Tunturisuden sivut
Kuva yllä. Yhdysvaltain Tyynenmeren laivaston järjestämä harjoitus arktisissa oloissa napapiirillä, maaliskuussa 2016.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - U.S. Navy photo by Mass Communication Specialist 2nd Class Tyler Thompson/Released © Flickr/U.S. Pacific Fleet


Jääkarhu Pieni arktikon sanasto

Sanastossa on lyhyesti selitettyinä myös eräitä muita yleisiä, tieteellisiä peruskäsitteitä, jotka tavalla taikka toisella liittyvät myös arktiseen maailmaan - biologian ja eräiden muiden tieteiden alueilta.

A

Arktikon sanastoa Ablaatio - Kaikki ulkoiset prosessit, jotka vaikuttavat lumen ja jään vähenemiseen jäätikössä.
Arktikon sanastoa Abraasio - Hankautumalla tapahtuva kuluminen, jota aiheuttaa esim. jäätikön pohjassa oleva kiviaines.
Arktikon sanastoa Adaptaatio - Sopeutuma.
Arktikon sanastoa Aerobinen - Happieloinen eliö, joka ei voi elää ilman happea. Katso anaerobinen.
Arktikon sanastoa Ahtojää - Yhteen pakkautuneista jäälautoista muodostunut jäämassa.
Arktikon sanastoa Alpiininen/oroarktinen vyöhyke = tunturipaljakka - Katso tunturipaljakka.
Arktikon sanastoa Anaerobinen - Eliö, joka ei tarvitse vapaata happea tai ilmaa elääkseen tai lisääntyäkseen. Katso aerobinen.
Arktikon sanastoa Anorakki - Sana anorakki on lähtöisin Grönlannin eskimokielestä. Anorakki on alkuaan eskimoiden käyttämä, kankaasta tai turkiksista valmistettu pusero, johon kuuluu pään yli vedettävä huppu. Sana on levinnyt moniin eurooppalaisiin kieliin 1900-luvun kuluessa sitä mukaa, kun anorakki on tullut ihmisille tutuksi.
Arktikon sanastoa Antarktinen divergenssi - Eteläisen jäämeren eteläisen osan kapea vyöhyke, jossa pinnanalainen, kylmä vesi työntyy jakautuvien pintavesien välistä ylös. Tämä vyöhyke sijaitsee lähellä Etelämantereen rannikkoa.
Arktikon sanastoa Antarktinen konvergenssi. konvergenssivyöhyke - (Engl. Antarctic Convergence) Etelämantereen ympärillä, kartalla mutkittelevana ympyrävyöhykkeenä se rajakohta, jossa Etelämantereen suunnalta tulevat kylmät ja vähäsuolaiset, antarktiset merivesivirrat kohtaavat lämpimämmät, subantarktiset merivirrat. Tämä rajakohta on parin-kolmen tuhannen kilometrin etäisyydellä Etelämantereesta. Tässä kohtaamisessa kylmät antarktiset pintavedet sukeltavat lämpimämmän (subantarktinen pintavesi on noin kolme astetta lämpimämpää kuin antarktinen pintavesi) subantarktisen pintaveden alle. (Katso myös antarktinen välivirta). Nämä kaksi vesimassaa eivät juurikaan sekoitu konvergenssissa. Kylmä vesivirtaus on havaittavissa vielä tropiikin pohjoispuolisella Atlantilla. Jonkin verran sekoittumistakin tapahtuu. Se tappaa suuren määrän planktoneliöstöä, joka kerää vyöhykkeelle runsaasti ruokailevia merilintuja. Vesimassojen liikkeet tuovat konvergenssivyöhykkeellä pintaan ravinteita, mikä tekee alueesta erityisen eläinrikkaan. Erityisesti äyriäinen, etelänkrilli (Euphausia superba) lisääntyy runsaasti. Etelänkrilli on eteläisten merialueiden ekosysteemien avainlaji.
Arktikon sanastoa Antarktinen pintavesi - Antarktisen divergenssin seurauksena syntynyt, kylmä pintavesikerros. Korkeutta tällä vesikerroksella on vain 70 - 200 mm.
Arktikon sanastoa Antarktinen pohjavesi - Erittäin kylmää vettä, joka Antarktiksen merialueen veden liikkeissä vajoaa omasta painostaan alas ja muodostaa pohjoiseen suuntautuvan pohjavirran.
Arktikon sanastoa Antarktinen tundra - Etelämantereen tundra.
Arktikon sanastoa Antarktinen välivirta - Antarktisessa konvergenssivyöhykkeessä, vesimassojen kohdattua, kylmä antarktinen pintavesi painuu hitaasti spiraalivirtauksin syvemmälle ja saa uuden nimen: antarktinen välivirta.
Arktikon sanastoa Arctia Shipping - Arctia Shipping on Suomen valtion omistama erikoisvarustamo, jonka toimialana ovat jäänmurtopalvelut, monitoimialusten erikoispalvelut ja kansainvälinen rahtaustoiminta sekä öljyntorjunta. Esimerkiksi alusten avustaminen jäissä, reitityksen suunnittelu ja siihen liittyvä liikenteen ohjaus kuuluvat Arctian toimintaan.

Arctian laivastoon kuuluu kolme voimakasta monitoimimurtajaa, yksi öljyntorjuntamurtaja ja neljä perinteistä jäänmurtajaa. Hyvin varustetut monitoimimurtajat Fennica, Nordica ja Botnica on suunniteltu toimimaan Itämeren jäänmurron lisäksi vaikeissa arktisissa olosuhteissa ja haastavissa tehtävissä niin kaasu- ja öljykentillä kuin tutkimusretkillä ympäri maailman. Monitoimimurtajilla voidaan avustaa esimerkiksi arktisissa olosuhteissa suoritettavaa öljynporausta pitämällä liikkuvat jäämassat turvallisella etäisyydellä työskentelypaikasta. (Ulkoasiainministeriö)
Arktikon sanastoa Arctic Business Forum - Lapin kauppakamarin vuosittain järjestämä Arctic Business Forum käsittelee pohjoisten alueiden investointeja ja elinkeinotoiminnan kehittämistä.
Arktikon sanastoa Arktika - Arktisten lintujen muutto, arktika, on yksi näyttävimmistä lintumaailman tapahtumista.
Arktikon sanastoa Arktikko - Arktisen seudun asukas, arktisten olojen tutkija.
Arktikon sanastoa Arktinen - Maantieteessä pohjoisnavan seuduille kuuluva. Sana tulee kreikkalaisten antamasta nimestä tähtikuvio Otavalle, joka heille oli Arktos. Arktinen tarkoitti siten Välimeren suunnalta tarkasteltuna kaukaisia, pohjoisia maita, jotka sijaitsivat Arktoksen = Otavan alla. Arktisuus ja arktinen kylmyys on koettu elämälle vieraana, vihamielisenä kylmyytenä. Usein myös määrittävänä laatusanana eli adjektiivina ja käsitteenä eri yhteyksissä - arktinen kulttuuri, arktinen kirjallisuus, arktinen hysteria, arktinen meriteknologia, arktinen merenkulku ja laivanrakennus, arktinen tutkimus, arktinen muotoilu, arktinen politiikka jne.
Arktikon sanastoa Arktinen aavikko - Napaseudun kuiva alue, jolla sataa vähän ja kasvaa vain vähän kasveja.
Arktikon sanastoa Arktinen alue - Voidaan määritellä monin tavoin, napapiirin, ilman lämpötilan, meriveden lämpötilan, antarktisen konvergenssin, merijään jne mukaan.
Arktikon sanastoa Arktinen neuvosto - Kansainvälinen, hallitusten välinen korkean tason keskustelufoorumi, jossa arktisten alueiden maiden hallitukset ja alueen alkuperäiskansat keskustelevat arktisen alueen nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Arktikon sanastoa Arktinen oikeustiede - Käsittelee oikeustieteellisiä kysymyksiä koskien arktisen alueen kansainvälisiä sopimuksia ja säännöksiä, ympäristövaikutusten arviointiprosessien toteutumista sekä arktisten alkuperäiskansojen maa- ja ympäristöoikeutta. (Ulkoasiainministeriö)
Arktikon sanastoa Arktinen yliopisto - Arktinen yliopisto (University of Arctic) on arktisen alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kansainvälinen yhteistyöverkosto, johon kuuluu yli 140 jäsentä. Se järjestää monitieteistä, pohjoisiin kysymyksiin keskittyvää koulutusta, opiskelijavaihtoa ja eri tieteenalojen yhteistyötä. Arktisen yliopiston hallinnollisesta johtamisesta ja koordinaatiosta vastaa Lapin yliopisto, ja temaattisten verkostojen koordinaatiotoimisto on Oulun yliopiston Thule-instituutissa. (Ulkoasiainministeriö)
Arktikon sanastoa Arktis, arktinen alue - Maantieteellisesti, alue Pohjoisnavan ja Pohjoisen napapiirin välillä. Arktisella alueella vallitsee kasvillisuuvyöhykkeenä tundra. Katso tundra.
Arktikon sanastoa Arktisen tutkimuksen yksikkö - Ilmatieteen laitoksen arktisen tutkimuksen yksikkö kartoittaa napa-alueiden ilmakehän eri kerroksia, biosfääriä ja maanpintaa sekä tuottaa tarkkaa tietoa ilmakehästä, ilmastosta ja ympäristöstä. Yksikköön kuuluu Sodankylässä toimiva Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus ja Helsingissä toimiva yläilmakehän ilmiöitä tutkiva ryhmä. (Ulkoasiainministeriö)
Arktikon sanastoa Arktogea - Eläinmaantieteessä, eläinten pohjoinen levinneisyysalue.
Arktikon sanastoa Arktos - Kreikkalaisten nimitys tähtikuvio Otavalle.
Arktikon sanastoa Arktikum - Rovaniemellä Ounasjoen partaalla sijaitseva museo ja tiedekeskus. Arktikumissa toimiva Lapin yliopiston Arktinen keskus on kansainvälinen tutkimuslaitos ja tiedekeskus, joka tutkii arktisen alueen kehitystä.
Arktikon sanastoa Atlanttinen lämmin syvä virtaus - 2 000 metriä korkea, Atlantin ja Intian valtameren suunnilta kohti etelää ja Antarktista työntyvä lämmin vesimassa, jonka eteläisille vesialueille tuomat runsaat ravintoaineet saavat aikaan kukoistavan kasvi- ja eläinmaailman. Se nousee pintaan antarktiseksi divergenssiksi kutsutulla leveällä rajavyöhykkeellä.

Aurinkolasit

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Greenland Travel


Aurinkolasit

Experience Economy promotion license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Photo by David Trood - Copyright © Flickr/Visit Greenland


Aurinkolasit

Grönlantilaista aurinkolasimuotia. Ylemmissä kuvissa nykypäivää, alemmassa kuvassa mursunluusta tehdyt aurinkolasit, jollaisia käytettiin ennen polaroidien aikakautta. Klikkaa kuvista isot.

Limited Commercial license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Photo by Mads Pihl - Copyright © Flickr/Visit Greenland


Arktikon sanastoa Aurinkolasit - Välttämätön apuväline sokaisevan kirkkailla arktisilla hangilla liikkuvalle arktikolle. Aurinkoisella säällä silmiin kohdistuu paljon ultraviolettisäteilyä lumesta, jäästä, vedestä ja vaaleasta hiekasta, jopa ilmassa leijuvista hiukkasista. Napa-alueilla aurinkoisena aikana tämä sokaiseva häikäisy maksimoituu. Jo eskimot käyttivät muinoin mursunluusta tehtyjä eräänlaisia aurinkolaseja, joissa valo kulki kapean raon läpi. Nykyisin: polaroidia sen polaarisilla alueilla olla pitää! Polaroid -aurinkolaseissa on aina polarisoivat linssit, jotka estävät valon vaarallisen ja lumisokeuden aiheuttavan heijastumisen esim. hangelta.

B

Arktikon sanastoa Biomi - Peruselinympäristötyyppi. Eri ilmastojen kasvillisuuden ja eläimistön päätyyppi. Kuvailee maanpinnan eri ekologisten yhteisöjen yleistä luonnetta.
Arktikon sanastoa Biotooppi - Ympäristötyyppi tai elinympäristö, jolla on sille ominainen kasvisto ja eläimistö. Esimerkiksi tundra.
Arktikon sanastoa Boreaalinen - Pohjoinen, pohjoismainen.
Arktikon sanastoa Boreaalinen vyöhyke - Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue. Euraasiassa se kulkee Fennoskandiasta itäiseen Siperiaan ja Pohjois-Amerikassa Alaskan länsiosista Labradorin niemimaalle. Vyöhykkeellä on boreaalinen ilmasto ja boreaalinen kasvillisuus.

D

Arktikon sanastoa Debris - Kivilajien hajoamisen tuloksena syntynyt kiviaines, joka voi kulkeutua ja kasautua esim. jäätikön tai virtaavan veden vaikutuksesta.
Arktikon sanastoa Diversiteetti - Lajien monimuotoisuus.
Arktikon sanastoa Drumliini, drumliinikenttä - Glasiaalista, eli jääkauden siirtelemää soraa, hiekkaa ja kiviä selänteinä.

E

Arktikon sanastoa Ekologia - Ekologia on eliöiden ja ympäristön suhteita tutkiva tiede, oppi luonnontaloudesta. Ekologia on biologian monitieteinen haara, joka tutkii eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa sekä niitä ympäröivän elottoman ympäristön kanssa.
Arktikon sanastoa Ekologinen lokero - Lajin toiminnallinen asema ekosysteemissä; sen suhde ravintoon ja kilpailijoihin.
Arktikon sanastoa Ekosysteemi - Tietyn alueen kasvisto ja eläimistö elinpaikkoineen ja ympäristöineen.

Jääkarhut

Jääkarhut elävät arktisessa elinympäristössä, johon kuuluvat meret ja merijäät. Kuvassa jääkarhuemo ja sen varttunut poikanen.

Experience Economy promotion license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Photo by Magnus Elander - Copyright © Flickr/Visit Greenland


Arktikon sanastoa Elinympäristö - Alue, jolla eläin elää.
Arktikon sanastoa Eläinplankton, zooplankton - Vedessä kelluvia pikkuruisia eläimiä, jotka syövät kasviplanktonia - ja joita, siis eläinplanktonia, puolestaan syövät linnut, kalat, hylkeet ja hetulavalaat.
Arktikon sanastoa Endeeminen - Kotoperäinen - laji elää tietyllä, rajatulla alueella, jolla on kehittynytkin.
Arktikon sanastoa Eroosio - Kulutus ja erityisesti maanpinnan kuluminen.
Arktikon sanastoa Eskimot - Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa polaarisilla ja subpolaarisilla alueilla elävä alkuperäiskansa. Heidän juurensa ovat Euraasiassa. Aleutit ja eskimot ylittivät Beringinsalmen veneillään noin 6 000 - 10 000 vuotta sitten. He ovat merimiehiä ja kalastajia ja heidän mongolidinen alkuperänsä näkyy selvästi sekä heidän kasvoistaan, että muista ruumiinpiirteistään. Pohjoisessa asuvien alkukantaisten kansojen keskuudessa kehittyi samanlaisia kulttuureja ja elämäntapoja. Euraasian ja Amerikan arktisilla alueilla asuvilla kansoilla oli hyvin vähän kanssakäymistä keskenään, mutta samat ankarat ilmasto-olosuhteet ja aineelliset rajoitukset synnyttivät heille pakostakin samanlaisia kulttuurimalleja.
Arktikon sanastoa Eskimoiden traditionaalinen pukeutuminen - He pukeutuvat metsästyksellä hankkimiinsa turkiksiin ja höyheniin. Perusvaatetukseen kuuluu karibun, poron tai karhun nahasta ommellut housut ja nahkainen, väljä anorakki tai takki. Tämä yhdistelmä on lämmin, ajettaessa koiravaljakolla ja riittävän ilmava liikuttaessa. Huppu on reunustettu ahmankarvalla, joka ei jäädy hengityksen tiivistyessä siihen.

Muita turkiksia käytetään koristeluun, osoituksena metsästäjäntaidoista. Sisämaassa käytettävät saappaat on valmistettu poron säärinahasta. Rannikolla ja merenjäällä ne ovat vedenpitävää hylkeennahkaa, ja niiden ompelemiseen käytetään jännettä, joka kostuessaan turpoaa ja tukkii neulanreiät. Pehmeällä karvalla vuoratut ja heinillä täytetyt hylkeennahkasaappaat jäätyvät käyttäjänsä jalan muotoisiksi ja pysyvät miellyttävinä koko päivän. Viimeisen silauksen antavat suuret turkiskäsineet.

Talvella eskimot käyttävät pehmeästä karvasta tai linnunnahoista tehtyä aluspaitaa - ja nukkuvat jääkarhun- tai karibunnahkaisten peitteiden alla. Ylimääräinen päällysvaatekerta on käytössä silloin, kun metsästysmatkoilla pitää väijyä pitkään merenjäällä.
Arktikon sanastoa Eteläinen napapiiri - Vyöhyke, jonka eteläpuolella aurinko jää vähintään yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolelle.
Arktikon sanastoa Etelänapa - Maapallon pyörimisakselin eteläpää, maapallon eteläisin paikka.
Arktikon sanastoa Evoluutio - Prosessi, jossa populaation perimä muuttuu sukupolvesta toiseen muuttuvien ympäristövaatimusten seurauksena.
Arktikon sanastoa Evoluutioteoria - Charles Darwin (1809 - 1882) loi nykyisen evoluutioteorian. Sen mukaan lajien kehitykseen vaikuttaa luonnollinen valinta, eli voimakkaammat jäävät eloon ja se on siten sopeutumisen kautta tapahtuva asteittainen erilaistuminen.
F

Arktikon sanastoa Fauna - Eläimistö, eläinlajisto.
Arktikon sanastoa Firn, firn-lumi - Firn (firn-lumi) on lumen ja jään välimuoto, jonka tiheys on yleensä yli 0,55 g/cm³. Se on vielä huokoista, mutta uudelleenkiteytynyttä. Firn-lunta alkaa syntyä lumikerroksen pohjalla, kun lumen syvyys on yli 15 m. Paksu lumikerros luo pohjalle suuren, puristavan paineen. Firn-lumi kehittyy ns. névé-lumesta tihenemällä, ja tihenee itse vähitellen jääksi, kun jäätikön kasautumisalueen pinnasta mennään syvemmälle. Névé-lumi on yli 0,5 g/cm³ tiheyksistä, osittain sulanutta ja uudelleenkiteytynyttä raskasta lunta. (Wikipedia)
Arktikon sanastoa Floora - Kasvisto, kasvilajisto.
Arktikon sanastoa Fossiiliset polttoaineet - Fossiiliset polttoaineet ovat polttoaineita, jotka ovat syntyneet muinaisten eliöiden fossiloituessa. Tärkeimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, kivihiili, maakaasu ja turve. Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, tai hyvin hitaasti uusiutuvia, kuten noin 10 000 vuoden ajanjaksolla uusiutuva turve. Fossiilisten polttoaineiden kemiallinen energia on alun perin maapallon alkuaikojen kasvillisuuden keräämää aurinkoenergiaa. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu raaka-aineen polttamiseen, jolloin vapautuu lämpöä. Öljyn tarjonnan ennustetaan niukkenevan jo lähitulevaisuudessa, mutta maakaasua ja hiiltä riittää maaperässä jopa sadoiksi vuosiksi. Jos ilmaston lämpeneminen halutaan pitää aisoissa, fossiilisten polttoaineiden jäljellä olevat varannot pitäisi kuitenkin jättää lähes kokonaisuudessaan maan poveen. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan talouden vastakohta on biotalous. (Wikipedia)
Arktikon sanastoa Fotosynteesi - Yhteyttäminen; menetelmä, jolla kasvit varastoivat auringon energiaa, yhdistämällä kemiallisesti hiilidioksidia ja vettä lehtivihreän, eli klorofyllin avulla glukoosiksi. Yhteyttäminen tapahtuu siis viherhiukkasissa eli kloroplasteissa.
Arktikon sanastoa Fytoplankton, phytoplankton, kasviplankton - Planktonin kasveista käytettävä yhteisnimitys. Pikkuruisia pintavesissä kelluvia kasvissoluja. Yksisoluisia kasveja, pääasiassa siimaeliöitä ja piileviä. Kaiken energian lähde on auringonvalo, jonka fytoplanktonin pikkuruiset kasvit vangitsevat ja hyödyntävät.

G

Arktikon sanastoa Geeni - Perintötekijä - DNA-molekyylin toiminnallinen ryhmä.
Arktikon sanastoa Glasiaalinen - Jääkausiperäinen. Katso glasigeeninen.
Arktikon sanastoa Glasiaatio - Jäätiköityminen (jääkaudella).
Arktikon sanastoa Glasieeri - Jäävirta, jäätikkövirta (engl. Glacier). Katso jäätikkövirta.
Arktikon sanastoa Glasifluviaalinen - Jäätikön sulavesivirtojen muodostama (Geologia).
Arktikon sanastoa Glasigeeninen - Jäätikköjen aiheuttama (Geologia).
Arktikon sanastoa Glasiologi - Jäätiköntutkija, jäätikkötutkija.
Arktikon sanastoa Glasiologia - Jäätiköntutkimus, jäätikkötutkimus. Glasiologia (engl. Glaciology) eli kryosfäärin geofysiikka tutkii jäätiköitä, jääpeitteitä, lunta, routaa ja jäätä sekä niihin liittyviä luonnonilmiöitä. (Geotieteenä niveltyy läheisesti geofysiikkaan, geologiaan, klimatologiaan, meteorologiaan, hydrologiaan, biologiaan ja maantieteeseen).
Arktikon sanastoa Globaalimuutos - Globaalimuutoksella tarkoitetaan yhdentyvää maailmantaloutta, luonnonvarojen hyödyntämisen vaikutuksia sekä ilmastonmuutosta.

H

Arktikon sanastoa Hengitysaukko - Aukko jäässä, jonka kautta valas pystyy hengittämään.
Arktikon sanastoa Herbivori - Kasvinsyöjä.
Arktikon sanastoa Hetulat - Joidenkin valaiden suussa olevat sarveisainemuodostumat, joilla ne siivilöivät vedestä ravintoa.
Arktikon sanastoa Hiilijalanjälki - Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin. (Wikipedia)

I

Arktikon sanastoa Iglu - Perinteinen inuitien käyttämä kupolimainen lumesta rakennettu asumus.
Arktikon sanastoa Ilmaston lämpeneminen, ilmastonmuutos - Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista. Yleisessä keskustelussa ilmiöstä käytetään myös termiä ilmastonmuutos.
Arktikon sanastoa Ilmastonmuutos - Katso ilmaston lämpeneminen.
Arktikon sanastoa Ilmastovaikutus - Se, miten jokin toiminto vapauttaa ilmakehään haitallisia päästöjä. Esimerkiksi, neljännes keskivertoasukkaan aiheuttamista ilmastovaikutuksista johtuu Suomessa ruoasta. Kolme suurinta energian kuluttajaa ja ympäristövaikutusten aiheuttajaa kotitalouksissa ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka. Ne myös muodostavat yhdessä yli 70 % kotitalouksien ilmastovaikutuksista. (Ilmastonmuutos ja maaseutu: Ruoan ilmastovaikutukset)

Eskimopoika

Neljävuotias Inupiaq-eskimo-poika Alaskassa, Barrowissa, joka on koko Pohjois-Amerikan pohjoisin kaupunki.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Len "Doc" Radin


Arktikon sanastoa Inuitit - Toinen eskimokansoista, joista toinen on jupikit.

J

Arktikon sanastoa Jupitit -Toinen eskimokansoista, joista toinen on inuitit.
Arktikon sanastoa Jäkälä - Levistä ja sienistä muodostuva kasvi.
Arktikon sanastoa Jää - Veden jähmeä olomuoto; pakkasessa jähmettynyt, jäätynyt vesi.
Arktikon sanastoa Jääankkuri - Ankkuri, jolla alus voidaan kiinnittää jäähän (Merenkulku).
Arktikon sanastoa Jäähai = grönlanninhai = holkeri - Jäämeressä elävä haikala, josta käytetään useampia nimityksiä.
Arktikon sanastoa Jäähylly - Meressä kelluva suuri ja paksu lauttamainen jäämassa, joka on kiinni rannikossa tai maan päällä lepäävässä jäätikössä. Jäähylly muodostuu tavallisesti jäätikön virtauksen seurauksena, kun etenevä jäätikkö ylittää rantaviivan.
Arktikon sanastoa Jääkausi - Historiallinen aikakausi, jolloin mantereita on peittänyt mannerjäätikkö. Jääkauden aikana jäätiköt laajenevat suuriksi ilmaston kylmettyä. Jääkausia on maapallon historiassa ollut useita. Viime jääkausi, Veiksel-jääkausi, oli yli 10 000 vuotta sitten. Suomi peittyi tuolloin 2 - 3 kilometriä paksun jään alle.
Arktikon sanastoa Jäälautta - Meressä kelluva jäänkappale, joka on yleensä lohjennut isommasta jääalueesta.
Arktikon sanastoa Jäänaskali - Jäällä liikkuvan teräväpiikkinen turvaväline.
Arktikon sanastoa Jäänmurtaja - Laiva, joka on suunniteltu vesistön pinnalla olevan jään särkemiseen vesiväylältä, satamasta tai muulta alueelta. Se mahdollistaa talvimerenkulun merialueilla, joilla vesi jäätyy ja satamat olisivat muuten kiinni jopa useita kuukausia vuodessa. Alus murtaa jään omalla painollaan ja painaa syntyneet jäälohkareet sivuilleen ja alleen. Näin syntyy kulkukelpoinen uoma murtajalle itselleen tai avustettavina oleville muille aluksille.
Arktikon sanastoa Jäätikkö - Jäätiköt voidaan jakaa suuriin mannerjäätiköihin, vuoristojäätiköihin ja Piedmont-jäätiköihin. Jäätikkö on maan päällä oleva lumesta tai muusta kiinteässä muodossa tulleesta sateesta syntynyt pitkään säilyvä, suurikokoinen jään kattama laaja alue, joka liikkuu hitaasti virtaamalla. Jäätikkö muodostuu, kun lumi ei ehdi kesällä sulaa, vaan kerrostuu ja pakkautuu ensin tiiviiksi lumeksi ja lopulta jääksi yllä olevan lumikerroksen paineen vuoksi. Vastasatanut lumi on hyvin kevyttä. Ennen jääksi muuttumistaan satanut ja kerrostunut lumi muuttuu ensin hyvin tiheäksi firn-lumeksi. Kun jää on paksua, paine jäätikön pohjalla saa jään käyttäytymään hieman hyytelön tavoin ja jäätikkö alkaa virrata alamäkeen tai tasaisella alueella sivullepäin.

Jäätiköt on luokiteltu muotonsa ja alustansa perusteella kymmeneen luokkaan. Jäätiköt voidaan luokitella dynamiikkansa perusteella aktiivisiin, passiivisiin tai kuolleisiin. Aktiivisiin syntyy koko ajan lisää jäämassaa, passiivisiin kertyy vain vähän uutta jäätä ja kuolleet jäätiköt eivät saa uutta lunta lainkaan, vaan niiden liike perustuu yksinomaan allaolevan rinteen kaltevuuteen.

Jäätiköt peittävät maapallon pinta-alasta noin 10 %. Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköt peittävät tästä alasta noin 97 %. Tilavuudesta ne vievät 99 %. Etelämantereen jäätikön paksuus on keskimäärin 1,6 km. Grönlannin jäätikkö on keskiosiltaan 2 - 3 km paksu. Jos Grönlannin jäätikkö sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi 7 metriä, Jos Etelämantereen länsiosan jäätikkö, joka nyt jo lohkeilee, romahtaisi kokonaan mereen, merenpinta nousisi 5 metriä. Itse Etelämantereen pääjäätikkö paksunee tällä vuosisadalla, kun ilmastonmuutos lisää lumisateita sen alueella. (Wikipedia)
Arktikon sanastoa Jäätikköjää - Jäätikön erityinen jäätyyppi, karkearakeinen, joskus osin lumesta muodostunut, mukana maajää.
Arktikon sanastoa Jäätikkövirta, jäävirta - Suuri jäätikkö liikkuu hitaasti ja muodostaa jäätikkövirran. Mannerjäätikössä jää virtaa keskustasta ulospäin kaikkiin suuntiin. Kaikkien jäätiköiden tiedetään virtaavan hitaasti. Liikettä on havainnoitu muun muassa tutkalla ja GPS-laitteilla. Varsinkin vuoristojäätiköissä virtaus näkyy jäätikön muodoista. Jää muuttuu suurissa paineissa ensin elastiseksi ja sitten plastiseksi, virtaavaksi, ennen murtumistaan.

Jään virtausnopeus riippuu alustan aiheuttamasta kitkasta. Jään virtauksen aiheuttaa lähinnä sen liukuminen veden liukastaman alustan yllä. Monesti suuri paine sulattaa alustan veden joistain kohdista epätasaista alustaa. Osin jään virtaus liittyy sen muuttumiseen muovautuvaksi tietyissä paineissa noin 50 metrin syvyydessä. Jään täsmällinen virtausmekanismi on silti kiistojen kohde, koska paksun jään alustan oloja on vaikea tutkia.

Mannerjäätikköjen virtaus laajoilla jäätikön keskusalueilla on erittäin hidasta ja saattaa selittyä osin alempana olevien jäävirtojen imulla. Nopeus on alimmillaan siellä korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä vuodessa, korkeintaan muutama metri vuodessa. Mutta virtaus nopeutuu huomattavasti mentäessä alempana sijaitseville reuna-alueille, missä jäätä kasautuu vuodessa enemmän. (Wikipedia)
Arktikon sanastoa Jäätiköiden sulaminen - Hyvin ilmeiseltä näyttää, että tuleva ilmaston lämpeneminen sulattaa monia maapallon jäätiköitä. Grönlannin jäätikön täydellinen sulaminen nostaisi merien pintaa maapallolla noin 7 metriä. Viime aikoina on esitetty arvioita, että ainakin Grönlannin jäätikkö voisi sulaa paljon nopeammin kuin mitä tähän asti on kuviteltu. Ajatus perustuu siihen, että jäätikön pinnalta valuu sulamisvettä jään alle, ja että tämä vesi toimisi eräänlaisena voiteluaineena nopeuttaen jäätikön virtauksia. Etelämantereen jäätikköön on sitoutunut niin valtava vesimäärä, että sen täydellinen sulaminen nostaisi merenpintaa jopa noin 60 metrillä. Kuitenkin eteläisillä napa-alueilla on niin kylmää, ettei näköpiirissä oleva ilmaston lämpeneminen vielä sulattaisi jäätikköä. Sen sijaan on mahdollista, että jäätikön reunoilta voi lohkeilla suuria kappaleita ikään kuin valtavina jäävuorina, mikä kyllä toisi lisää vettä valtameriin. (Ilmatieteen laitos)
Arktikon sanastoa Jäätiköityä - Joutua jäätikön ja maajään, eli ikiroudan peittoon.
Arktikon sanastoa Jäätiköntutkimus, jäätikkötutkimus - Katso glasiologia.
Arktikon sanastoa Jäävahvisteinen alus - Aluksen rakenteita on vahvistettu niin, että se kestää jääoloissa.
Arktikon sanastoa Jäävuori - Suuri kelluva makeavetinen jääkappale, joka on irronnut jäätiköstä tai jäähyllystä. Jäävuoria irtoaa runsaasti mereen esimerkiksi napajäätiköistä. Jäävuoret voivat olla kooltaan jopa satoja neliökilometrejä.

K

Arktikon sanastoa Kaikuluotaus - Eläimen kyky hahmottaa ympäristöään siitä kimpoavien äänten perusteella.
Arktikon sanastoa Kallioplotti - Pienehkö meren läheisyydessä sijaitseva, yleensä makeavetinen kalliolammikko, joka täyttyy ajoittain merivedellä.
Arktikon sanastoa Karnivori - Lihansyöjä.
Arktikon sanastoa Kasvihuonevaikutus - Maapallon lämpötilan nousu, joka johtuu muuttuneista kaasusuhteista ilmakehässä. Vakava ympäristöongelma, joka uhkaa arktisia alueitakin.
Arktikon sanastoa Kasviplankton, fytoplankton - Katso fytoplankton.
Arktikon sanastoa Kidukset - Kalojen hengityselimet.
Arktikon sanastoa Kiintojää - Kasvaa joka vuosi maalta päin, mannerjäätiköstä ja voi ulottua yli satakin kilometriä avomerelle. Myös merellä syntynyt sellainen jää, joka jostakin syystä jää sijoilleen vuosiksi, on kiintojäätä.
Arktikon sanastoa Kinofiilinen eläin - Lumeen hyvin sopeutunut eläin, esimerkiksi karibu.
Arktikon sanastoa Kioton pöytäkirja - Kioton (ilmasto)sopimuksessa teollisuusmaat sitoutuvat rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään niin, että ilmaston lämpeneminen estyisi - ja esimerkiksi mannerjäätiköt eivät sulaisi ja kutistuisi.
Arktikon sanastoa Klimatologia - Klimatologia eli ilmastotiede on tiede ja maantieteen ja luonnonmaantieteen haara, joka tutkii eri paikkojen ja alueiden ilmastoja eli keskimääräisiä säätiloja keskipitkien tai pitkien ajanjaksojen puitteissa.

Huskypentu

Grönlantilaisen valjakkokoiran pentu. Klikkaa kuvasta iso.

Experience Economy promotion license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright © Flickr/Visit Greenland


Arktikon sanastoa Koiravaljakko - Koiravaljakot, rekikoirat ja reet, ovat olleet tärkeitä naparetkeilijöiden liikkumistapoja ja ovat sitä edelleenkin. Valjakoin liikkuva ei tarvite polttoaineita, mikä on suuri etu ei vain eskimoille - vaan myös tundralla ja jäätiköillä kiitäville nykyarktikoille.
Arktikon sanastoa Kolonia - Yhdyskunta.
Arktikon sanastoa Konvergenssi - Konvergenssi tarkoittaa yleisesti tarkasteltavan ilmiön lähestymistä ajan kuluessa jotakin määrättyä arvoa, yhteistä näkemystä tai tasapainotilaa. Evoluutiobiologiassa konvergenssi tai konvergenttinen evoluutio tarkoittaa samankaltaisten sopeumien kehittymistä eliöille, jotka eivät ole toisilleen läheistä sukua. Syynä ovat ilmeisesti samankaltaiset valintapaineet. Esimerkkejä konvergenssista ovat suden ja pussihukan ja maamyyrän ja afrikkalaisten kultamyyrien samankaltainen ruumiinrakenne. (Wikipedia)
Arktikon sanastoa Krilli - Pieni äyriäinen, joita esimerkiksi hetulavalaat syövät.
Arktikon sanastoa Käyttäytymisekologia - Eläinten käyttäytymistä ekologian ja evoluution näkökulmasta tarkkaileva tieteenala.

L

Arktikon sanastoa Lahtijää - Kiintojäätä, joka jää monen vuoden ajaksi paikoilleen. Siitä voi vähitellen kehittyä monen metrin paksuista lauttajäätä. Lauttajää - Katso kiintojää.
Arktikon sanastoa Lisääntymisyhdyskunta - Ryhmä lintuja tai muita eläimiä, jotka kokoontuvat lisääntymään samalle alueelle.
Arktikon sanastoa Litoraali - Ylimmän ja alimman vedenkorkeuden välissä oleva rantavyöhyke.
Arktikon sanastoa Lumi - Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan talvipuolella vuotta. Puhdas lumi on valkoista ja läpinäkymätöntä. Lumi muodostaa maan pinnalle valkoisen, eristävän peitteen, joka voi säilyä jopa kuukausia, kunnes lämpötila nousee nollan yläpuolelle ja lumi sulaa. Jos lumi ei kesälläkään ehdi sulaa, se kovettuu vähitellen jäätiköksi. Tutustu lumeen tarkemmin alta linkeistä. (Wikipedia)
Arktikon sanastoa Lumiluokat - Lumitutkimuksessa maassa oleva lumi luokitellaan kuuteen lumiluokkaan: tundralumi, taigalumi, vuoristolumi eli alppilumi, preerialumi, merilumi ja ajoittainen eli efemeraalinen lumi. Luokitus perustuu lumen fysikaalisiin ominaisuuksiin eli paksuuteen, tiheyteen, lämmönjohtavuuteen, kerrosten lukumäärään ja nestemäisen veden osuuteen. (Wikipedia)
Arktikon sanastoa Lumisade - lumen sulaminen - Lunta sataa yleensä silloin, kun lämpötila on pakkasen puolella tai hyvin lähellä nollaa celsiusastetta. Vaikka lämpötila maanpinnan lähellä olisi nollan yläpuolella, lunta voi sataa silti, koska ylhäällä pilvien korkeudella on kylmempää eikä lumi aina ehdi sulaa matkalla. Kun lumi alkaa sulaa, nestemäinen vesi sitoutuu jääkiteisiin niin kauan kuin sen osuus on riittävän pieni. Kun osuus ylittää 2 - 5 % tilavuudesta, vettä alkaa vapautua. Sen jälkeenkään kaikki sulanut lumi ei valu vetenä pois, vaan osa lumesta sublimoituu vesihöyryksi ja osa voi jäätyä uudelleen. (Wikipedia)
Arktikon sanastoa Lumisokeus - Lumisokeudessa silmät tilapäisesti sokeutuvat, esim. kirkkailta hangilta hohtavassa arktisessa valossa. Aurinkolasit ovat välttämättömät. Katso aurinkolasit.
Arktikon sanastoa Lumituisku, lumipyry - Kun lumisade ja kova tuuli yhdistyvät, alkaa tuiskuttaa ja pyryttää.
Arktikon sanastoa Lumivyöry - Lumivyöry on luonnonilmiö, jossa lumimassa vyöryy alas rinnettä. Useimmat lumivyöryt laukeavat itsestään sään vaikutuksesta, mutta ihmiselle vaaraa aiheuttavat lumivyöryt ovat usein heidän itsensä laukaisemia. Tutustu lumivyöryihin alta linkeistä.
Arktikon sanastoa Lumen vesiarvo - Lumen vesiarvo kertoo, kuinka paksua vesikerrosta tietyn paksuinen lumikerros vastaa. Lumen tiheys vaikuttaa sen vesiarvoon.

Arktikon tiedoksi

Arktis Arktinen keskus
Arktis Ulkoasiainministeriö 2012: Arktinen osaaminen Suomessa
Arktis Arktinen yliopisto - UArctic (Englanniksi)
Arktis Arktisen lääketieteen keskus - Centre for Arctic Medicine (Englanniksi)
Arktis Oulun yliopisto: Laaja kirjo arktista tutkimusta Oulun yliopistossa
Arktis Ilmatieteen laitos: Arktinen tutkimus
Arktis Suomen Akatemia: Arktinen tutkimusohjelma 2014 - 2018 - Ohjelmamuistio
Arktis Ilmatieteen laitos: Ilmastonmuutos
Arktis Oulun Yliopisto: Arktinen tundra
Arktis Wikipedia: Jäätikkö
Arktis Wikipedia: Lumi
Arktis Wikipedia: Lumivyöry
Arktis Wikipedia: Otsonikato
Arktis Wikipedia: Revontulet
Arktis Ilmatieteen laitos: Revontulet
Arktis Ilmatieteen laitos: Revontulet juuri nyt - Auroras Now!
Arktis Suomen Arktinen Klubi ry
Grönlannin kirkkoja Grönlannin retkeilijöitä Grönlannin retkeilijöitä

Kuvissa Grönlantia. Klikkaa kuvista isot.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuvat - Mads Pihl - Copyright © Greenland Travel


M

Arktikon sanastoa Maajää - Roudassa ja ikiroudassa jäätyneen maan jää, maajää.
Arktikon sanastoa Makroskooppinen eläin - Niin iso eläin, että se on näkyvä.
Arktikon sanastoa Malmi - Luonnossa esiintyvä mineraalikasauma, jossa arvomineraalit esiintyvät siinä määrin rikastuneena, että esiintymän taloudellinen hyväksikäyttö on mahdollista.
Arktikon sanastoa Mannerjäätikkö, mannerjää - Eteläisen ja pohjoisen napa-alueen massiiviset jääalueet. Mannerjäätikössä jää virtaa keskustasta ulospäin kaikkiin suuntiin.
Arktikon sanastoa Merijää - Meren pinnalla oleva jää, jota luokitellaan usein sen iän perusteella. Yksivuotinen jää sulaa kesäisin. Monivuotinen jää on selvinnyt ainakin yhden kesän yli sulamatta täysin. Itämerellä esiintyvä jää on aina yksivuotista. Valtamerillä esiintyy sekä yksi- että monivuotista jäätä. Pohjoisella jäämerellä Euroopan puoleisilla alueilla merijää on pääosin yksivuotista ja sen paksuus on alle kahden metrin. Pohjoisnavan tuntumassa jää on pääosin monivuotista jäätä ja sen paksuus vaihtelee kahdesta kolmeen metriin. Paksuimmat jäät, paksuudeltaan neljästä viiteen metriin - jopa ylikin, löytyvät Lincolninmereltä Grönlannin luoteispuolelta. (Ilmatieteen laitos)
Arktikon sanastoa Merilumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Merilumi sulaa ja jäätyy useita kertoja talven aikana ja syväkuuraa muodostuu vähemmän kuin muissa lumityypeissä.
Arktikon sanastoa Metaanipäästöt - Tundra-alueelta ja pohjoiselta merialueelta vapautuu ilmakehään huomattava määrä metaania. Nature Geoscience -tiedelehden julkaiseman tutkimuksen mukaan pohjois-Siperian edustalla olevalta merialueelta vapautuu metaania ilmakehään jopa kaksinkertainen määrä aiempiin arvioihin verrattuna. Alueelta vapautuu ilmakehään laskelmien mukaan vähintään 17 miljoonaa tonnia metaania vuodessa. Aiemmin määräksi arvioitiin noin 8 miljoonaa tonnia vuodessa. Merenpohjasta vapautuvan metaanin määrä vastaa uuden tiedon valossa määrää, joka vapautuu pohjoisen pallonpuoliskon tundralta. Metaanin ilmastovaikutus on yli 30-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Maa-alueiden metaanipäästöt ovat peräisin pääosin sulavalta ikirouta-alueelta. (Tutkimus: arktisen merialueen metaanipäästöt luultua suuremmat)
Arktikon sanastoa Metsätundra - Osittain kuin tundramaista, hemiarktista kasvillisuutta.
Arktikon sanastoa Mineraali eli kivennäinen - Luonnossa esiintyvä eloton yhdiste.
Arktikon sanastoa Moottorikelkka - Moottorikelkka on kevyt ja avoin maalla telamaton avulla kulkeva ajoneuvo, lyömätön ja tärkeä apuväline arktikon liikkuessa tundralla ja jäätiköillä.
Arktikon sanastoa Moreeni - Jäätiköiden, erityisesti jääkausilla, mukanaan kuljettamaa kiviainesta.
Arktikon sanastoa Muuttolintu - Lintu, joka muuttaa paikasta toiseen lisääntymään tai talvehtimaan.

N

Arktikon sanastoa Naparetki, naparetkeilijä - Naparetkeilijät eivät ole retkeilleet vain huvikseen, kuten usein nykypäivän retkeilijät voivat tehdä - vaan he ovat olleet tutkimusmatkailijoita äärimmäisen vaikeissa oloissa.
Arktikon sanastoa Napaseutujen sulaminen - Katso jäätiköiden sulaminen.
Arktikon sanastoa Neodarwinismi - Tieteellinen suuntaus, jonka mukaan evoluutio on seurausta yksilöiden luonnonvalinnasta. Perustuu Charles Darwinin evoluutioteoriaan ja Gregor Mendelin käsitykseen perinnöllisyysmekanismista.
Arktikon sanastoa Névé-lumi - Névé-lumi on yli 0,5 g/cm³ tiheyksistä, osittain sulanutta ja uudelleenkiteytynyttä raskasta lunta. (Wikipedia)

O

Arktikon sanastoa Otsonikato - Etelämantereen yläpuolella havaittiin huomattava otsoniohentuma eli "otsoniaukko" ensimmäisen kerran vuonna 1985, ja jälkikäteen otsoniaukkoilmiön on voitu todeta esiintyneen joka vuosi 1970-luvun lopusta lähtien. Otsoniaukkoa ei ehdi syntyä pohjoisnavan ympäristöön, koska pohjoinen polaaripyörre purkautuu eteläistä aikaisemmin. Vastaavaa otsoniaukkoilmiötä on kuitenkin etsitty myös pohjoisilta napa-alueilta, ensimmäisen kerran talvella 1988 - 89. Tuolloin havaittiin, että myös pohjoisen napapyörteen sisälle muodostuu korkeita kloorimonoksidipitoisuuksia. Tämä tarkoittaa, että jos olosuhteet olisivat pohjoisessa yhtä kylmät kuin etelässä, vakava otsoniohentuma saattaisi esiintyä vuosittain myös pohjoisilla napa-alueilla. Pohjoisen napapyörteen sisälle muodostuva otsoniaukko olisi huolestuttava uutinen, koska se ulottuisi myös asuttujen alueiden yläpuolelle. Etelämantereen otsoniaukko yltää Etelä-Amerikan kärkeen vain harvoin. Tutustu otsonikatoon alta linkeistä. (Wikipedia)

P

Arktikon sanastoa Palsa - Ikijäässä oleva kumpu suolla.

Pannukakkujää Pannukakkujää

Jääpannukakkuja eli pannukakkujäätä. Klikkaa kuvista isot.

Limited Commercial license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Ylempi kuva - Copyright © Flickr/nao-cha
Alempi kuva - Copyright © Flickr/Jeremy Hiebert


Arktikon sanastoa Pannukakkujää, jääpannukakut - Kun Antarktiksella mannerta ympäröivä meri talven alkaessa jäätyy, syntyy nuorta jäätä. Kun tuuli rikkoo tämän ohuen jääkerroksen pieniksi lautoiksi, joiden reunat ovat kohonneet yhteentörmäysten vuoksi, on syntynyt pannukakkujäätä - eli jääpannukakkuja. Näistä pannukakkulautoista syntyy myöhemmin kiintojäätä. Jääpannukakkuja voi syntyä maailman kaikilla vesillä, jotka jäätyvät.
Arktikon sanastoa Pelaginen - Meren pintavedessä elävä.
Arktikon sanastoa Permafrost - Ikirouta.
Arktikon sanastoa Piedmont - Tavallisesti vuoriston alarinteille ja juurelle glasieerien yhteydessä muodostunut jääkilpi.
Arktikon sanastoa Pingo - Ikijäässä oleva mineraalikumpu.
Arktikon sanastoa Plankton - Vedessä kelluvia pikkueliöitä - eli toisinsanoen: vedessä vapaana keijuva, lähinnä mikrsokooppinen kasveista ja eläimistä koostuva eliöstö.
Arktikon sanastoa Pohjantähti - Sirkumpolaarinen tähti, joka maan pyöriessä pysyttelee lähes paikallaan pohjoisnavan yläpuolella.
Arktikon sanastoa Pohjoinen napapiiri - Vyöhyke, jonka pohjoispuolella aurinko jää vähintään yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolelle.
Arktikon sanastoa Pohjoiskalotti - Pohjoisnapapiirin pohjoispuolella oleva alue.
Arktikon sanastoa Pohjoisnapa - Maapallon pyörimisakselin pohjoispää, maapallon pohjoisin paikka.
Arktikon sanastoa Poikia, poikiminen. - Jäätikön reunasta irtaantuu palasia mereen, jäätikkö poikii. Kaikkien aikojen suurimmassa, videolle taltioidussa valtavassa poikimisessa, joka kesti 75 minuuttia, yli 100 metriä korkeat jäälohkareet irtaantuessaan jäätiköstä ja keikkuessaan tavoittivat ajoittain 185 metrin korkeuden. (National Geographicin dokumentti Jään jäljittäjä.)
Arktikon sanastoa Polaariaavikko - Tundran pohjoisin, hyvin kylmä alue - kylmyysaavikko.
Arktikon sanastoa Polaarinen - Napa-, vastakkainen. Maapallon napa-alueisiin liittyvä, niillä esiintyvä tai niille kulkeva polaarinen ilmamassa, polaarinen ahtojää, polaarinen kiertorata.
Arktikon sanastoa Polaarinen ahtojää - Ahtojää, joka kiertää vuodesta toiseen Jäämeren altaassa ja voi tulla kolmen, neljän metrin paksuiseksi. Katso myös vuotuinen ahtojää.
Arktikon sanastoa Polaarinen ilmasto - Wladimir Köppen määritti ilmastoluokittelujärjestelmässään polaariseksi ilmastoksi sellaisen, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpö ei ylitä 10° C.
Arktikon sanastoa Polaroid - Katso aurinkolasit.
Arktikon sanastoa Polinja, polynia-alue - Jään ympäröimä sulan veden alue, jossa voimakas maatuuli ja merivirrat pitävät meren avoimena talvellakin.
Arktikon sanastoa Polyandria - Yhden naaraan ja usean koiraan yksiköistä muodostuva lisääntymisjärjestelmä.
Arktikon sanastoa Polygamia - Moniavioisuus.
Arktikon sanastoa Polygynia - Yhden koiraan ja usean naaraan yksiköistä muodostuva lisääntymisjärjestelmä.
Arktikon sanastoa Preerialumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Tuulen pakkaamaa lunta, jossa on vähemmän syväkuuraa, kuin tundralumessa.
Arktikon sanastoa Puuraja - Pohjoisin alue, jolla puut kasvavat.
Arktikon sanastoa Puuterilumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Puuterilumi on tyynellä ilmalla ja kovalla pakkasella satanutta lunta, johon metamorfoosi ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa.

R

Arktikon sanastoa Reviiri - Alue, jota yksilö puolustaa lajikumppaneiltaan.
Arktikon sanastoa Revontulet - Revontulet ovat valoilmiöitä, jotka koostuvat värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista yötaivaalla. Näitä valoilmiöitä näkyy sitä enemmän, mitä kauemmaksi päiväntasaajassa mennään - Suomessa ne ovat yleisimpiä Lapissa talvella. Revontulet aiheutuvat aurinkotuulen varattujen hiukkasten osumisesta Maan ilmakehään. Tutustu revontuliin tarkemmin alta linkeistä.

S

Arktikon sanastoa Saamelaiset - Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Suomessa on noin 8 700 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia vaatimuksia. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli 75 000. Eniten saamelaisia on Norjassa. Saamelaisten kielenä on saame. (Jouni Näkkälä: Saamelaiset Suomessa)
Arktikon sanastoa Saamen kielet - Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten (kuten suomi ja viro) lähimpiä etäsukukieliä. Niitä puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on kieliryhmistä suurin. Sitä puhuu arviolta noin 20 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa pohjoissaamen puhujia on arviolta noin 2 000.

Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, koltansaamea myös Venäjällä. Suomessa kumpaakin kieltä puhuu noin 300 henkilöä pääasiassa Inarin kunnassa, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta. Sen virallisiin kieliin kuuluu suomen lisäksi kolme saamen kieltä. (Jouni Näkkälä: Saamelaiset Suomessa)
Arktikon sanastoa Sammal - Vihreä kasvi, jolla on pienet, yksinkertaiset lehdet eikä lainkaan vartta tai juuria.
Arktikon sanastoa Sedimentti - Irtaimen aineksen kerrostuma maanpinnalla tai merenpohjalla.
Arktikon sanastoa Seismologia - Tiede, joka tutkii maanjäristyksiä ja niihin liittyviä ilmiöitä.
Arktikon sanastoa Sirkumpolaarinen - Sirkumpolaarinen tähti eli navanympärystähti on tähti joka joltakin havaintopaikalta on aina pimeän aikaan näkyvissä horisontin yläpuolella (Tähtitiede). - Napaseutujen ympärillä elävä tai kasvava (Eläintiede, kasvitiede). - Napakeskinen.
Arktikon sanastoa Sopeutuma - Eliön rakenteen, toiminnan tai käyttäytymisen piirre, joka lisää eliön selviytymiskykyä.
Arktikon sanastoa Sosiobiologia - Kaikkien eläinten, myös ihmisen, sosiaalista käyttäytymistä tutkiva biologian haara.
Arktikon sanastoa Stratigrafia - Tiede, joka tutkii sedimenttikivilajien järjestystä, yhteenkuuluvuutta ja ikäsuhteita.
Arktikon sanastoa Subarktis, subarktinen alue, vyöhyke - Subarktinen alue ympäröi arktista aluetta leveänä, maata ja merta käsittävänä vyöhykkeenä. Subarktisella alueella on metsää, viileät kesät ja kylmät talvet. Se on hyvin kylmä ilmasto, joka vallitsee pohjoisen havumetsävyöhykkeen kylmimmillä alueilla ja sen pohjoispuolella koivuvyöhykkeellä. Subarktinen talvi voi olla kylmempi kuin arktisen tundran talvi. Subarktisella alueella on laajalti ikiroutaa.
Arktikon sanastoa Suomen Arktinen Klubi r.y. - Suomalainen, koko maan kattava yhdistys, joka kokoaa yhteen arktisista retkistä ja alueista kiinnostuneet henkilöt.

T

Arktikon sanastoa Taiga - Katso boreaalinen vyöhyke.
Arktikon sanastoa Taigalumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Taigalumi on syvää, huokoista ja koostuu lähes pelkästään syväkuurasta.
Arktikon sanastoa Termokarsti - Ikirouta-alueilla tavattava karstimaan kaltainen maisema, joka on syntynyt maaperässä olleen jään sulamisesta ja sitä seuranneesta maan painumisesta.
Arktikon sanastoa Thule-instituutti - Oulun yliopiston Thule-instituutti on ympäristö-, luonnonvara- ja pohjoisuusaloilla toimiva monitieteinen tutkimuskeskus, joka toimii asiantuntijana sirkumpolaarisissa kysymyksissä. Sillä on neljä toimintayksikköä: Arktisen lääketieteen keskus, pohjoisen ympäristötutkimuksen yhteistyöverkosto (NorNet), ympäristötekniikan tutkimusyksikkö (NorTech Oulu) ja Oulangan tutkimusasema. (Ulkoasiainministeriö)
Arktikon sanastoa Tundra - Kylmien alueiden metsätön, ruoho- ja varpuvaltainen kasvillisuusvyöhyke. Arktiksen, arktisen alueen kasvillisuusvyöhyke, jossa kasvaa lähinnä varpu- ja suokasvillisuutta - sammalta, jäkälää, ruohoa, kukkia, pensaita ja muuta matalaa kasvillisuutta. Puurajan yläpuolella oleva, metsätön napa-alue, jossa heinäkuun keskilämpötila on alle 10° C. Ikirouta vallitsee. Alhainen lämpötila ja lyhyt kesä estävät yleensä puiden kasvun.
Arktikon sanastoa Tundralumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Tundralumi on kylmää ja ohutta, ja se koostuu syväkuurasta ja tuulen tiivistämistä kiteistä.
Arktikon sanastoa Tundran metaanipäästöt - Katso metaanipäästöt.
Arktikon sanastoa Tunturipaljakka = alpiininen/oroarktinen vyöhyke - Metsä puuttuu, yksittäisiä puita sensijaan voi olla paljakan alaosissa. Paljakan kasvillisuudessa on nähtävissä erilaisia korkeusvyöhykkeitä: alapaljakka, keskipaljakka ja yläpaljakka. Vuoristossa tämä alpiininen, tundraa muistuttava luontotyyppi on nimeltään vuoristotundra.

V

Arktikon sanastoa Vuotuinen ahtojää - Polaarisen ahtojään reunalta kasvaa vuosittain noin yhden metrin paksuinen kerros, joka murtuu jatkuvasti ja muodostaa yhtenäisen lohkarekentän.
Arktikon sanastoa Vuoristotundra - Katso tunturipaljakka.

Y

Arktikon sanastoa Ylivuotinen lumi - Kun lumi säilyy maassa pitempään kuin yhden talven, sitä aletaan kutsua ylivuotiseksi lumeksi. Jäätikkötieteessä se jaetaan vielä kahteen osaan: kun osittain sulaneen ja uudelleenkiteytyneen lumen tiheys on 0,5 g/cm³, sitä sanotaan névé-lumeksi, kun taas vielä tiheämmän, yleensä yli 0,55 g/cm³ lumen nimitys on firn. (Wikipedia)

Ä

Arktikon sanastoa Äyriäiset - Merieläimiä, joilla on kova ulkoinen kuori, mutta ei selkärankaa. Esimerkiksi ravut ja katkaravut.

Lähteet
*Nykysuomen sanakirja - WSOY
*Bernard Stonehouse: Arktisia eläimiä - Kirjayhtymä
*Bernard Stonehouse: Napaseutujen elämää
*Kodin suuri eläinkirja - Weilin & Göös
*Bernard Stonehouse: Etelämantereen eläimiä - Kirjayhtymä
*Wikipediasta aluevedet, arktiset saaret, osa sanastosta
*Ulkopoliittinen instituutti: Jäämeren suojelu vaatii uutta hallintatapaa
*Lukion koulukirja: Terra Nova, Toimiva maapallo, Ihminen ja ympäristö - WSOY 1997
*Spectrum: Arktis
*Suuri maailmantieto: Arktis
*Tiede, Pertti Koskimies: Keväät aikaistuvat - muuttolinnut myöhästyvät. Suomen linnustossa ilmastonmuutos näkyy jo.
*Ilmatieteen laitos: Merijää
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*BirdLife Suomi
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Tieteen maailma: Eläinten maailma
*Geographica – suuri maailmankartasto maanopas, maat, kansat. Könemann, 1999
*Web-Facta WSOY
Arktis Oulun Yliopisto: Arktinen tundra
Arktis
Arktinen keskus
Arktis Wikipedia: Arktis
Arktis Tieteen termipankki
Jääkarhuvaroitus
Jääkarhuvaroitus

SEIS

JÄÄKARHUVAARA - Älä liiku tästä eteenpäin ilman ampuma-asetta
Norjan Huippuvuorilla varoitus jääkarhuista. Kuuleman mukaan tämä merkki on sellainen, että sitä ei kukaan ole vielä jättänyt noudattamatta. Jääkarhuissahan on sellainen erityispiirre, että useinkin, kun ne näkevät ihmisen, niin ne eivät suinkaan lähde poistumaan ja pakosalle, vaan alkavat lähestyä...

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Allan Hopkins
Sarfaq Ittuk

Sivun alareunassa alus Sarfaq Ittuk Grönlannin jäisillä vesillä. Vuonna 1992 valmistuneeseen alukseen mahtuu 249 matkustajaa ja siinä on 52 kahden hengen hyttiä, sekä muita majoitustiloja. Aluksen pituus on 72,8 m. Photo by Lars Svankjær - Arctic Umiaq Line.
Arktis Katso alin kuva kokonaisena.
Tunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***