Tunturisuden sivut
Venus

Venus.

Venus

Kokovertailussa, vasemmalta Merkurius, Venus, Maa ja Mars. - Venusta on joskus pidetty maapallon sisarplaneettana. Maalla ja Venuksella onkin joitakin yhtäläisyyksiä: Ne ovat miltei samankokoisia - vaikkakin Venus on hiukan pienempi. Molempien pinta on nuori ja pinnassa on vähän kraatereita. Tiheys ja kemiallinen koostumus ovat molemmilla samantapaiset. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että olosuhteet Venuksella eroavat hyvin paljon Maan olosuhteista. Esimerkiksi, vettä ei Venuksessa ole ja sade on osittain rikkihappoa.
Venus Venus

Venus on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien. Se näkyy Maahan kirkkaana aamu- ja iltatähtenä ja on taivaan kirkkain tähtimäinen kohde - huomiotaherättävän kirkkaana se on taivaalla Auringon ja Kuun jälkeen taivaan kirkkain kohde.

Venus on saanut nimensä roomalaisen mytologian rakkauden jumalattaren mukaan. Venus on kiviplaneetta, jonka koko ja koostumuskin ovat lähellä Maata. Venus pyörii hyvin hitaasti. Venuksen pyörähdysaika, 244,3 vuorokautta, on pitempi kuin millään muulla planeetalla. Venus pyörii "väärään" suuntaan, myötäpäivään - eri suuntaan, kuin useimmat muut planeetat. Todennäköisesti se on syntyessään pyörinyt samaan suuntaan, kuin muutkin planeetat. Suuren kappaleen törmäys on voinut aiheuttaa suunnan muutoksen. Venuksen lailla myötäpäivään pyöriviä ovat myös planeetta Uranus ja planetoidi Pluto.

Sen geologiset muodostumat ovat monilta osin erityyppisiä kuin Maassa, ja planeetan magneettikenttä on heikko. Venuksen pintaa hallitsee tulivuoritoiminta.

Venuksella on hyvin tiheä, suurimmaksi osaksi hiilidioksidista koostuva kaasukehä, joka lämmittää planeettaa kasvihuoneilmiön kautta. Kasvihuoneilmiö on päässyt vaikuttamaan Venuksella voimakkaasti. Kaasukehässä on yli 96 % hiilidioksidia, 3,5 % typpeä ja hyvin pieni määrä muita aineita. Happea ei ole lainkaan. Kaasunpaine on pinnalla noin 95-kertainen Maan ilmanpaineeseen verrattuna ja vastaa painetta meressä noin kilometrin syvyydessä.

Pintalämpötila on keskimäärin 462 °C. Noin 1 % Auringon valosta pääsee pinnalle saakka. Silti, luotainkuvien mukaan pinnalla on melko valoisaa.

Päiväntasaajalla Venuksen halkaisija on 12 103,7 km.

Venuksen keskietäisyys Auringosta on noin 110 miljoonaa kilometriä, eli 0,723 AU. Venus kiertää Auringon kerran 224 vuorokaudessa. Planeetan rata on lähes täydellinen ympyrä.

Venus on Maata lähimmäksi tuleva planeetta: lähimmillään Venus on vain 42 miljoonan kilometrin päässä.

Venuksella ei ole kuita.

Paksu pilvipeite peittää planeettaa niin, että pinta ei kauempaa näy ollenkaan. Paksuimmat pilvet ovat noin 50 kilometrin korkeudella. Ensimmäiset lähikuvat pinnasta saatiin vuonna 1975, kun Neuvostoliiton Venus 9 ja 10 onnistuivat laskeutumaan Venuksen pinnalle.
Mariner 2
Cassini Luotaimet Venusta tutkimassa - Mariner 2 ja Venus Express

Venusta on tutkittu avaruusluotainten avulla jo 1960-luvulta lähtien. Kuvassa yllä amerikkalainen Mariner 2, joka lensi planeetan ohi vuonna 1962. Yhdysvaltojen ohella myös Neuvostoliitto on osallistunut luotaimin tapahtuvaan Venus-tutkimukseen. Jo vuonna 1967 Neuvostoliiton Venera 4 laskeutui Venuksen kaasukehään mitaten lämpötilaa ja painetta, mutta se tuhoutui ennen pääsyä planeetan pinnalle. Venuksen pinnalle laskeutui kuitenkin ensimmäisenä Neuvostoliiton luotain.

Kuvassa oikealla viimeaikaisinta Venus-tutkimusta edustava, Euroopan Avaruusjärjestön ensimmäinen Venus-luotain, Venus Express. Luotain oli Venuksen lähellä toiminnassa syksyyn 2015 saakka.
Venus Express
Magellan
Cassini Luotaimet Venusta tutkimassa - Magellan ja Pioneer Venus 2

Kuvassa yllä amerikkalainen Magellan-luotain, joka oli 1990-luvun ainoa varsinainen Venus-luotain. Magellan laukaistiin avaruussukkula Atlantiksesta IUS-apuraketilla 4. toukokuuta 1989 lennolla STS-30 ja se oli ensimmäinen avaruussukkulan kuljettama planeettoja tutkiva avaruusluotain. Luotain kiersi aurinkoa lähes puolitoista vuotta ennen kuin saavutti Venuksen. 10. elokuuta 1990 Magellan asettui Venusta kiertävälle radalle.

Magellan kartoitti Venusta kuudella havaintojaksolla syyskuusta 1990 toukokuuhun 1991, toukokuusta 1991 syyskuuhun 1992, syyskuusta 1992 toukokuuhun 1993, toukokuusta elokuuhun 1993 sekä elokuusta 1993 huhtikuuhun 1994.

Kuvassa oikealla Pioneer Venus 2 eli Pioneer Venus Multiprobe. Amerikkalainen avaruusluotain tutkimassa Venusta.

Lähteet
*Tieteen Maailma: Maailmankaikkeus
*Nasa
*Colin A. Ronan: Tähtienharrastajan käsikirja
*Hannu Karttunen: Tähdet ja maailmankaikkeus - MMM
*Ursa: Tähtitaivas 2000 - kartasto ja käsikirja
*Wikipedia
*Google Earth
*Ursa: Kosmos - Tähtitieteen viitetietokanta
*Sarkanniemi.fi: Uranus, Neptunus, Pluto
*Tieteen Kuvalehti: Europan laatat liikkuvat
*Janne Luotola: Europa-kuu näyttää suosiolliselta elämälle - malli selittää, mitä jään alla piilee
*Timo Paukku: Jupiterin kuu Europa puskee vesihöyryä avaruuteen
*Tieteen Kuvalehti: Nasa haluaa etsiä elämää Jupiterin kuusta
*Tieteen Kuvalehti: Saturnus: Kaasuplaneetta kauniine renkaineen
*HS: Lento Saturnukseen - Huygens-luotain lähetti tietoja Titanista
*Yle Oppiminen: Saturnuksen renkaat
*Markus Hotakainen: Saturnuksen renkaat kuhisevat kuita - Pienet kiertolaiset muokkaavat valtavaa rengasjärjestelmää ja pitävät sen koossa
*Tiede.fi: Saturnuksen renkaat ovat kääpiöitä näihin renkaisiin verrattuna
Pioneer Venus 2

Taiteilijan näkemys Pioneer Venus 2-luotaimesta Venuksen lähellä, ilmakehään syöksyvät laskeutumiskapselit on juuri irroitettu.
*** tunturisusi.com linkit ***