Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © p cally

Melbourne ja Tarva

Kuvassa yllä, Melbournen Maratonin lähtöpaikka lokakuussa 2018.

Kaikki suomalaiset eivät varmasti kysyttäessä muistaisi Australian pääkaupungin nimeä, joka on Canberra. Useimmille sen sijaan ovat tuttuja Sydney ja Melbourne, jossa pidettiin kesäolympialaiset vuonna 1956. Tänä päivänä meidän on vaikeaa käsittää sitä, että Suomi sai noista olympialaisista peräti 15 mitalia, joista kolme oli kultaisia, yksi hopeinen ja 11 pronssisia. Nykyisinhän saamme olympialaisista yleensä korkeintaan pari kolme mitalia, ja yksikin kulta on kiven takana.

Niilo Tarvajärvi (1914 - 2002) on kirjoittanut Melbournen Olympialaisista eloisan kirjan "Seutulasta Melbourneen ja takaisin", Otava 1957.

Jorma Pohjanpalo : Australiaa kynällä ja kameralla

Suomalaiset siirtolaiset Australiassa

Ensimmäinen suomalainen Australiassa - Herman Dietrich Spöring

Brittiläisen tutkimusmatkailijan, James Cookin (1728 - 1779) ensimmäisellä tutkimusmatkalla laivan henkilöstössä oli mukana yksi suomalainenkin, Turussa syntynyt Herman Dietrich Spöring eli Herman Dietrich Spöring nuorempi. Hän näki ensimmäisenä suomalaisena Kap Hornin ja kävi ensimmäisenä suomalaisena mm. Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, vuonna 1770.

Herman Dietrich Spöring.

Kullan perässä Australiaan 1850-luvulla

Australiassa löydettiin kultaa 1850-luvulla ja siitä seurasi luonnollisestikin kultaryntäys, Victorian kultaryntäys, alkaen vuonna 1851 ja päättyen 1860-luvun lopulla. Kullanetsijöiden joukossa Victoriassa ja New South Walesissa oli myös suomalaisia, arviolta noin 200.

He olivat kuitenkin etupäässä merimiehiä, joilla oli mahdollisuus jäädä laivasta maihin ja lähteä kullan perään. Jopa suomalaisia merikapteeneja oli mukana tässä kultaryntäyksessä. Kiihkein kultaryntäys kesti runsaat kymmenen vuotta ja sen aikana monet suomalaiset asettuivat pysyvästi asumaan Australiaan.

Rahtipurjelaiva Herzogin Cecilie. Alus valmistui Saksassa vuonna 1902 ja se toimi kauppalaivana, kuljettaen viljaa. Aluksen omisti ahvenanmaalainen varustaja Gustaf Erikson, ja se teki jo ensimmäisen kaukomatkansa Melbourneen. Alus voitti neljä kertaa kuuluisan Sinisen nauhan Grain Race -viljapurjehduskilpailussa Australiasta Englantiin.

Merimiessiirtolaisuus

Siirtolaisuus Suomesta Australiaan jatkui seuranneina vuosikymmeninä lähinnä ns. merimiessiirtolaisuutena. Merimiehet tiesivät ja tunsivat Australian ja sen tarjoamat mahdollisuudet ja heillä oli myöskin mahdollisuus päästä Australiaan.

Suomalaisia merimiehiä purjehti 1800-luvulla tuhansittain eri maiden lippujen alla. Sydneystä, ja erityisesti Pyrmontin kaupunginosasta, muodostui 1800-luvun jälkipuoliskolla suomalaisten merimiesten keskus. Vuonna 1874 Australiaan tullut merimies kertoi, että useissa laivoissa oli 4 - 5 suomalaista. Yhteen otteeseen Sydneyssä oleskeli 75 suomalaista merimiestä.

Australia on auringon ja auringonpalvojien maa. Kuvassa Bondi Beach, Sydney. Ranta on Suomessakin hyvin tuttu TV-sarjasta Bondi Rescue.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Andym5855

Kuvassa australialainen nuori katusoittaja, viulisti Adelaidessa. Hänen laillaan viulua soittaa myös australiansuomalainen Satu Vänskä (1979 -), joka soittaa ainoana Australiassa Stradivarius-viulua.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Michael Coghlan

Siirtolaisuus 1880-luvulta 1900-luvun alkupuolelle

1880-luvulla Australia ja Uusi-Seelanti alkoivat Suomen suunnalla kiinnostaa muitakin, kuin merimiehiä. Tällöin merimiesten ohella Oseaniaan suuntasivat kulkunsa myös ns. tavalliset siirtolaiset.

Ensimmäisten lähtijöiden joukossa olivat Pohjanmaan ruotsinkieliset suomalaiset ja heidän perässään myös suomenkieliset.

Tämä siirtolaisuusliike huipentui vuonna 1899, jolloin Suomesta lähti Australiaan lähes 200 henkilöä. Huippuvuotenakin lähtijöiden määrä oli siten varsin vähäinen.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa, eli vuotta 1914, Australiaan tulleista suomalaisista oli noin 1 200 hankkinut Australian kansalaisoikeudet. Jo tuolloin Australiassa oleskelleita suomalaisia on kuitenkin saattanut olla huomattavasti enemmänkin.

Siirtolaisuuden alkuvaiheissa pääosa Suomesta Australiaan menneistä oli lähtöisin Turun ja Porin läänin alueelta. Heistä edelleenkin suuri osa oli ammatiltaan merimiehiä. Vuonna 1914 alkanut maailmansota karkotti osan suomalaisista Australiasta. Ensimmäisen maailmansodan aikana suomalaisten määrä Australiassa väheni.

Australian lipussa on oikealla tähtikuvio "Etelän risti". Isossa, seitsensakaraisessa tädessä kuusi sakaraa edustavat Australian kuutta, alkuperäistä osavaltiota - seitsemäs sakara edustaa territorioita ja tulevia osavaltioita. Australian pinta-ala on 7 686 850 neliökilometriä ja se on siten noin 23 kertaa suurempi kuin Suomi. Vaikka Australiassa on lähes 25 miljoonaa asukasta, on se silti kokonsa vuoksi maailman kolmanneksi harvaan asutuin maa.

Matti Kurikka (1863 - 1915)

1800-luvun lopun siirtolaisten joukossa oli yksi kuuluisuuskin, eli inkerinsuomalainen lehtimies, haaveilijasosialisti, kirjailija sekä utopisti Matti Kurikka. Hänen johdollaan Chillagoen kaivoskaupungin liepeille Queenslandiin Australiaan, perustettiin suomalaissiirtokunta.

Tästä siirtokunnasta oli Matti Kurikan oppien mukaan tarkoitus kehittää ihannesiirtokunta eli utopiayhteisö. Näissä pyrkimyksissä epäonnistuttiin kuitenkin täydellisesti. Käytännössä paikalle saatiin rakennetuksi vain telttaleiri, jossa elettiin varsin ankeissa oloissa. Kymmenen kuukauden ajan leiriläiset raivasivat metsää ja valmistivat ratapölkkyjä, ja sen jälkeen toiminta päättyi. Australiasta Matti Kurikka siirtyi Kanadaan, jonne hän perusti kaksi uutta ihannesiirtokuntaa, Sointulan ja Sammon Takojat - lue niistä kanadansuomalaisten yhteydessä.

Australia on vaeltajien maa.

Siirtolaisuus Suomesta Australiaan vuosina 1920 - 1940

1920-luvulla siirtolaisuus Suomesta Australiaan alkoi vilkastua. Australian vuoden 1921 väestölaskennassa, jossa suomalaiset ensi kerran tilastoitiin erikseen, Suomessa syntyneitä oli 1358 henkeä, näistä naisia oli vain 131. Suomalaisten kokonaismäärä Australiassa ennen toista maailmansotaa, eli vuotta 1940, oli noin 5 000.

Kun ennen ensimmäistä maailmansotaa Australiaan lähtivät merimiehet Turun ja Porin läänin alueelta, niin ensimmäisen maailmansodan jälkeen suurin osa siirtolaisista olikin lähtöisin Pohjanmaan maaseudulta. Nämä lähtijät olivat pääosin tottuneet maatalous- ja metsätöihin.

Enimmäkseen alkuaikojen siirtolaiset, aina toiseen maailmansotaan saakka olivat miehiä. Suurin osa heistä asettui asumaan suurkaupunkeihin, kuten Sydneyyn. Syksyllä 1929 alkanut yleismaailmallinen lamakausi katkaisi suomalaisten tulon Australiaan ja 1930-luvulla siirtolaisuus oli vähäistä.

1930-luvun lopulla muutto Suomesta alkoi taas elpyä, mutta tämän katkaisi toinen maailmansota. Sodassa Australia Englannin lailla oli Suomen vihollismaa ja se julistikin sodan Suomelle. Tuolloin monet Australiaan jo ennättäneet internoitiin sodan ajaksi leireille.

Siirtolaisammatit

Ruumiilliseen työhön tottuneet suomalaiset olivat kysyttyä työvoimaa etenkin Queenslandin sokeriruokopelloilla ja Mount Isan kaivoksessa. Australiassakin suomalaiset siirtolaiset asettuivat tyypillisiin siirtolaisammatteihin ja työskentelivät kaivoksissa, rakennuksilla ja satamissa. Jotkut hakeutuivat myös farmareiksi eli maanviljelijöiksi.

Siirtolaisuus Suomesta Australiaan 1950-luvulta 1970-luvulle

Toisen maailmansodan jälkeen Australia värväsi ja otti vastaan miljoonittain siirtolaisia pääosin Euroopasta. Tällöin siirtolaisuus Suomestakin Australiaan käynnistyi uudelleen vilkkaammin, kuitenkin vasta 1950-luvulla. Australia tarvitsi työvoimaa etenkin rakennusalalle ja kaivosteollisuuden palvelukseen. Se tiedotti laajalti näistä työvoimatarpeistaan ja myös avusti matkakuluissa tulijoita. Aluksi avustus oli kolmasosa matkakuluista, mutta myöhemmin matka oli ilmainen. Näin, kun Suomessa juuri samaan aikaan 1950-luvulla elettiin lamakautta, Suomesta lähti ja emigroitui 1950 - 1970-luvuilla noin 15 000 - 20 000 ihmistä paremman elämän toivossa Australiaan.

Huippuvuodet tämän aikakauden muutossa olivat 1950-luvun lopussa, jolloin parissa vuodessa muutti 4 300 henkilöä. Lähes saman verran muuttajia oli myös vuosina 1968 - 1970. Muutokset Australian siirtolaisuuspolitiikassa ja mm. matka-avustusten loppuminen johtivat muuttoliikkeen tyrehtymiseen 1970-luvun alussa.

Osa näistäkin muuttaneista palasi takaisin Suomeen, mutta suurin osa jäi pysyvästi Australiaan. Tämän aikakauden suomalaisista siirtolaisista pääosa oli ammattitaitoista työväkeä. Miltei säännöllisesti koko perhe muutti samaan aikaan.

Mount Isan suomalaiset mainarit eli kaivosmiehet. Kuva Siirtolaisuusinstituutti.

Yleisimmin sijoituttiin Kaakkois-Australiaan, lähinnä Etelä-Walesin, Victorian ja Queenslandin osavaltioiden kaupunkeihin. Suomalaisten suosikki oli kaivoskaupunki Mount Isa. Kun asukkaita kaupungissa oli 13 000, niin heistä yli 10 % eli noin 1 500 oli suomalaisia.

Australiansuomalaiset nykyisin

Australiassa asuu nykyisin noin 30 000 suomalaista tai suomalaistaustaista henkilöä. Suomalaiset siirtolaiset ovat sopeutuneet Australiaan hyvin ja menestyneet siellä hyvin.

Victorian kultaryntäys - Ararat, 198 km länteen Melbournesta. Taiteilijan näkemys vuodelta 1854. Tämän kultaryntäyksen myötä ensimmäiset suomalaiset asettuivat pysyvästi asumaan Australiaan.

Suomalaista kansantanssia Australiassa. Kuva Siirtolaisuusinstituutti.

Yhteistyötä ja kulttuuria

Suomalaiset siirtolaiset ovat aina eri puolilla maailmaa kokoontuneet yhteen, harrastamaan ja viihtymään. Myös Australiassa erilaisia suomalaisten seuroja on ollut runsaasti. Kaikissa tärkeimmissä keskuksissa on ollut ja on edelleenkin omat Suomi-seurat.

Australasian Suomalaisten Liitto toimii yhteistyöelimenä ja kattojärjestönä jäsenseuroilleen, joita ovat lähes kaikki Australiassa toimivat Suomi-seurat.

Australiassa suomenkielinen uskonnollinen toiminta on ollut vilkasta sekä luterilaisen kirkon puolella että helluntaiherätyksessä. Australiassa toimi vuosina 1916 - 1967 Suomen Merimieslähetysseuran asema, jonka työ suurelta osin keskittyi siirtolaisiin.

Suomessa toimii ystävyysseura Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry. Liittoon kuuluu 12 paikallisyhdistystä ympäri Suomea.

Mount Isan suomalaiset mainarit eli kaivosmiehet Suomi-lehden kuvassa. Kuva Siirtolaisuusinstituutti.

Suomi Newspaper - Suomi-lehti

Suomi Newspaper - Suomi-lehti, on Australiassa ilmestyvä asutraliansuomalaisten siirtolaislehti, joka on perustettu vuonna 1926, Australian ja Uuden-Seelannin suomalaisten uutis- ja tiedotusvälineeksi. Lehteä toimitetaan Melbournesta.

Lehden perustajana oli Merimieslähetysseuran pastori Kalervo Groundstroem. Merimieslähetyksen kehdossa syntyneen lehden päätoimittajina toimivat aina vuoteen 1971 saakka merimies- ja siirtolaispastorit.

Suomi-lehti julkaistaan tabloid-kokoisena ja se ilmestyy 16 - 20-sivuisena 22 kertaa vuodessa eli kaksi kertaa kuukaudessa, paitsi joulu- ja tammikuussa kerran.

Special Broadcasting Service (SBS) Radio - Australia - Timo Uotila

Australian valtion SBS Radiolla on lähetyksiä liki 70 kielellä ja sillä on viikoittain suomenkielisiäkin lähetyksiä. Suomen kieli on ollut ohjelmassa jo yli 30 vuotta. Karl Mattas tomittaa viikoittain torstaisin toistuvan tunnin mittaisen lähetyksen. Suomenkielisiä lähetyksiä ei pääse netissä kuulemaan suorana. Viimeisimmän Karl Mattaksen suomenkielisen lähetyksen kuulee, kun klikkaa sivulla kohtaan LISTEN NOW TO YOUR LANGUAGE PROGRAM. Sivulta löytyy myös muita, viimeisimpiä lähetyksiä.

Tätä Australian valtion SBS Radion suomenkielistä ohjelmaa avustaa Suomesta säännöllisesti Timo Uotila. Tätä tehtävää hän on hoitanut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän on radiotoimittajana paneutunut erityisesti kaukomailla ja merten takana asuvien siirtolaisten ja ulkosuomalaisten elämään. Radiotyönsä ohella Timo Uotila on jo vuosikymmeniä avustanut ulkosuomalaislehtiä, mm. Australiassa ilmestyvää Suomi Newspaperia.

Sydneyn oopperatalo - Australian maamerkki

Suomalainenkin on vaikuttanut siihen, miltä maailmankuulu Sydneyn oopperatalo näyttää. Siihen tuomaristoon, joka valitsi suunnittelukilpailun jälkeen voittaneen ehdokkaan oopperataloksi, kuului suomalais-amerikkalainen arkkitehti Eero Saarinen.

Etualalla pieni mutta upea turistien matkustajalaiva Fred Hollows. Aluksen pituus 35 metriä ja suurin leveys 8 metriä.

Kengurut ovat Australian eläviä symboleja.

Pikkutungosta uimarannalla Brisbanessa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © John

Lähteet
*Suomen suurlähetystö, Canberra: Suomalaissiirtolaiset Australiassa ja lähimaissa
*Kodin suuri tietosanakirja, Weilin+Göös
*Olavi Koivukangas: Suomalaiset Australiassa
*Päivi Arvonen: Australiaa on rakennettu myös suomalaisella sisulla
*Liisa-Maija Korhonen: "Synnyinmaani ompi Suomi - kotimaani on Australia"
*Maija-Liisa Punta-Saastamoinen: Australiansuomalaiset etsivät itseään
*Wikipedia: Herzogin Cecilie

MS Spirit of Tasmania II rakennettiin Kvaerner Masa-Yardsin telakalla Turussa vuonna 1998. 194 metriä pitkässä autolautassa on 11 kantta ja 222 hyttiä. Alimmat kannet 1 - 6 ovat ajoneuvoille. - Kuva Copyright © - Creative Commons.