Tunturisuden sivut
Jupiter Jupiter

Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta. Se on viides planeetta Auringosta lukien. Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva jättiläisplaneetta, jonka kaasukehässä on valtavia virtauksia ja pyörremyrskyjä. Jupiterin massa on 2,5 kertaa suurempi kuin kaikkien muiden planeettojen yhteensä.

Jupiterin keskietäisyys Auringosta on 778 miljoonaa kilometriä.

Jupiterilla on 67 kuuta. Jupiterin suurimmat kuut ovat Galilein löytämät Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto, jotka ovat kooltaan pienen planeetan kokoisia. Nämä neljä suurinta kuuta näkyvät jo pienellä prismakiikarilla. Näiden sisällä kiertää joukko pienempiä kuita, mm. punainen, perunan muotoinen Amalthea. Sisemmät kuut kiertävät renkaita ulompana ja niiden sisässä. Jupiterilla on ympärillään eräänlainen kuista koostuva "pienoisaurinkokunta".

Jupiterilla on vyöjärjestelmä, joka muodostuu paksun pilvikerroksen yläosasta - ainoasta näkyvästä osasta. Kaasukehän ulkonäkö muuttuu jatkuvasti. Jupiterin päiväntasaajan tuntumassa olevat pilvivyöhykkeet pyörivät muita nopeammin. Planeetan nopean pyörimisen vuoksi pilvet muodostavat vaaleita raitoja eli vyöhykkeitä ja tummia raitoja eli vöitä. Nämä raidat ja vyöt ovat Jupiterin hyvä tuntomerkki.

Jupiterin suuri punainen pilkku on soikiomainen, valtava pysyvä pyörremyrsky planeetta Jupiterissa. Pilkun koko on noin 30 000 × 14 000 km ja se on pidempi leveysasteiden suunnassa. Jupiterin suuren punaisen pilkun havaitsi jo Galileo Galilei.

Jupiterin päiväntasaajan halkaisija on 142 984 km.

Painovoima Jupiterin pinnalla on 2,3 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla.

Jupiterin kiertoaika Auringon ympäri on 11,8 vuotta. Jupiterin pyörähdysaika akselinsa ympäri 9 h 55 min 30 s.
Jupiter

Jupiter ja sen Galilein löytämät kuut Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto.

Kokovertailua

Kokovertailussa vasemmalta Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.
Jupiterin kuut
Galileo Galilei Galilein kuut

Kuvassa yllä - vasemmalta Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Löytäjänsä, Galileo Galilein mukaan näiden neljän Jupiterin suurimman kuun nimi on Galilein kuut.

Vuonna 1610 italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko Galileo Galilei (1564 - 1642) ensimmäisenä ihmisenä maailmassa tarkkaili Jupiteria kaukoputkella, ja vieläpä itse tekemällään. Hän kerta kaikkiaan ällistyi siitä huikaisevasta näkymästä, minkä tuo putki tarjosi.

Nähtyään Jupiterin nelä seuralaista Galilei oivalsi välittömästi, että tässä hänellä oli kiistaton todiste: radallaan kiertävä taivaankappale pystyy pitämään matkassaan myös kuita.

Io Io - Aurinkokunnan vulkaanisin

Lähimpänä Jupiteria näistä neljästä kuusta on tuliperäinen, oranssi Io. Se on Jupiterin kolmanneksi suurin ja Aurinkokunnan neljänneksi suurin kuu. Io kääntää aina saman puolensa Jupiteriin päin. Io on Aurinkokunnan vulkaanisin taivaankappale. Sen päiväntasaajan halkaisija on 3 643,2 km. Iolla on ohut ilmakehä, joka koostuu lähinnä rikkidioksidista.

Juno

Junolla ja Juicella Jupiteriin

Nasan Juno-luotain rakennusvaiheessa. Juno saavuttaa Jupiterin kiertoradan elokuussa 2016. Euroopan Avaruusjärjestön Juice-luotain on Jupiterin maisemissa vuonna 2030. Nasa suunnittelee myös luotaimen lähettämistä tutkimaan Europa-kuuta vuonna 2021. Jos näin käy, niin tämä luotain pääsisi perille kahdeksassa vuodessa.
Europa Europa - Aurinkokunnan tasaisin - paras ehdokas elämän etsinnässä

Europa on pienin ja toiseksi sisin Galilein kuista, mutta kuitenkin Aurinkokunnan kuudenneksi suurin kuu. Europa on aurinkokunnan tasaisin kappale. Europan jäinen pinta on äärimmäisen tasainen: siinä on vain harvoja yli 300 metrin korkuisia kohtia. Europan pinnassa on noin sadan kilometrin paksuinen vesi- ja jääkerros, josta jäätä on 10 - 30 kilometrin paksuinen kerros veden päällä. Europa on kuin jääpallo.

Pinnan jäisyydestä huolimatta, Europan pinnan alla mahdollisesti vellova pimeä meri on herättänyt keskustelua elämän olemassaolon mahdollisuudesta kuussa. Tutkijat uskovat, että Europan jääkuoren alla voisi hyvinkin mahdollisesti olla sulaa vettä. Tähän mennessä kuusta on saatu kuvia ainoastaan luotainten ohilennoilta. Siitä alkaen, kun Galileo-luotain vuonna 1995 tarkasteli Europaa, tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että kuun pinnan alla on nestemäistä vettä, mikä on yksi elämän perusehdoista. Europan jääpeitteen alla uskotaan olevan paljon enemmän vettä kuin Maan merissä yhteensä. Europa onkin Aurinkokunnan paras ehdokas, kun etsitään elämää muualta kuin Maasta.

Jäisen pinnan railot ja murtumat ovat tutkijoiden mukaan merkki siitä, että kuussa syntyy uutta jäätä. Kun Maassa mannerlaatat törmäilevät toisiinsa, ja synnyttävät mm. tulivuorenpurkauksia - niin Europassa jäälautat törmäilevät toisiinsa ja synnyttävät, vajoavan lautan sulaessa, vettä sylkeviä "jäätulivuoria". Jään repeämät syntyvät lämpimien merivirtojen liikkeestä. Virrat saavat lämpönsä tuoreimman käsityksen mukaan kuun sisäisestä lämmöstä.

Avaruusteleskooppi Hubblen ottamista kuvista on löytynyt Europan yltä myös isoja vesihöyryisiä pilviä. Planeettojen tutkijat arvioivat, että vesihöyryinen pilvi etelänavan lähellä on 200 kilometriä korkea, ja että vettä tulee avaruuteen 3 000 litraa sekunnissa.

On myös mahdollista, että Jupiter on niin iso, että sen painovoima puristaa ja venyttää Europaa. Pieni kuu ehkä sylkee vettä vain tietyissä paikoissa kiertoradallaan.

Tarkempaa tietoa Europasta saadaan ehkä vasta vuonna 2030, kun Euroopan Avaruusjärjestön avaruusluotainhankkeen (Jupiter Icy Moons Explorer) Juice-luotain lentää Galilein kuiden ympäristöissä. Sen on tarkoitus tutkia erityisesti Ganymedes-, Kallisto- ja Europa-kuita. Luotaimen tieteellinen tehtävä on kartoittaa kuiden pintaa ja pinnan alapuolella mahdollisesti olevia nestemäisiä meriä, ja niiden mahdollista elinkelpoisuutta.

Tai tarkempaa tietoa Jupiterin kuista voidaan saada myös jo vuonna 2016, kun Nasan Juno-luotain, joka lähti matkalleen vuonna 2011, asettuu elokuussa 2016 Jupiteria kiertävälle 11 päivän naparadalle. Luotain on kiertoradallaan lähimmillään Jupiteria 4 300 kilometrin etäisyydellä.

Ganymedes Ganymedes - Aurinkokunnan suurin

Ganymedes on Jupiterin suurin kuu ja myös koko Aurinkokunnan suurin kuu; se on halkaisijaltaan suurempi kuin Merkurius, mutta massaltaan vain puolet siitä. Ganymedeksen päiväntasaajan halkaisija on 5 262,4 km. Ganymedes koostuu silikaattikivestä ja vesijäästä.

Kallisto Kallisto - Aurinkokunnan kraatteroitunein

Uloin näistä neljästä kuusta, Kallisto on Aurinkokunnan kolmanneksi suurin kuu, suunnilleen planeetta Merkuriuksen kokoinen. Kallisto on Aurinkokunnan kraatteroitunein kuu. Sen pinta on ikivanha.
Jupiter ja Io
Ganymedes Jupiter kuineen

Lähteet
*Tieteen Maailma: Maailmankaikkeus
*Nasa
*Colin A. Ronan: Tähtienharrastajan käsikirja
*Hannu Karttunen: Tähdet ja maailmankaikkeus - MMM
*Ursa: Tähtitaivas 2000 - kartasto ja käsikirja
*Wikipedia
*Google Earth
*Ursa: Kosmos - Tähtitieteen viitetietokanta
*Sarkanniemi.fi: Uranus, Neptunus, Pluto
*Tieteen Kuvalehti: Europan laatat liikkuvat
*Janne Luotola: Europa-kuu näyttää suosiolliselta elämälle - malli selittää, mitä jään alla piilee
*Timo Paukku: Jupiterin kuu Europa puskee vesihöyryä avaruuteen
*Tieteen Kuvalehti: Nasa haluaa etsiä elämää Jupiterin kuusta
*** tunturisusi.com linkit ***