Kuvassa yllä Ponte Sant’Angelo, Pyhän enkelin silta. Antiikinaikainen silta sijaitsee Roomassa
ja ylittää Tiberjoen Ponten kaupungiosasta Borgoon. Sillan päässä näkyy pyöreä linna, Castel Sant’Angelo eli Pyhän enkelin linna
eli Hadrianuksen mausoleumi.
Porta San Paolo on kaupunginportti Roomassa Via Ostiensen alkupäässä. Antiikin aikana sitä kutsuttiin nimellä Porta Ostiensis.
Portti on osa Rooman ulointa puolustusjärjestelmää Aurelianuksen muuria, mutta nykyään portti seisoo muurista vapaana ja näyttää linnakkeelta.
Sitä kutsutaankin toisinaan il castellettoksi - Kuva Copyright
© Eric Parker - Creative Commons.
ROOMA - IKUINEN KAUPUNKI
Rooma on Italian pääkaupunki ja siellä asuu noin 2,8 miljoonaa asukasta.
Rooman perustivat tarun mukaan 753 eaa. naarassuden kasvattamat veljekset Romulus ja Remus.
Rooman maine ja arkkitehtoninen loistokkuus ovat peräisin kahdelta eri aikakaudelta.
Ensimmäinen kukoistuskausi oli keisarikunnan kolme ensimmäistä vuosisataa 27 - 300
jaa. ja toinen renessanssin ja barokin aika noin 1450 - 1750.
Rooma ajanlaskun alussa - Rooman palo
Kaupunki täynnä historiaa ja nähtävyyksiä
Roomassa on runsaasti merkittäviä, historiallisia rakennuksia, aukioita, muistomerkkejä ja muita nähtävyyksiä.
Tuskin koskaan historian aikana yhteen paikkaan on rakennettu niin paljon suurenmoisia rakennuksia, kuin
on tehty menneinä aikoina Roomassa.
Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen seurasi tuhatvuotinen rappion ja hävityksen kausi.
Tuona aikana rakennettiin vain joitakin varhaiskristillisiä kirkkoja sekä Rooman katakombit,
suunnaton maanalaisten käytävien ja ja hautakammioiden verkosto, joka tarjosi
piilopaikkoja vainotuille kristityille.
Loistoa rakastaneiden paavien ansiosta renessanssi valloitti Rooman koko voimallaan
1400-luvulla. Tuon ajan peruja ovat monet kullanruskeiksi rapatut
rakennukset sekä Santa Maria del Popolon kauniisti veistetyt
monumentit. Taidemaalari, kuvanveistäjä ja arkkitehti Michelangelon (1475 - 1564)
merkitys oli erittäin suuri. Hänen arkkitehtonista nerouttaan ilmentää hyvin
esimerkiksi Palazzo Farnese.
Rooma. - Kuva Copyright
© Eric Parker - Creative Commons.
Rooman arkkitehtuuria
Rooman rakennustaiteessa itaalisiin perinteisiin yhdistyivät kreikkalaiset
ja etruskilaiset vaikutteet.
Hellenistisellä ajalla rakennustekniikka uudistui perusteellisesti. Noin 200 eaa. roomalaiset keksivät
valumuurin, kovettuvan kivimassan, jota voitiin valaa samaan tapaan kuin nykyaikaista betonia.
Tämän myötä syntyi uusi, holvauksiin perustuva tila-arkkitehtuuri. Koska kantavana
rakenteena toimi valumuuri, voitiin pylväsjärjestelmiä käyttää vapaasti dekoratiivisiin
tarkoituksiin.
Roomalaisissa temppeleissä yhdistyivät kreikkalaiset ja etruskilaiset piirteet.
Uusi roomalainen rakennustyyppi oli basilika, suuri julkinen rakennus, jota käytettiin
kokoustilana, kauppahallina tms.
Roomalainen teatterityyppi vakiintui Augustuksen aikana. Gladiaattorinäytöksiä varten rakennetut
amfiteatterit ovat tyypillisimmin roomalaisia. Ne olivat tavallisesti pohjaltaan
soikion muotoisia ja teattereita huomattavasti suurempia.
Roomalaisille leimallisia rakennuksia olivat myös termit eli kylpylät, joista loisteliaimmat
rakennettiin keisariajalla. Myös keisarifoorumit eli torit ovat tyypillisiä Rooman kaupunkikuvassa.
Rooman ajasta monissa sen entisissä provinsseissa muistuttavat vielä lukuisat sillat, akveduktit,
riemukaaret ja amfiteatterit.
"Porta Portese Market - Varkaiden tori" - Rooma. - Kuva Copyright
© Eric Parker - Creative Commons.
Palatinuksen kukkia
Ylimystön asuinalueena tunnettu Palatinus-kukkula ei ollut vain arkkitehtuuria, vaan
se oli freskoja, suihkulähteitä - ja kukkia. Palatinus-kukkulalla asui useita keisareita ja muita tärkeitä
Rooman johtohenkilöitä. Sana palatsi on perua roomalaiskukkulan nimestä (lat. Palatium).
Kukat eivät olleet vain keisareiden silmänilona, vaan ne olivat osa sitä laajaa kulissia ja rakennelmaa, jolla
keisarit pönkittivät valta-asemaansa.
Puutatarhakulttuurilla kukkineen on pitkä historia. Egyptiläiset rakensivat puutarhoja jo 2 800 eaa.
Jo kreikkalainen filosofi Epikuros (341 - 270 eaa.) piti tärkeinä puutarhoja ja hän toi muotiin kaupunkihuviloihin kuuluvat puutarhat,
jotka palvelivat filosofista mietiskelyä.
Roomalaiset rakensivat loistokkaita palatseja ja huviloita uskomattomine puutarhoineen.
Roomalaisten suosimia kukkia olivat esimerkiksi hyasintit, kuusamat, orvokit, liljat ja erityisesti ruusut,
jotka olivat rakkauden ja kauneuden symboleja.