Tunturisuden sivut
Andromeda
Spiraaligalaksit

Kaksi spiraaligalaksia - isompi NGC 2207 vasemmalla, pienempi IC 2163 oikealla - törmäävät toisiinsa.

Andromeda

Andromeda eli M31. Etäisin paljain silmin taivaalla näkyvä kohde on galaksi, nimeltään Andromeda. Se on maasta 2,2 miljoonan valovuoden päässä ja pilvettömänä ja pimeänä yönä juuri ja juuri paljain silmin nähtävissä. Valo, joka tänään saapuu Andromedasta Maahan, lähti liikkeelle 2,2 miljoonaa vuotta sitten. Emme siis näe Andromedaa sellaisena, kuin se on juuri nyt - vaan sellaisena, kuin se oli 2,2 miljoonaa vuotta sitten.
Kuvassa yllä galaksi, Andromeda eli M31. Useimmista kuvista tällä sivulla, niin tästäkin - saa klikaten isomman.

Galaksi

Tähdet ja tähtienvälinen aine eivät ole avaruudessa kaikkialle tasaisesti jakautuneina, vaan ne muodostavat suuria kokonaisuuksia, galakseja. Avaruus on hyvin tyhjä, vaikka sen arvioidaan sisältävän miljardeja galakseja. Galaksit ovat miljardeja tähtiä sisältäviä tihentyneitä tähtisumuja. Galaksi on tähtien, tähtienvälisen aineen sekä kaasu- ja pölypilvien muodostama suuri järjestelmä, jonka keskustassa sijaitsee usein tai mahdollisesti aina supermassiivinen musta aukko. Joissakin galakseissa on kaasupilviä, kun taas toiset muodostuvat yksinomaan tähdistä.

Kääpiögalakseissa on vain noin miljoona tähteä, suurimmissa galakseissa on biljoonia (biljoona = 1 000 miljardia) tähtiä. Ulkonäkönsä ja fysikaalisten ominaisuuksiensa perusteella galaksit jaetaan spiraaligalakseihin, elliptisiin ja epäsäännöllisiin galakseihin. Oma galaksimme, jossa Aurinko ja noin 100 - 400 miljardia muuta tähteä sijaitsee, on tavallinen spiraaligalaksi ja sitä nimitetään Linnunradaksi. Galaksit kuuluvat usein galaksijoukkohin.

Valtavat, erittäin aktiiviset galaksit, radiogalaksit ja kvasaarit, lähettävät paljon enemmän energiaa, kuin tavalliset galaksit. Niitä voidaan havaita yli kymmenen miljardin valovuoden etäisyydeltä.

Superjoukko - useasta galaksijoukosta koostuva maailmankaikkeuden rakenne.

Galaksijoukko - kokonaisuuden muodostava, gravitaation koossa pitämä ryhmä galakseja. Galaksit eivät ole tasaisesti jakautuneina avaruudessa, vaan ne kuuluvat yleensä galaksijoukkoihin tai -ryhmiin. Galaksijoukossa on vähintään useita kymmeniä galakseja, tätä pienempiä sanotaan galaksiryhmiksi.

Galaksiryhmä - muutamia tai muutamia kymmeniä galakseja sisältävä järjestelmä. Andromeda-galaksi (M31) ja Kolmion spiraaligalaksi (M33) yhdessä noin kolmenkymmenen pienemmän galaksin kanssa muodostavat Paikallisen ryhmän, jonka läpimitta on noin 10 miljoonaa valovuotta.

Kääpiögalaksi - pienikokoinen galaksi, jollaisia on hyvin runsaasti, mutta joita on vaikea havaita kaukaisista galaksijoukoista. Paikallisen galaksiryhmän galakseista noin puolet on kääpiögalakseja.

Paikallinen ryhmä - noin 60 galaksin muodostama galaksijoukko, johon kuuluu myös Linnunrata.

Kierteisgalaksi - galaksi, jonka rakenne on kierteismäinen ja haaroittunut.

Spiraaligalaksi - galaksi, jonka muoto on litteä kiekko ja jossa päältäpäin katsottuna näkyy spiraalikuvio. Spiraaligalakseissa on tähtiä suunnilleen sadasta miljardista biljoonaan. Linnunrata ja lähinaapurimme Andromedan galaksi ovat spiraaligalakseja. Hubblen luokittelussa spiraaleja merkitään tunnuksilla Sa, Sb ja Sc. Sa-spiraalit ovat hyvin avoimia ja Sc:ssä spiraalit ovat kiertyneet hyvin tiukalle. Spiraaligalaksin keskellä on kirkas, pallomainen tähtitihentymä, keskuspullistuma.

Spiraaligalaksit pyörivät. Niiden tasossa on paljon tähtienvälistä ainetta, josta syntyy uusia tähtiä. Spiraalihaaroihin ovat keskittyneet assosiaatiot. Ne ovat löyhiä tähtijoukkoja, jotka koostuvat vain muutamista kymmenistä tai sadoista kuumista, nuorista tähdistä. Nämä assosiaatiot hajoavat pian syntymänsä jälkeen.

Elliptinen galaksi - ulkonäöltään ellipsin ja usein pallon muotoinen galaksi. Jos ne pyörivät, ne ovat litistyneen pallon tai ellipsoidin muotoisia. Elliptisissä galakseissa ei juurikaan ole jäljellä tähtienvälistä ainetta, joten niissä ei synny uusia tähtiä. Monet elliptiset galaksit ovat hyvin pieniä, vain miljoonista tähdistä koostuneita (kääpiöellipsit), mutta on myös jättiläismäisiä elliptisiä galakseja (jättiläisellipsit), jotka ovat selvästi spiraaligalakseja suurempia.

Epäsäännöllinen galaksi - muodoltaan epäsäännöllinen. Sisältää usein paljon tähtienvälistä ainetta. Esimerkiksi Magellanin pilvet ovat epäsäännöllisiä galakseja.

Linnunrata - oman galaksimme erisnimi, tähtijärjestelmä, johon Aurinkokin kuuluu. Linnunrata on usean sadan miljardin tähden muodostama litteä järjestelmä, spiraaligalaksi, jonka läpimitta on noin 100 000 valovuotta.
Kvasaari

Kvasaari on lähes tähtimäiseltä näyttävä kohde, jolla on suuri punasiirtymä. Kvasaari on epätavallisen kirkas, tähteä muistuttava galaksin ydin, "kosminen kummajainen".

Kvasaarit ovat universumin valovoimaisimpia ja energisimpiä kohteita. Ne ovat hyvin kaukaisia kohteita, jotka säteilevät paljon voimakkaammin kuin normaalit galaksit. Monet kvasaarit ovat voimakkaita radiolähteitä. Kvasaarit ovat luultavasti jonkin tyyppisten galaksien ytimien lyhyt ja aktiivinen kehitysvaihe.

Jo 1950-luvulla radioastronomit kuuntelivat ensimmäistä kertaa kvasistellaarisia radiolähteitä eli kvasaareja. Ensimmäisen, tunnistetun kvasaarin 3C 273 löytövuodeksi kirjataan 1963. Joku kvasaari oli havaittu jo aiemminkin, mutta näiden outojen kappaleiden luonnetta ei tunnettu eikä siksi heti tiedetty, mitä oli löydetty. Löydökset vaikuttivat tähdiltä, mutta eivät kuitenkaan olleet tähtiä.

1960-luvun jälkeen avaruutta on kartoitettu paljon tarkemmin, ja tähtikartoitusten yhteydessä kvasaareja on löytynyt yli 200 000. Kvasaarit ovat löytymisestään lähtien olleet aiheena moniin pohdiskeluihin ja kiistoihin tutkijoiden kesken. Monet kvasaareihin liittyvät kysymykset ovat edelleen vailla vastauksia.
Kvasaari

Taiteilijan näkemys hyvin kaukaisesta kvasaarista ULAS J1120+0641, jonka energia on kaksi miljardia kertaa Auringon energia. Tämä kvasaari on etäisin tällä hetkellä löydetyistä kvasaareista ja se nähdään sellaisena, kuin se oli 770 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksestä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © ESO/M. Kornmesser
Linnunrata
Linnunrata

Oma galaksimme, Linnunrata.
Lähteet
*Tieteen Maailma: Maailmankaikkeus
*Nasa
*Colin A. Ronan: Tähtienharrastajan käsikirja
*Hannu Karttunen: Tähdet ja maailmankaikkeus - MMM
*Ursa: Tähtitaivas 2000 - kartasto ja käsikirja
*Geologia.fi: Mikko Turunen: Aurinkokunta Avaruudessa
*Geologia.fi: Ari Brozinski: Big Bang - alkuräjähdys
*Wikipedia
*Google Earth
*Yle Uutiset: Pimeä aine ei ehkä olekaan niin pimeää
*Ursa: Kosmos - Tähtitieteen viitetietokanta
*Seppo Linnaluoto: Esitelmällä pimeästä energiasta oli 150 kuulijaa
*** tunturisusi.com linkit ***