Kuvassa taiteilijan näkemys ihmisen Marsiin pystyttämästä marsasemasta.
Marsin pinnalla hitaasti kulkeneet marskulkijat eli mönkijät ovat lähettäneet
Maahan suuren määrän arvokasta tietoa. Nämä kulkijat ovat yhdistelmä liikkuvaa ajoneuvoa
ja robottia, jotka muodostavat yhdessä eräänlaisen tutkimusaseman.
Kaikesta, äärimmäisestä huipputekniikastaan huolimatta marskulkijatkin, joiden liikkumista ohjataan Maasta,
ovat haavoittuvaisia varsin yksinkertaisille asioille. Yhdestä kulkijasta jumittui yksi pyörä,
ja sillä kyettiin sen jälkeen liikkumaan, varsin huonosti ohjautuvasti, vain taaksepäin.
Toinen kulkija jäi mahastaan kiinni kiveen niin, että sen pyörät eivät ylettäneet Marsin pintaan.
Tässä asennossaan kulkija keikkui seitsemän kuukautta, kunnes se saatiin irrotetuksi.
Mars-laskeutuja irtautuu Marsin kiertoradalle asettuneesta emäaluksesta. Taiteilijan näkemys.
Nyt mennään - kiinnittäkää turvavyöt!
Moskovan marsonautit
Moskovan lähistölle rakennetulla avaruusasemalla on testattu pitkäaikaisten kokeiden avulla sitä,
miten ihmiset kestävät pitkäaikaisen avaruusaluksessa ja -asemalla oleskelun rasitukset.
Tässä testissä toimittiin ihan, kuin olisi oltu menossa Marsiin, käyty siellä ja sitten palattu takaisin
Maahan.
Kansainvälisellä avaruusasemalla miehistöt viettävät jo todellisuudessakin nykyisin pitkiä aikoja
avaruuden eristyneissä olosuhteissa. Tavanomainen kerrallaan vietetty aika siellä on puolisen vuotta.
Pisin yhtämittainen avaruuslento on 438 vuorokautta kestänyt Valeri Poljakovin oleskelu Mir-asemalla vuosina 1994 - 1995,
mutta sekin on lyhyempi kuin Marsin-lento.
26. marraskuuta 2011 NASA laukaisi onnistuneesti Curiosity-mönkijän kohti Marsia osana NASAn Mars Science Laboratory missiota.
Kuvassa yllä juhlitaan vuonna 2013 sitä, että vuotta aiemmin, 6.8.2012 tonnin painoinen
marskulkija Curiosity oli tehnyt onnistuneen laskeutumisen Marsin pinnalle.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © NASA HQ PHOTO
Miehitetty lento Marsiin - ja takaisin Maahan!
Kuka lentää Marsiin? Matkan voinee realistisesti ajatellen toteuttaa vain Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA (National Aeronautics and Space Administration).
Se on kuitenkin ainut taho, jonka suunnalla Mars-lentoa kaavaillaan, vaikka minkäänlaista virallista
matkaohjelmaa ei olekaan julkistettu.
Yhdysvalloissa käydään kuitenkin kaiken
aikaa keskustelua myös siitä, että onko matkan toteuttaminen ylipäänsä järkevää.
Erityisesti matkan suuret kustannukset aikaansaavat arvostelua ja vastustusta. Silti, monet tiedetahot
ja kansalaiset ovat innostuneestikin matkan toteuttamisen puolella.
Milloin?
Viimeisimpien suunnitelmien mukaan matka Marsiin voisi toteutua 2030-luvun alkupuolella.
Matkan kesto?
Menomatka kestää runsaat 300 vrk - paluumatka saman verran. Koko matkaan menee siten
aikaa pari vuotta.
Matkaväline?
Matkantekoon tarvittava avaruusalus on niin iso, että sitä pitää
kutsua liikkuvaksi avaruusasemaksi - Traveling Space Station (TSS).
Kun tällainen avaruusasema saapuisi takaisin Maan ilmakehään lähes 52 000 kilometrin tuntinopeudella,
se tuhoutuisi kuumuuden vuoksi ja vain miehistönkuljetuskapseli pääsisi takaisin Maahan.
Vaarat ja uhat?
Avaruusaluksen tekniikka voi pettää - tappavaa säteilyä lähettävät auringon purkaukset
ja muu avaruuden säteily -
miehistön henkinen sietokyky voi pettää - meteoroidit - laskeutumiseen ja
paluulähtöön liittyvät riskit - ennalta arvaamattomat ongelmat.
Pelastusalusta ei ole - miehistön on itse selviydyttävä kaikista ongelmatilanteista.
Kustannukset?
Koko 20 vuoden projekti, joka pitää sisällään suunnittelun ja valmistautumisen ja huipentuu
matkaan - maksaa 80 - 100 miljardia dollaria. Osa näistä kuluista voidaan yhteyttää NASA:n normaaleihin vuosibudjetteihin (18 miljardia dollaria vuonna 2016).
Matkakulujen suuruudesta kiistellään -
eräät asiantuntijat arvioivat kuluja huomattavasti suuremmiksi.
Vapaaehtoisia matkalle?
Tämä ei ole varmaankaan ongelma, sillä vaikka matka onkin oleva vaarojen täyttämä,
niin urheita ja rohkeita vapaaehtoisia kyllä löytyy ja on.
Lähteet
*A Mars Mission for Budget Travelers -
Twenty years and $100 billion could get us there, panel says. By Marc Kaufman, for National Geographic 2014
*SpaceNews 8.3.2015: Mars for Only $1.5 Trillion
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Photo Credit: (NASA/Victor Zelentsov) - Copyright
©
Flickr/NASA HQ PHOTO
Avaruusalus Soyuz TMA-19M on liitettynä sen avaruuteen nostavaan Sojuz -kantorakettiin, määränpäänä on oleva
Kansainvälinen avaruusasema (ISS).
Retkikunta 46, Baikonurin avaruuskeskus, Kazakstan 12.12.2015.
Miehitetty lento Kansainväliselle avaruusasemalle - mukana suomalaissukuinen Tim Kopra
Lähtöpäivästä alkaen Kopra ja Peake viettivät puoli vuotta avaruusasemalla.
Eli he olivat siellä alkuvuoden 2016.
Kuvassa yllä Retkikunta 46 - alimpana Tim Peake (Euroopan Avaruusjärjestö), keskellä
Tim Kopra (NASA) ja ylimpänä Yuri Malenchenko (Venäjän avaruusjärjestö) - valmiina
nousemaan Venäjän avaruusjärjestön miehitetylle avaruuslennolle Sojuz TMA-19M, ja lentämään Kansainväliselle avaruusasemalle (ISS).
Baikonurin avaruuskeskus, Kazakstan 15.12.2015.
Kuvassa Tim Kopra Baikonurin lehdistökeskuksessa vastailemassa lehdistön kysymyksiin 14.12.2015.
Timothy "Tim" Kopra (s. 9. huhtikuuta 1963 Austin, Texas, Yhdysvallat) on suomalaissukuinen yhdysvaltalainen astronautti ja Yhdysvaltain maavoimien eversti.
Suomessakin vieraillut Tim Kopra oli ensimmäisellä avaruuslennollaan vuonna 2009, lentovälineenä tuolloin oli avaruussukkula Endeavour.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Photo Credit: (NASA/Joel Kowsky) - Copyright
©
Flickr/NASA HQ PHOTO
Avaruudessa pettää näkö
Painottomuudessa oleilu vaikuttaa ihmisen elimistöön monin tavoin. Yksi seuraamus on se,
että elimistön nesteet kertyvät ruumiin yläosaan. Tästä taas on seurauksena kallonsisäinen
syndrooma, joka peräti muuttaa silmien muotoakin ja aiheuttaa näköhäiriöitä. Ongelma on todellinen,
sillä yli puolet amerikkalaisista astronauteista kärsii tällaisista näköhäiriöistä.
Samanlainen häiriö ja sairaustila ilmenee myös sellaisilla maanpinnalla elävillä ihmisillä,
jotka kärsivät pään paisumisesta tai joutuvat pitkän aikaa olemaan makuullaan.
Nasassa selvitellään ja tutkitaankin nyt sitä, miten tämä ongelma voitaisiin ratkoa. Voitaisiinko
tämä tehdä esimerkiksi niin, että koko alaruumis laitettaisiin pienempään paineeseen, joka onnistuisi
niin sanotulla Chibis-puvulla. (Janne Luotola: Houkuttaako avaruuslento? - Näin käy astronauttien aivoille ja silmille, kun he joutuvat painottomuuteen)