|
BENGALINKETTU (Vulpes bengalensis)
Kooltaan bengalinkettu on pienoinen, painoa on 2,3 - 4,1 kg. Pään ja ruumiin yhteenlaskettu pituus kuonosta hännän juureen on 46 - 61 cm. Tuuhakan hännän pituus on 25 - 36 cm. Hännänpää on musta. Rauhallisessa kävelyssä häntä osoittaa alas, juoksussa suoraan taakse - nopeissa käännöksissä häntä suuntautuu liki suoraan ylös. Kuonossa tummaa ja huulet mustat. Turkin väri harmakan ruskea, kellertävin ja hopeisin sävyin. Ketulle (Vulpes vulpes) tyypilliset punasävyt puuttuvat. Mahan puolelta alaosistaan vaalea taikka valkoinen. Talviturkki tuuhakampi - kuin ohuehko kesäturkki. All rights reserved *Kuva oikealla, sekä alhaalla kuva kahdesta pennusta - bengalinkettu (Vulpes bengalensis) - Copyright - All rights reserved: © Jugal Tiwari - Used with permission. |
|
|
Lisääntyminen
Bengalinkettuparin liitto voi kestää koko niiden eliniän. Vaikka myös irtosuhteita siinä ohessa harrastetaan. Kantoaika 50 - 53 vuorokautta ja pentueen koko 2 - 4. Kaivaa maahan useita pesäkuoppia ja niiden yhteyteen tunnelijärjestelmän. Ravinto ja elintavat Kaikkiruokaisen bengalinketun ravinnon muodostavat jyrsijät, linnut, ravut ja hyönteiset, kuten termiitit - sekä kasvikunta. Vaikka laji elää pareina, se saalistaa yksin. Bengalinkettu ei paljon pakoile ihmistä ja se koituu usein sen kuolemaksi. Laji saalistaa useimmiten öisin, mutta silloin kun sää ei ole liian kuuma, kuten sadeaikoina, se voi saalistaa myös päivällä. |
|
Uhanalaisuus
Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan bengalinketun tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa. Metsästys Bengalinkettuja ei metsästetä juurikaan niiden turkin vuoksi, koska turkkia ei pidetä kyllin laadukkaana turkiksia varten. Sen sijaan lajia metsästetään runsaasti erilaisiin kansanlääkinnällisiin tarkoituksiin - taikka koristeiden tekoa varten. Bengalinkettuja metsästetään myös siksi, koska ne koetaan vahingollisiksi jostakin syystä. Erityispiirre Intiassa on se, että bengalinkettuja metsästetään myös syötäväksi. Thar - Rajasthan Kuvassa alla kamelinajaja etenee yön lähestyessä Intiassa, Rajasthanissa sijaitsevalla Tharin aavikolla. Tharissa on huolimatta siitä, että se on aavikkoa, runsaslajinen eläimistö. |
Levinneisyys Bengalinkettu on endeeminen laji, ja sitä tavataan ainoastaan Intian niemimaalta. Bangladesh, Intia, Nepal ja Pakistan ovat maat, joissa elää bengalinkettu. Etenkin Intiassa bengalinkettu on yleinen. Siitä käytetäänkin myös nimitystä intiankettu. |
Eläintarhat
Bengalinkettuja on useissa eläintarhoissa. Ne viihtyvät niissä hyvin. Lähteet *Animal Diversity Web, University of Michigan Museum of Zoology. *IUCN Canid Specialist Group *Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset *Distribution and status of the Indian fox Vulpes bengalensis in southern India. *BBC: Science & Nature - Wildfacts: Indian fox, Bengal fox - Vulpes bengalensis All rights reserved *Iso kuva, toisena ylhäältä, bengalinkettu (Vulpes bengalensis) - Copyright - All rights reserved: © Frani Lowe - Used with permission. Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Bengalinketun levinneisyyskartta - Copyright Tom Bjornstad *Thar Rajasthan Intia - Copyright ZEDZAP>Nick |
|
|
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi * |