Tunturisuden sivut
Valo

Valosta tulee mieleen Aurinko ja auringonvalo. Toukokuun lopulla, kun Maan etäisyys Auringosta on 151,6 miljoonaa kilometriä, kuluu valolta aikaa Auringosta Maahan noin 8 minuuttia 25 sekuntia. Sydäntalvella etäisyys on vain 147,1 miljoonaa kilometriä ja aika on 8 minuuttia 10 sekuntia. Kuun ja Maan väliseen matkaan valolta kuluu 1,3 sekuntia.

Maan ja Marsin väliseen matkaan menee valolta silloin, kun planeetat ovat lähimpänä toisiaan, 182 sekuntia eli hieman yli 3 minuuttia. Marsin ja Maan etäisyys vaihtelee kuitenkin niin paljon, että valon matka-aika vaihtelee tästä runsaasta kolmesta minuutista noin kahteenkymmeneenyhteen minuuttiin.

Valo kiertää maapallon 7,5 kertaa sekunnissa.
Valovuosi - valo

Koska etäisyydet avaruudessa tähtien välillä ovat suunnattomia, on etäisyyksien ilmaisemiseen valittu sopiva yksikkö, jonka perustana on valon tietyssä ajassa, vuodessa, kulkema matka.

Valovuosi on tähtitieteellinen yksikkö, jolla mitataan avaruuden matkoja. Yksi valovuosi tarkoittaa sitä matkaa, jonka kulkemiseen kuluu valonsäteeltä aikaa yksi vuosi. Valon nopeus avaruudessa on noin 300 000 kilometriä sekunnissa. Vuodessa sen kulkema matka on noin 9 460 800 000 000 kilometriä - eli 9,46 biljoonaa kilometriä.

Valonnopeus on se nopeus, jolla sähkömagneettista säteilyä kuljettavat fotonit etenevät. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus on sama havaitsijan tai valonlähteen liikkeestä riippumatta. Tyhjiössä valonnopeus on 299 792 km/s. Tuntinopeus on 1 079 252 848,8 km/h.

Valonnopeus on myös kaiken informaation, myös massattomien hiukkasten, nopeuden yläraja.

Erityisen suhteellisuusteorian mukaan yksikään kappale, jolla on massa, ei voi saavuttaa valonnopeutta.

Valon tulo televisiosta "hitaampaa"

Suurin nopeus valolle mitataan tyhjiössä. Asunnossa on ilmaa, joten siellä valon nopeus hieman "hidastuu".

Televisiosta kuva ja sen mukana valo tavoittaa parin metrin päässä töllöttävän katsojan kuitenkin jo suunnilleen sekunnin sadasviideskymmenesmiljoonasosassa. Joten ehkäpä tuota hidastumista "ei kuitenkaan huomaa" ainakaan niin, että siitä olisi haittaa.
Surinkoa
Aurinkoa - valoa, lämpöä, elämää

Aurinko tuo valonnopeudella Maahan valoa, lämpöä ja elämän edellytykset.

Lähteet
*Tieteen Maailma: Maailmankaikkeus
*Nasa
*Colin A. Ronan: Tähtienharrastajan käsikirja
*Hannu Karttunen: Tähdet ja maailmankaikkeus - MMM
*Ursa: Tähtitaivas 2000 - kartasto ja käsikirja
*Geologia.fi: Mikko Turunen: Aurinkokunta Avaruudessa
*Geologia.fi: Ari Brozinski: Big Bang - alkuräjähdys
*Wikipedia
*Google Earth
*Yle Uutiset: Pimeä aine ei ehkä olekaan niin pimeää
*Ursa: Kosmos - Tähtitieteen viitetietokanta
*Seppo Linnaluoto: Esitelmällä pimeästä energiasta oli 150 kuulijaa
*Helsingin kaupunginkirjasto, Kysy.fi: Miten kauan valolta kestää matkata Auringosta Maahan? Entä Kuusta Maahan? Entä...
Valon nopeuden tutkimusta

Entisinä vuosisatoina valon nopeutta oli hyvin vaikeaa mitata, koska valo kulkee niin nopeasti. Jo italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko Galileo Galilei (1564 - 1642) yritti mitata valon nopeutta, mutta hän epäonnistui yrityksissään. Vasta 1800-luvun puolivälin tienoilla valon nopeus onnistuttiin mittaamaan laboratoriossa.

1880-luvulla valon nopeutta tutkivat amerikkalainen Albert Michelson, ensin yksin ja sitten maanmiehensä Edward Morleyn avustamana vuonna 1887. He päätyivät tutkimuksissaan mielestään mahdottomaan ja uskomattomaan lopputulokseen, jonka mukaan valo liikkui tasan samalla nopeudella, liikkuipa Maa vastakkaiseen taikka myötäiseen suuntaan valon kanssa.

Tuntui uskomattomalta, että valon nopeus pysyi vakiona, Maan liikkeen vaikuttamatta siihen mitenkään. Koko tieteellinen maailma etsi selitystä tähän ongelmaan, mutta vasta vuonna 1905 sellainen ilmaantui nuoren saksalaisen tutkijan, Albert Einsteinin julkaisemassa artikkelissa. Se sai nimen erityinen suhteellisuusteoria.
*** tunturisusi.com linkit ***