Susisivut
BENGALINKETTU (Vulpes bengalensis)

Kooltaan bengalinkettu on pienoinen, painoa on 2,3 - 4,1 kg. Pään ja ruumiin yhteenlaskettu pituus kuonosta hännän juureen on 46 - 61 cm. Tuuhakan hännän pituus on 25 - 36 cm. Hännänpää on musta.

Rauhallisessa kävelyssä häntä osoittaa alas, juoksussa suoraan taakse - nopeissa käännöksissä häntä suuntautuu liki suoraan ylös.

Kuonossa tummaa ja huulet mustat.

Turkin väri harmakan ruskea, kellertävin ja hopeisin sävyin. Ketulle (Vulpes vulpes) tyypilliset punasävyt puuttuvat. Mahan puolelta alaosistaan vaalea taikka valkoinen. Talviturkki tuuhakampi - kuin ohuehko kesäturkki.

All rights reserved
*Kuva oikealla, sekä alhaalla kuva kahdesta pennusta - bengalinkettu (Vulpes bengalensis) - Copyright - All rights reserved: © Jugal Tiwari - Used with permission.
Bengalinkettu (Vulpes bengalensis)
Koiraeläimet
Bengalinkettupennut Lisääntyminen

Bengalinkettuparin liitto voi kestää koko niiden eliniän. Vaikka myös irtosuhteita siinä ohessa harrastetaan. Kantoaika 50 - 53 vuorokautta ja pentueen koko 2 - 4. Kaivaa maahan useita pesäkuoppia ja niiden yhteyteen tunnelijärjestelmän.

Ravinto ja elintavat

Kaikkiruokaisen bengalinketun ravinnon muodostavat jyrsijät, linnut, ravut ja hyönteiset, kuten termiitit - sekä kasvikunta. Vaikka laji elää pareina, se saalistaa yksin. Bengalinkettu ei paljon pakoile ihmistä ja se koituu usein sen kuolemaksi. Laji saalistaa useimmiten öisin, mutta silloin kun sää ei ole liian kuuma, kuten sadeaikoina, se voi saalistaa myös päivällä.
Intiankettu
Intiankettu

Bengalinketusta käytetään myös nimitystä intiankettu.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Rohit Varma
Uhanalaisuus

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan bengalinketun tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Metsästys

Bengalinkettuja ei metsästetä juurikaan niiden turkin vuoksi, koska turkkia ei pidetä kyllin laadukkaana turkiksia varten. Sen sijaan lajia metsästetään runsaasti erilaisiin kansanlääkinnällisiin tarkoituksiin - taikka koristeiden tekoa varten. Bengalinkettuja metsästetään myös siksi, koska ne koetaan vahingollisiksi jostakin syystä.

Erityispiirre Intiassa on se, että bengalinkettuja metsästetään myös syötäväksi.

Thar - Rajasthan

Kuvassa alla kamelinajaja etenee yön lähestyessä Intiassa, Rajasthanissa sijaitsevalla Tharin aavikolla. Tharissa on huolimatta siitä, että se on aavikkoa, runsaslajinen eläimistö.
Bengalinketun levinneisyys

Levinneisyys

Bengalinkettu on endeeminen laji, ja sitä tavataan ainoastaan Intian niemimaalta. Bangladesh, Intia, Nepal ja Pakistan ovat maat, joissa elää bengalinkettu. Etenkin Intiassa bengalinkettu on yleinen. Siitä käytetäänkin myös nimitystä intiankettu.
Eläintarhat

Bengalinkettuja on useissa eläintarhoissa. Ne viihtyvät niissä hyvin.

Lähteet
*Animal Diversity Web, University of Michigan Museum of Zoology.
*IUCN Canid Specialist Group
*Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
*Distribution and status of the Indian fox Vulpes bengalensis in southern India.
*BBC: Science & Nature - Wildfacts: Indian fox, Bengal fox - Vulpes bengalensis

All rights reserved
*Iso kuva, toisena ylhäältä, bengalinkettu (Vulpes bengalensis) - Copyright - All rights reserved: © Frani Lowe - Used with permission.

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Bengalinketun levinneisyyskartta - Copyright Tom Bjornstad
*Thar Rajasthan Intia - Copyright ZEDZAP>Nick

Tharin aavikko - Rajasthan - Intia
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***