Kuvassa yllä, valtava jäävuori purjehtii aurinkoisilla Grönlannin vesillä. Jäävuoren tilavuudesta
90 prosenttia on pinnan alla.
Arktis - jäätä, kaamosta ja valoa
Arktis tarkoittaa valtavan laajaa aluetta pohjoisnavan ja pohjoisen napapiirin, 66,5° pohjoista leveyttä, välisellä alueella.
Se pitää sisällään ne meret, saaret ja rannikkoseudut, joiden etelärajana on heinäkuun
10° C:n isotermi. Ollaan siis puurajan yläpuolella, tundralla, jossa vuoden lämpimimmän kuukauden, eli heinäkuun keskilämpötila
on alle 10° C. Tundralla vallitsee polaarinen ilmasto - eli napailmasto, tai arktinen ilmasto.
Arktisen alueen maantieteellisen etelärajan muodostaa pohjoinen napapiiri.
Tällä arktisella alueella on pinta-alaa 21 miljoonaa neliökilometriä.
Arktisesta alueesta noin 40 % (13,4 milj. km²) on maa-aluetta ja 60 % merta (noin 20 milj. km²). Pohjoisen jäämeren kattaa vuosittain
noin 8 milj. km² laajuinen merijää. Laajimmillaan, maaliskuusta toukokuulle, jää peittää noin 15 milj. km².
Arktis on suurimmaksi osaksi ikiroudan aluetta. Siperiassa ikirouta voi ulottua jopa 1 500 metrin syvyyteen asti.
Arktiset olosuhteet
Arktinen alue on maapallon pohjoisin alue. Se ulottuu pohjoisnavalta puurajaan, jonka pohjoispuolella puut eivät kasva.
Arktiseen alueeseen kuuluvat Pohjoinen jäämeri, Grönlanti, sekä Alaskan, Kanadan, Skandinavian ja Siperian pohjoisosat.
Arktisen alueen ytimenä on Pohjoisnapa ja sitä ympäröivä Pohjoinen jäämeri.
Pohjoisnavalla ei ole laisinkaan maata, vaan sitä peittää jäätikkö, joka kaiken lisäksi kaiken aikaa ajelehtii
ja muuttaa sijaansa. Maapallon pohjoisin maa-alue on pieni saari nimeltään Oodaq ja sen sijainti
on Pohjois-Grönlannin edustalla. Tai sijainti on ainakin ollut aiemmin siellä, eräät selvitykset
esittävät, että koko saari olisi nykyisin kadonnut mereen.
Talvisin Arktiksellakin jää ja lumi vallitsevat,
mutta kesäisin eteläiset osat vapautuvat jääpeitteestä ja meretkin avautuvat.
Suurena erona Antarktikseen on se, että Arktiksella lauhkeimmat osat ovat asuttuja.
Arktisen alueen tunnusmerkkejä
on kaamos eli se, että aurinko jää talvella horisontin alapuolelle vähintään yhdeksi 24 tunnin pituiseksi jaksoksi.
Kesällä tapahtuu päinvastoin yöttömän yön merkeissä, ja aurinko jää horisontin yläpuolelle vähintään yhtä pitkäksi,
vuorokauden pituiseksi jaksoksi. Pohjoisnavalla valoisa aika, jolloin yötä ei ole laisinkaan, kestää puoli vuotta - ja sen perään
seuraa puoli vuotta kaamosta, jolloin aurinko ei nouse laisinkaan.
Kartalla punaisella viivalla on rajattu arktinen alue, jolla heinäkuun keskilämpötila
on alle 10° C.
Fennoskandia
On syytä huomioida, että vaikka arktisen alueen sanotaankin *maantieteellisesti* alkavan Pohjoiselta napapiiriltä, siis Suomessa
Rovaniemeltä, niin *luonnonmaantieteellisesti*, biologisesti ja ilmastonsa mukaisesti Rovaniemellä ei kuitenkaan vielä olla arktisella, puuttoman tundran ja ikiroudan
alueella - jollaiseksi arktisuus perimmältään mielletään - ja siihen liittyvässä napailmastossa.
Pohjoinen napapiiri rajaa arktisen alueen käyttökelpoisesti hallinnon ja lainkäytön kannalta, mutta se ei ole tarkoituksenmukainen
luonnonmaantieteellinen raja. Maassahan ei ole olemassa mitään merkkiä siitä, missä napapiirin raja kulkee.
Se kulkee niin tundran, metsän kuin niitynkin kautta, eikä yksikään eläin tiedä sen olemassaolosta, vaan ainoastaan ihminen.
Suomessa ja koko Fennoskandiassa ei ole aitoa tundraa (pientä Norjan rannikkokaistaletta lukuunottamatta), edes tunturipaljakoilla. Siellä vallitsee pikemminkin alpiininen
ilmasto ja kasvillisuus eli tunturipaljakka.
Merellisestä ilmastosta johtuen Fennoskandian pohjoisosissa on vaikeaa erottaa ja rajata arktista ja
alpiinista vyöhykettä toisistaan. Norjan ja Kuolan pohjoisimmista osista tavataan melko tundramaistakin luontoa, joko ns.
metsätundraa tai jopa ihan aitoa tundraa, eli arktista maisemaa.
Pohjoisen jäämeren meret
Barentsinmeri - Novaja Zemljan ja Kuolan niemimaan välissä. Nimetty löytäjänsä Willem Barentsin, hollantilaisen navigaattorin, mukaan.
Vienanmeri - Barentsinmerestä etelään ja länteen Kuolan niemimaan itä- ja eteläpuolella työntyvä lahti.
Karanmeri (Karskoje More) - Novaja Zemljan ja Taimyrin niemimaan välissä.
Laptevinmeri
Itä-Siperian meri - nimensä mukaisesti Itä-Siperian rannikolla.
Tsuktsimeri
Baffininlahti
Beaufortinmeri
Norjanmeri
Grönlanninmeri - Grönlannin, Islannin ja Huippuvuorten välisellä alueella.