Susisivut
Arktinen susi
Arktinen susi Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright jamia54
Arktinen susi

ARKTIKSEN VALKOINEN VAELTAJA

Arktinen susi (Canis lupus arctos)

Arktinen susi on yksi suden (Canis lupus) alalajeista. Metsäsusissakin on valkoisia susia, mutta erityisesti valkoiset sudet elävät arktisilla alueilla, siellä missä talvi on valtias. Arktisella sudella on tavallisesti valkoinen turkki, joka on paksumpi, kuin muilla susiperheen alalajeilla. Arktisissa susissa on kuitenkin kaikenvärisiäkin susia, jopa mustia - mutta myös harmaita ja punertavanruskeita.

Sopeutuminen kylmyyteen

Arktisissa susissa on tapahtunut sopeutumista kylmiin elinoloihin. Niiden korvat ovat pienemmät, kuono lyhyempi, lihakset ovat jonkin verran lyhyemmät ja jalat selvästi lyhyemmät, kuin muilla susilla - koko olemus on tanakka. Erityisesti niiden talviturkki on hyvin tuuhea.

Ravinto

Karibut ja myskihärät ovat tärkeitä saaliseläimiä. Karibut muuttavat talviksi etelämpään ja arktiset sudet seurailevat niitä. Näiden suurten nisäkkäiden ohella arktiset sudet saalistavat myös kaikkia niitä pienempiä nisäkkäitä ja lintujakin, joita vain kohtaavat ja kiinni saavat. Napajäniksiä, hylkeitä, sopuleita sekä kiirunoita ja pienempiä vesilintuja.

Tundran ja jäätiköiden susia

Koska kykenee kestämään vuosikausia pakkasta, viisi kuukautta kestävää pimeyttä ja viikkoja ilman ruokaa, arktinen susi elää eräässä niistä harvoista paikoista maailmassa, jossa se on turvassa kaikkein suurimmalta vaaralta - ihmiseltä.

Nimensä mukaisesti arktiset sudet elävät maailman pohjoisimmilla alueilla ja asuttavat maailman eräitä elämälle vihamielisimmistä alueista; hyistä, kylmää ja luoksepääsemätöntä tundraa ja jäätiköitä, kumpuilevia kukkuloita, jäätikkölaaksoja, matalia järviä ja vihreitä tasankoja. Ne voivat elää paikoissa, joissa lämpötilä on jatkuvasti alle nollan ja maaperä on ikuisessa jäässä. Huhtikuussa ilman lämpötila harvoin nousee yli -30 °C. Kun tuuli voi vielä tällaisella pakkasella puhaltaa huimalla nopeudella, ovat olosuhteet kylmyytensä puolesta äärimmäiset. Arktinen susi on yksi niistä harvoista nisäkkäistä, jotka kykenevät sietämään näitä oloja.

Pääsääntöisesti arktisten susien asuinseutujen eteläisin raja kulkee 70:n pohjoisen leveysasteen tienoilla.

Pareina taikka laumana

Arktisetkin sudet elävät sosiaalisesti muitten susien tapaan pienissä laumoissa. Se on niille ehdoton elossa säilymisen edellytys, sillä karibu on eräs tämän suden pääasiallisista saaliseläimistä - ja yksin ei sudelle karibun kiinni saaminen onnistu. Laumakoko on yleensä melko pieni, mutta suurimmissa on jopa 20 - 30 sutta. Näin suuri on juuri se radiopannoitettu Brutuksen susilauma, jota L. David Mech seuraa tätä kirjoitettaessa vuonna 2010. Joskus arktiset sudet elävät pariskuntana.
Arktinen susi

Arktisen suden levinneisyys

Arktiset sudet ovat eläneet Pohjois-Amerikassa jo yli kaksi miljoonaa vuotta. Kanadan pohjoisimmat, arktiset alueet, sekä Alaska ja Grönlannin pohjoisimmat rannikot ovat tämän alalajin keskeisintä elinaluetta. Näissä olosuhteissa voi ravinnon saanti tuottaa arktiselle sudelle ongelmia - ja saalista etsiessään se joskus joutuu taivaltamaan tavattomia matkoja. Wood Buffalo National Park Albertan pohjoisissa osissa, Kanadassa, on arktisen suden eteläisintä asuinseutua. Joku yksittäinen valkoinen susi on joskus tavattu pohjoisesta Minnesotasta asti.

Eristyneistä elinoloista on ollut sudelle kuitenkin hyötyäkin; sen olemassaolo ei eräitä tiettyjä saaria lukuunottamatta, ole joutunut uhatuksi. Ihminen ei ole voinut metsästää sitä liiallisesti - eikä tuhota sen elinympäristöä.

Eteläisin tavattu arktinen susi on liikkunut Minnesotan pohjoisosissa, mutta näin etelässä arktiset sudet ovat poikkeus ja harvinaisuus. Minnesotasta näitä susia on tavattu yksi ainoa. Arktisen suden eteläisintä asuinseutua edustavissa Albertan pohjoisissa osissa Kanadassa, 60:n leveysasteen tienoilla tavataan arktisia susia useamminkin.

Arktinen susi

Mittoja ja ominaisuuksia

Arktisen suden säkäkorkeus vaihtelee noin 66 - 79 cm. Keskimääräinen korkeus päästä varpaisiin on noin 90 cm. Keskimääräinen paino on 45 kg - tavallisesti uroksen paino voi olla jopa noin 65 kiloa. Naaraat ovat urosta kevyempiä.

Kautta aikain tavattu, painavin arktinen susi kaadettiin Alaskassa vuonna 1939. Se painoi 175 paunaa eli 79 kg.

Arktisilla susilla on kaikkien susien tapaan tarkka näkö-, kuulo- ja hajuaisti.

Pentuja syntyy pari-kolme, siis vähemmän kuin metsäsusilla. Tämä johtuu vaikeista ravinto-oloista. Vankeudessa arktinen susi voi elää yli 17-vuotiaaksi. Luonnossa kuitenkin keskimääräinen ikä on 7 vuotta.

Lähteet
  • L. David Mech: 2009 Ellesmere blog
  • L. David Mech: Arctic Wolves and Their Prey
  • International Wolf Center: Arctic Wolf


  • Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Ylin kuva Copyright Kamia the Wolf
    *Toiseksi ylin kuva Copyright WmPitcher
    *Arktisen suden pentu, sekä kuva sivun alareunassa Copyright Andrew Johnson
    *Alin pieni kuva tekstin yhteydessä, arktinen susi sivukuvassa, Copyright jamia54
    Susi Canis lupus
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

    Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
    Eläimiä N - V

    Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

    Erikoissivuja

    Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
    Lintuja

    Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
    Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

    Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

    Esihistoria

    Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

    KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

    Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
    F - K

    Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
    L - P

    Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
    R - V

    Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
    KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

    Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
    K - L

    Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
    Leopardi - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
    Litteäpääkissa Lumileopardi
    M - P

    Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
    R - V

    Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
    - Savannah
    Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
    Villikissa
    *** tunturisusi.com linkit ***