyright © Eric Parker - Creative Commons.

Rooman arkkitehtuuria

Rooman rakennustaiteessa itaalisiin perinteisiin yhdistyivät kreikkalaiset ja etruskilaiset vaikutteet.

Hellenistisellä ajalla rakennustekniikka uudistui perusteellisesti. Noin 200 eaa. roomalaiset keksivät valumuurin, kovettuvan kivimassan, jota voitiin valaa samaan tapaan kuin nykyaikaista betonia. Tämän myötä syntyi uusi, holvauksiin perustuva tila-arkkitehtuuri. Koska kantavana rakenteena toimi valumuuri, voitiin pylväsjärjestelmiä käyttää vapaasti dekoratiivisiin tarkoituksiin.

Roomalaisissa temppeleissä yhdistyivät kreikkalaiset ja etruskilaiset piirteet.

Uusi roomalainen rakennustyyppi oli basilika, suuri julkinen rakennus, jota käytettiin kokoustilana, kauppahallina tms.

Roomalainen teatterityyppi vakiintui Augustuksen aikana. Gladiaattorinäytöksiä varten rakennetut amfiteatterit ovat tyypillisimmin roomalaisia. Ne olivat tavallisesti pohjaltaan soikion muotoisia ja teattereita huomattavasti suurempia.

Roomalaisille leimallisia rakennuksia olivat myös termit eli kylpylät, joista loisteliaimmat rakennettiin keisariajalla. Myös keisarifoorumit eli torit ovat tyypillisiä Rooman kaupunkikuvassa. Rooman ajasta monissa sen entisissä provinsseissa muistuttavat vielä lukuisat sillat, akveduktit, riemukaaret ja amfiteatterit.

Rooma

"Porta Portese Market - Varkaiden tori" - Rooma. - Kuva Copyright © Eric Parker - Creative Commons.

Palatinuksen kukkia

Ylimystön asuinalueena tunnettu Palatinus-kukkula ei ollut vain arkkitehtuuria, vaan se oli freskoja, suihkulähteitä - ja kukkia. Palatinus-kukkulalla asui useita keisareita ja muita tärkeitä Rooman johtohenkilöitä. Sana palatsi on perua roomalaiskukkulan nimestä (lat. Palatium). Kukat eivät olleet vain keisareiden silmänilona, vaan ne olivat osa sitä laajaa kulissia ja rakennelmaa, jolla keisarit pönkittivät valta-asemaansa.

Puutatarhakulttuurilla kukkineen on pitkä historia. Egyptiläiset rakensivat puutarhoja jo 2 800 eaa. Jo kreikkalainen filosofi Epikuros (341 - 270 eaa.) piti tärkeinä puutarhoja ja hän toi muotiin kaupunkihuviloihin kuuluvat puutarhat, jotka palvelivat filosofista mietiskelyä. Roomalaiset rakensivat loistokkaita palatseja ja huviloita uskomattomine puutarhoineen. Roomalaisten suosimia kukkia olivat esimerkiksi hyasintit, kuusamat, orvokit, liljat ja erityisesti ruusut, jotka olivat rakkauden ja kauneuden symboleja.


Rooma on rakastavaisten kaupunki.

Rooman nähtävyyksiä

Antiikki Augustuksen mausoleumi - keisari Augustuksen rakennuttama mausoleumi.
Antiikki Caracallan kylpylät - antiikin suurimmat termit.
Antiikki Circus Maximus - antiikin Rooman kilpa-ajoradoista suurin.
Antiikki Colosseum - gladiaattoriotteluihin käytetty amfiteatteri, jonka rakennuttivat Vespasianus ja Titus 72 - 80 jaa. - mahtuu noin 50 000 katsojaa. Colosseumin ihmeisiin kuuluivat 80 ovea, joiden kautta kaikki katsojat pääsivät muutamassa minuutissa istumapaikoilleen. Sen ihmeisiin kuuluivat myös sellaiset seikat kuin ravintolapalvelut ja käymälät kaikille katsojille. Gladiaattorinäytökset kestivät pisimmillään 117 vuorokautta yhtä soittoa.


Antiikki Forum Romanum - Rooman valtakunnan poliittisen vallan keskus.
Antiikki Forum Trajanus - Trajanuksen ratsastajapatsas, Basilica Ulpia ja keisarin urotöistä reliefein kertova Trajanuksen pylväs.
Antiikki Pantheon - kaikkien jumalien temppeli - puolipallon muotoisella kupolilla katettu pyörötemppeli, jonka eteishalli muistuttaa temppelinpäätyä. Kupoli oli lähes 1 500 vuotta maailman suurin. Kirkko on parhaiten muinaisen Rooman ajoilta säilynyt rakennus vain siksi, että se se 600-luvun alussa vihittiin kristilliseksi kirkoksi. Roomassa "vääräuskoisten" rakennukset tuhottiin Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen kristinuskon saadessa painavimman jalansijan.
Antiikki
Pietarinaukio - pylväiden reunustama aukio Pietarinkirkon edustalla.
Antiikki Pietarinkirkko - hallitsee Rooman kaupunkikuvaa Vatikaanissa.
Antiikki Vatikaani - roomalaiskatolisten pyhiinvaelluskohde, museoita ja taidetta - Sikstuksen kappeli (Capella Sistina), jonka kattomaalaukset ovat ainutlaatuisia ja jonka kokoelmista löytyy Rafaellon, Michelangelon ja muiden suurten mestarien töitä.

Antiikki San Giovanni in Laterano - katedraali, Rooman piispan istuin ja Rooman tuomiokirkko.
Antiikki San Paolo fuori le mura - Rooman kirkoista suurin Pietarinkirkon jälkeen.
Antiikki Santa Maria Maggiore - varhaiskristillinen basilika, jonka sisätilat ovat säilyneet hyvin.
Antiikki Trinità dei Monti (1495 - 1585) - kirkko Espanjalaisten portaiden (1725) - Scalinata della Trinità dei Monti - yläpäässä. Espanjalaiset portaat ovat edelleenkin Euroopan pisimmät ja leveimmät portaat. Piazza di Spagna -aukio.
Antiikki Tituksen (81 jaa.) ja Konstantinuksen (315 jaa.) riemukaaret.
Antiikki Piazza del Popolo - suuri ovaalinmuotoinen aukio. Aukion reunalla sijaitsee Santa Maria del Popolo -kirkko. Aukion keskellä on egyptiläinen Heliopolikselta peräisin oleva Ramses II:n obeliski, joka tunnetaan nimellä Obelisco Flaminio.
Antiikki Fontana di Trevi (1732 - 1762) - suuri barokkisuihkulähde, johon jokaisen matkailijan pitää heittää kolikko, sillä näin pääsee näkemään Rooman uudelleen. Suihkulähdettä ihaillessa kannattaa pitää arvoesineistä hyvin huolta, sillä tunnetusti suihkulähteen ympärillä pyörii taskuvarkaita.
Rooma

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Emanuele

Roomattaren elämää - kihelmöivän ihanaa keimailua kantotuolissa

Antiikin Roomassa nainen ei ollut vain lieden ääressä puuhaileva perheenemäntä, tai yksipuolisesti vain hillitöntä elämää suosivan miesten yhteiskunnan seksuaalikohde, vaan päinvastoin. Roomatar liikkui itsekin kaupungilla miehiä pyydystämässä tai pikemminkin, hän antoi kantaa itseään.

Arvostaan tietoinen nainen ei juuri koskaan laskenut jalkaansa Rooman katujen karkealle kiveykselle, vaan häntä kuljetettiin kantotuolissa. Kantajina toimivat useimmiten lihaksikkaat, valikoidusti mahdollisimman komeat, ulkomaiset orjat. Kantotuolit orjineen olivat statussymboli, ihan kuten loistoauto nykyisin.

Caesarin aikaan oli itsensä kuljetuttaminen kantotuolissa sekä purppurakankaista tehtyjen vaatteiden ja helmikorujen käyttö sallittu vain yli neljäkymmentävuotiaille naisille ja äideille. Myöhemmin tämä etuoikeus oli vain senaattorien vaimoilla, mutta Cassius Dion mukaan näitä määräyksiä rikottiin jatkuvasti.

Sillä Senecan arvostelun mukaan "naisesta oli kihelmöivän ihanaa asettua kantotuoliin ja nojautua kenen tahansa näkijän katsottavaksi". Säädyllisyys tosin edellytti, että verhot oli vedetty kiinni, mutta naisellisen keimailunhalun vuoksi ne olivat useimmiten avoinna - varsinkin, jos näytettävänä oli paljastavan avara pääntie, tai vieläkin enemmän, kuten usein oli.
Katuelämää

Roomattaren elämää - juhlia, politiikkaa, oikeusjuttuja, gladiaattoritaisteluita

Naisten vapautuminen, emansipaatio, koettiin jo varsin laaja-alaisena Roomassa. Oli naisia, jotka joivat miehen pöydän alle. Jotkut naiset ottivat innokkaasti osaa poliittisiin tapahtumiin ja he olivat kiinnostuneita provinssien ja vieraiden maiden elämästä. Naiset saivat myös, jos heidän yhteiskunnallinen asemansa oli riittävä, yhtä hyvän koulutuksen, kuin miehetkin. Erityisesti suurten miesten rinnalla olevat naiset, kuten Neron äiti Agrippina, tai Elagabaluksen isoäiti Julia Maesa, johtivat maata ja politiikkaa usein enemmän kuin miehet. He olivat myös juonitteluissa vähintäänkin yhtä hyviä, kuin miehet.

Jotkut roomattaret olivat Juvenaliksen mukaan innokkaita nostamaan oikeusjuttuja. Jotkut naiset toimivat myös jopa niinkin miehisissä puuhissa, kuin gladiaattoreina.

Arrivederci Roma

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Andrey Rockotov

Roomattaren korkea sivistys

Ylhäinen roomatar mieluusti briljeerasi korkealla sivistyksellään. Hän puhui mielellään kreikkaa, tai ainakin koristeli puhettaan kreikkalaisilla lainasanoilla ja aforismeilla. Hän tunsi hyvin kirjallisuutta, luki runoja ja proosaa ja opetteli tekstejä ulkoa. Joku osasi ulkoa kaikki Pliniuksen teokset, joku otti puhetaidon tunteja ja joku kirjoitti elämäkertansa, jota muut ajan oppineet paljon siteerasivat. Runoilijoitakin roomattarissa oli erityisesti Kristuksen syntymän jälkeen, mutta heidän tuotantoaan ei ole juurikaan säilynyt.

Tiedettä ja filosofiaa - taikauskoa, noituutta, ennustuksia, myrkynsekoitusta

Rooman miesten maailmassa naisille suotiin kyllä runous, mutta heidän pyrkimyksensä päästä eteenpäin myös tieteen ja filosofian parissa kuohuttivat monien miesten tunteita.

Valistuspyrkimyksistä huolimatta antiikissa kukoistivat myös monet hämärät opit. Erityisesti naiset olivat usein sangen taikauskoisia ja riippuvaisia astrologien ja haruspeksien ennustustaidoista.

Tähdistäennustajien ja sisälmyksiä tutkivien ennuspappien lisäksi hämäriä puuhiaan harjoittivat myös parittajaeukot, joilla oli tuottoisina sivutoiminaan myrkynsekoittajan ja noidan ammatit.

Eräät noidat, kuten Locusta, olivat pelättyjä ja paljon kysyttyjä apureita. Locustahan oli myrkyttämässä mm. keisari Claudiusta sekä tämän poikaa Britannicusta. Locusta oli hankkinut itselleen pelottavan maineen noitana, joka torjui kaiken maallisen - lukuun ottamatta kiskurihintaa onnistuneista myrkytyksistä.

Audrey Hepburn

Audrey Hepburn ja Gregory Peck esittivät pääosia romanttisessa elokuvassa Loma Roomassa, vuonna 1953. Elokuva oli tavattoman kauniin Audrey Hepburnin läpimurtorooli, ja hänestä tuli elokuvan myötä yksi 1950- ja 1960-lukujen suurimmista naistähdistä ja muoti-ikoneista.

Arrivederci Roma

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Andrey Rockotov

Hyvin pieni italian sanasto seikkailijan tarpeisiin

Buongiorno! - Päivää. Huomenta. Hei.
Buona sera! - Hyvää iltaa!
Arrivederci! - Näkemiin!
Grazie! - Kiitos!
Scusi! - Anteeksi!
Per favore! - Olkaa hyvä! Olisitteko ystävällinen ja... Voisitteko...? Saisinko...?
Piacere. Io sono Tunturisusi. - Hauska tutustua. Minä olen Tunturisusi.
Ti amo! - Rakastan sinua!
Mia cara, posso... baciarti? - Rakkaani, saanko suudella sinua?
Posso baciarti, prima che tu vada? - Saanko suudella sinua, ennen kuin menet?
A casa mia o a casa tua? - Meille vai teille?
Sei un cretino! - Olet idiootti!
Buona notte! - Hyvää Yötä!


Katuelämää

Kuvassa San Claudio kirkko.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Stefano Corso

Uusien uskontojen hurmiota

Roomattaret olivat hyvin hurmaantuneita itämailta saapuviin, uusiin uskontoihin niiden eksoottisuuden takia. Niiden osaksi itsensä kiduttamista ja askeesia merkitsevät uskonnolliset tavat herättivät tunteen puhdistumisesta arkipäivän hillittömän ja aistilliseniljettävän elämän jälkeen.

Mitä ankarampia uskonnon vaatimukset olivat, sitä runsaammin virtasi naisia kuulemaan vierasta profeettaa. Jotkut naiset lahjoittivat hurmioissaan, Suuren Äidin Kerjäläispappeja kuunneltuaan, pois kaikki vaatteensakin. Eräät heittäytyivät talviaikaan Tiberissä ajelehtivien jäiden sekaan. Jotkut matkasivat Egyptiin Niilille saakka hakemaan pyhää vettä - vain siitä syystä, että olivat unenpöyreissään saaneet Isikseltä tällaisen käskyn.

Lähde: Philipp Vandenberg: Nero

Arrivederci Roma

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Andrey Rockotov

Italia Vittorio Grigolo - Arrivederci Roma - Saavuthan jälleen Roomaan

Vuonna 1977 syntynyt Vittorio Grigolo jatkaa suurten italialaisten tenoreiden lyömätöntä voittokulkua. Hän laulaa videolla maailmankuulun Arrivederci Roma, Renato Rascelin säveltämän italoiskelmän vuodelta 1955 - sanat Pietro Garinei ja Sandro Giovannini.

Alunalkaen oli kyse elokuvamusiikista, ja kappaleen ensiesittäjänä elokuvan myötä oli pääosan esittäjä Mario Lanza, amerikkalainen laulaja ja näyttelijä, jonka sukujuuret ovat Italiassa.

Alkuperäinen italiankielinen teksti huokuu syvää nostalgiaa ja kunnioitusta Rooman kaupunkia ja sen elämää kohtaan, mutta siinä kaivataan myös pieniä rakkaustarinoita ulkomaalaisten turistien kanssa. Suomeksi laulun nimi on Saavuthan jälleen Roomaan. Sen ovat laulaneet mm. Olavi Virta ja Kari Tapio.

Värikäs Rooma

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Giampaolo Macorig

Rooman nähtävyyksiä

Antiikki Piazza Navona - aukio, jonka laidoilla barokkityylisiä palatseja, kuten Palazzo Massimo alle Colonne ja Palazzo Madama - ja jolla Berninin suunnittelema suihkulähde Fontana dei Quattro Fiumi (1651). Kaksi muuta suihkulähdettä ovat Giacomo della Portan Fontana di Nettuno (1574) ja Fontana del Moro (1576).
Antiikki Viktor Emanuel II:n monumentti - Altare della Patria.
Antiikki Bocca della Verità - Totuuden suu - marmorinen korkokuva tai patsaan fragmentti Rooman keskustassa. Korkokuva esittää miehen kasvoja, ja sen silmät ja suu ovat ammottavia aukkoja. Korkokuvasta tuli merkittävä turistinähtävyys keskiajalla, kun levisi legenda, että jos puhuja pitää kättään korkokuvan suussa, korkokuva puraisee häneltä sormet poikki, jos puhuja päästää suustaan valheen.
Antiikki Via Appia 312 eaa. - vanha, kuuluisa tie, joka johti Roomasta Neapoliksen kautta Brundisiumiin.
Antiikki Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas Michelangelon vuonna 1536 suunnittelemalla Campidogliolla.
Antiikki Vestan temppeli (n 50 eaa.) - pyörötemppeli.
Antiikki Tivolin pyörötemppeli.
Rooman kaduilla

Rooman kaduilla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Rooma - Copyright © podoboq

Rooma

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Stijn Nieuwendijk

Rooma ja Vespa

Vespa on skootteri, joka on yksi Italian ja Rooman symboleja. 1950-luvulla Italian valloitti todellinen Vespa-mania ja se levittäytyi koko Eurooppaan. Vespa on yksi italialaisen kulttuurin ja elämänmuodon merkittävimmistä ilmentymistä, se on paljon enemmän, kuin vain skootteri
Värikäs Rooma

Värikkään Rooman kattoja

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © jooliargh


Lähteitä
Rooma - Pieni matkaopas
Taiteen pikkujättiläinen - WSOY
Wikipedia
Antiikki