Kuvassa yllä Kristina Regina - Brest, Bretagne, Ranska, toukokuu 2009.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © jmt-29

Hyvin lyhyt merenkulun sanasto

Merenkulkuun liittyviä sanoja ja slangisanoja on tuhansittain. Me selviämme tässä yhteydessä muutamilla sanoilla ja käsitteillä.

- Keulakansi = aluksen keulapakan kansi.
- Keulapakka = föörpakka, keulakoroke.
- Komentosilta = aluksen ohjaamo.
- Korsteeni, skorsteeni = aluksen savupiippu.
- Kuollut paino - aluksen kantavuus eli aluksen lastin, polttoaineen, vesivarastojen, tarvikkeiden ja henkilöiden suurin yhteispaino.
- Makuuttaa alusta = alus on poissa käytöstä, sitä makuutetaan jostakin syystä satamassa.
- M/S = tulee englannin kielen sanoista motor ship, eli moottorilaiva, moottorialus. Moottorilaiva tai moottorialus tarkoittaa laivaa, jossa on polttomoottori, yleisimmin laivoissa dieselmoottori.
- Pasiseeri = matkustaja-alus.
- Pääkansi = ylin jatkuva kansi.
- S/S = tulee englannin kielen sanasta steamship, eli höyrylaiva. Höyrylaiva on höyrykoneen voimalla liikkuva laiva.
- Tax-free-myymälä = kauppa, jossa muutoin vähittäismyynnin yhteydessä kerättävää veroa ei tarvitse maksaa.
- Tupakkasalonki = herrasväen tupakointia ja seurustelua varten.
- Venekansi = kansi, jolla sijaitsevat pelastusveneet.

S/S Bore 1959 - 1977

Laivanvarustamo Boren historia alkaa vuodesta 1897, kun Ångfartygs Ab Bore (suom. Höyrylaiva Oy Bore) merkittiin kaupparekisteriin. Varustamon ensimmäinen Bore-niminen laiva aloitti liikenteen vuonna 1898. Varustamo keskittyi vuoteen 1980 asti matkustajalaivoihin, joista useimpien nimenä oli Bore.

Legendaarinen matkustajahöyrylaiva S/S Bore on rakennettu vuosina 1958 - 1960 Oskarshamnin telakalla Ruotsissa, aluksen telakkanumero 353. Tuolloin sen rakennuttaneen Bore-varustamon johdossa oli laivanvarustaja ja teollisuuspohatta, tupakasta tunnettu Hans von Rettig (1894 - 1979). Boren vesillelasku tapahtui maaliskuussa 1959. Laivan kastoi Kim von Rettig, ja laiva aloitti liikenteen Suomen ja Ruotsin välillä vuonna 1960.

25.09.1958 - Kölinlasku.

19.03.1959 - Rouva Irma (Kim) von Rettig kastoi aluksen Boreksi, jonka jälkeen alus laskettiin vesille.

05.04.1960 - Luovutettiin Höyrylaiva Oy Borelle. Lähti Oskarshamnsista koematkalle kohti Nynäshamnia.

06.04.1960 - Lähti Nynäshamnista kohti Turkua.

12.04.1960 - Aloitti liikennöimisen Turusta Maarianhaminan kautta Tukholman Skeppsbronille.

Jo vuonna 1960 Bore oli kuitenkin ajastaan auttamattomasti jäljessä, mitä tulee höyrykoneisiin ja sen sivulta lastattavaan, liian pieneen autokanteen. (Samana vuonna aloitti dieselmoottorein ja tilavammin, läpiajettavin autokansin, sekä elokuvateatterein ja taxfree-myymälöin varustettu, käänteentekevän moderni M/S Skandia).

Myöhemmin Boresta tuli dieselmoottorialus M/S Kristina Regina. Monien vaiheiden ja useiden eri nimienkin jälkeen alus nykyisin kelluu ankkuroituna alkuperäisellä nimellään Turussa Aurajoella, Forum Marinum -merikeskuksen laiturissa. Siellä se toimii hotelli-, opetus- ja museolaivana.

S/S Boren perusfaktat - ensimmäinen autolautta, viimeinen kaupallinen höyrylaiva

S/S Bore on viimeisimpiä Skandinaviassa rakennettuja höyrylaivoja. Kaksine korsteeneineen se näytti perinteiseltä linjalaivalta ja matkustajatkin jaettiin luokkiin. Se oli myös ensimmäinen autolautta Suomen ja Ruotsin välillä. Aluksen autokannelle autot saatettiin ajaa pienen sivuportin kautta, kun ennen sitä autot oli nostettu kannelle. Alus tuli tunnetuksi nimellä "Nolla-Bore", siksi että sen perässä ei ollut järjestysnumeroa tyyliin Bore II, III, jne. - vaikka muitakin Bore-aluksia oli valmistunut ennen sitä. Se oli pelkkä Bore. Bore IV olisi kuulostanut kuin vähempiarvoiselta, olihan kyseessä kuitenkin tuolloin suuri autolautta.

Matkustajahytit ja tupakkasalonki sijaitsivat venekannella keulassa. Laivan ravintola sijaitsi pääkannen keulassa, saman kannen keskellä oli keittiö ja peräpäässä vielä toinenkin ravintola. Aivan pääkannen peräosassa oli turistiluokan matkustajille varattu salonki. Turistiluokan matkustajien hytit sijaitsivat pääkannen alla keskilaivassa sijainneen autokannen peräpuolella, sekä tämän kannen alla konehuoneen molemmin puolin.

S/S Bore neitsytmatkallaan Tukholmasta Turkuun vuonna 1960. Aluksen uppouma veden pinnan alapuolella on viitisen metriä, eli saman verran, kuin kylkeä näkyy veden päällä. Laivaan rakennetusta autokannesta huolimatta Bore

- pituus 99,83 m, leveys 15,28 m ja syväys 5,25 m
- korsteenien halkaisija 5,8 m, etummaisen korkeus kannesta 8 m, vesilinjasta 17 m
- 61 ensimmäisen luokan matkustajaa ja 264 turistiluokan eli toisen luokan matkustajaa - suurin sallittu matkustajamäärä oli 1028 - vain kolmasosalle riitti hyttejä, loput matkustajista nukkuivat lattialla tai lepotuoleissa
- hyttejä 165, 155 (1960 - 1972)
- hytti- eli vuodepaikkoja 325 (1970 - 1972), 61 (I luokka) (1960 - 1970), 264 (II luokka) (1960 - 1970)
- alukseen mahtui 50 henkilöautoa ja 4 linja-autoa, jotka ajettiin sisään aluksen sivuportista
- kuusi kantta - 1. kansi, 2. kansi: hyttejä, 3. kansi: autokansi (nyk. Baltic-sali), 4. kansi: hyttejä, Kristiina- ja Kotka-ravintolat, keittiö ja miehistömessi, 5. kansi: hyttejä, Manouver ja Anchor-baarit, venekansi ja Navigare-kahvio, 6. kansi: hyttejä, ohjauskansi
- nopeus Turku-Tukholma välillä oli 15-16 solmua, joten matkaan kului aikaa 13 tuntia
- suurin nopeus 16 solmua ja risteilynopeus 14 solmua
- 4-syl. Götaverken-Quadruple höyrykone, 3 290 hevosvoimaa
- bruttovetoisuus 3 478 rekisteritonnia (1960 - 1972)
- nettovetoisuus 1 349 nettorekisteritonnia (1960 - 1972)
- kantavuus 870 dwt (kuollut paino)
- kutsumerkki OGBF

Vuonna 1972 Boren tiloja uusittiin. Silloin venekannelle perään rakennettiin uusi kahvila ja keulassa sijaitsevaa tupakkasalonkia laajennettiin keulakannelle. Tässä yhteydessä poistettiin nosturi, jonka avulla keulimmaista lastiruumaa oli lastattu.

Matkustaja-autolautta S/S Bore lähdössä Tukholmaan Turun satamasta vuonna 1962. Kuva Keijo Hakanen, Turun museokeskus.

S/S Bore Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä 1960 - 1976

Säännöllinen matkustajaliikenne Turun ja Tukholman välillä alkoi 1890-luvun lopulla, kun Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore aloitti reitillä ympärivuotisen matkustaja- ja rahtiliikenteen. Merenkulku oli pysähdyksissä sotien aikana. Vuosien 1947 - 1962 välisenä aikana Suomen ja Ruotsin välinen meriliikenne kymmenkertaistui.

S/S Bore toimi matkustajaliikenteessä Suomen ja Ruotsin välillä vuodesta 1960 alkaen. Sen merireitti kulki Turusta Maarianhaminan kautta Tukholman Skeppsbrolle ja sieltä tietysti takaisin. Joskus välillä sen satamana Suomen puolella oli Helsinki.

Aluksella oli toki usein mukana merkittäviä matkustajia. Erään kerran Suomen tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen oli S/S Borella matkalla kohti Tukholmaa. Aluksella oli varustamosuvun, Rettigien hieno sviitti, jonne muilla ei ollut asiaa. Eipä saanut Kekkonenkaan matkallaan sviittiä käyttöönsä, lipunmyyjä esitti syyksi, että Kekkonen ei kuulunut Rettigin sukuun. Toisen tarinan mukaan itse Hans von Rettig ei suostunut Kekkosen pyyntöön päästä sviittiin, jossa ei edes laivan kapteenillakaan ollut lupaa käydä.

Vielä 1960-luvun alkupuolella ruotsinlaivoille ei lähdetty niinkään huvittelemaan, vaan jostakin muusta syystä. Usein mentiin Ruotsiin töihin, ostoksille taikka sukuloimaan. Laivalla oli seisova pöytä, smörgåsbord. Moni ei ollut koskaan aiemmin syönyt sellaisessa, siksi ravintolassa piti olla opas, joka hienovaraisesti neuvoi ihmisiä, miten pöydässä käyttäydytään.

Tapaetiketti oli laivalla tärkeää. Päivälliselle pukeuduttiin pukuun ja parhaimpaan leninkiin. 1960-luvulla laivalle tultiin hienoimmissa vaatteissa, mitä kotoa löytyi. Borella matkustajalla piti olla ykkösluokan lippu, jotta pääsi tupakkasalonkiin. Elettiin luokkajaon aikaa ja tavallinen rahvas ei voinut päästä herrasväen seuraan tupakkasalonkiin.

Bore-laivaa pidettiin viimeisenä vahvojen luokkaerojen laivana aina 1970-luvulle asti. Ravintolassakin ensimmäinen kattaus oli tarkoitettu vain rikkaille ja eliittiväelle. Rahvas pääsi toiseen kattaukseen ja sillä oli lupa oleilla myös kahvilassa.

Boren baarissa oli pyöreämuotoinen baaritiski, joka lajissaan oli ensimmäinen Suomessa. Baaritiskiin von Rettigin vaimo oli ihastunut Amerikassa, ja näin Suomeen rantautui ensimmäinen pyöreä baaritiski.

1970-luvulla S/S Boren liikennöinnistä huolehti Silja Line, mutta kun se supisti toimintaansa vuonna 1976, Boren liikennöinti Tukholmaan päättyi ja se jäi "työttömäksi". Aluksen myötä myös höyrylaivaliikenteen 78-vuotinen aikakausi Suomen ja Ruotsin välillä päättyi 1.9.1976, kun S/S Bore viimeisen kerran saapui Turkuun Tukholman Skeppsbronilta.

Aika moni haluaisi astua tällainen lakki päässään laivan komentosillalle, mutta hyvin harvat ovat sen voineet toteuttaa. - Höyrylaiva Osakeyhtiö Boren merikapteenien käyttämä koppalakki. Kuva Jorma Kontio, Forum Marinum.

S/S Borea vuonna 1977

Lokakuussa vuonna 1977 Boren osti omistukseensa Jaakonlinja Oy eli Jakob Lines Ab ja sen nimikin muutettiin S/S Boreaksi. Reittiliikennettä harjoitettiin vuosina 1979 - 1980 Pietarsaaren ja Skellefteån välillä ja toukokuussa 1980 myös Pietarsaari - Umeå linjalla. Muuta pasiseeri-aluksen liikennettä edustivat syyskuussa 1980 risteilyt Turusta Visbyyn ja Turusta Tallinnaan. Toukokuussa 1981 seurasi kaksi viikkoa reitillä Kaskinen - Gävle, liikenteenharjoittajana Folkline. Saman vuoden 1981 lopulla viikon risteily Hanko - Tukholma - Visby - Tallinna - Hanko. Vuoden 1981 lopulla myös reittiliikennettä välillä Pietarsaari - Skellefteå.

Asuntolaivana Skotlannissa ja Algeriassa - ja taas reittiliikenteessä 1980-luvulla

1980-luvun taitteessa Borea ennätti toimia asuntolaivanakin Skotlannissa ja Algeriassa. Se oli öljynporaajien majoituspaikkana Hebrideillä, Skotlannissa talvella 1979 kolmen kuukauden ajan. Myös Algeriassa alus toimi kanadalaisten öljynporaajien majoituspaikkana, joulukuusta 1981 alkaen kahden ja puolen vuoden ajan. 8.5.1984 se palasi takaisin Algeriasta Paraisille kunnostettavaksi Tukholman liikennettä varten.

Vuonna 1984 S/S Borea myytiin Henry Nielsenin omistamalle Ab Helsingfors Steamship Oy:lle. Se puolestaan vuokrasi aluksen Oy Aura Line Ab:lle Turkuun. Sen tarkoituksena oli kunnianhimoisessa hankkeessaan palauttaa alus takaisin alkuperäiselle reitilleen Turun ja Tukholman välille. Ensimmäinen matka Turusta Tukholmaan ajettiin 18.6. Tätä reittiliikennettä harjoitettiinkin 18.6 - 3.10.1984. Nostalginen höyrylaivaliikenne ei kuitenkaan ollut enää kannattavaa ja tämä yritys päättyi konkurssiin ja S/S Borea jäi ja makuutettiin laituriin Aurajoelle.

Kauppaus vuonna 1985 Liberiaan

Lokakuussa 1985 S/S Borea myytiin Aqua Culture Industries Inc. -yhtiölle (Vanderbilt Steamship Co) maailmanlaajuiseen luksusluokan risteilyliikenteeseen. Tarkkoja tietoja tästä hankkeesta ei löytynyt, jossakin se mainitaankin vain huhuksi. Aluksesta piti rakentaa loistoristeilijä 120 matkustajalle ja nimeksi piti tulla omistajan mukaan Vanderbilt. Hyttejä tähän luksusluokan risteilylaivaan olisi tullut vain 60 ja sillä olisi liikennöity Alaskaan, Australiaan, Välimerelle ja Tyynellemerelle.

Rahaa tähän projektiin oli tarkoitus käyttää 15 miljoonaa dollaria, mikä olisi kuitenkin ollut liian vähän. Kun ostajatarjokas selvitteli tarkemmin, mitä Borean kunnostustyö telakoilla olisi tullut maksamaan, se luopui hankkeestaan. Näin Borea jäi edelleen Turkuun odottamaan uusia ostajia.

Tähän päättyivätkin S/S Borean epävarmuuden sävyttämät vuodet ja seuraava omistaja kohotti aluksen uudella nimellä M/S Kristina Regina suureen menestykseen.

M/S Kristina Regina Grönlannissa heinäkuussa vuonna 2010.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Destination Arctic Circle

Upeasti valkoisena hohtava Kristina Regina Helsingissä kesäkuussa 2009, ollessaan viimeisiä aikojaan meriliikenteessä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Andy Siitonen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © duncan c

Kotka aluksen peräpäässä kertoo siitä, että M/S Kristina Reginan kotisatama oli Kotka, jossa se nähtiin usein Kantasatamassa, ravintola Kairon edustalla. Iso golfpallo laivan kannella kätkee ja suojaa sisäänsä viestintälaitteita.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © duncan c

Viimeiset kaksi vuosikymmentä risteilylaivana

Kuin uudestisyntymää ja kultakauden alkua merkitsi vuosi 1987, jolloin kotkalaisvarustamo Rannikkolinjat Oy eli Kristina Cruises Oy osti omakseen S/S Borean. Kotkan kaupunki takasi yhtiölle kuuden miljoonan markan lainan, joka käytettiin aluksen kaikkiaan 13,5 miljoonaa markkaa maksaneisiin korjaustöihin. - Kristina Cruises Oy on suomalainen risteilyvarustamo ja perheyritys, jonka toiminnan juuret ulottuvat jo 1950-luvulle. Tällöin perhe harjoitti vesibussiliikennettä Kotkassa. 1970-luvulla toiminta muuttui saaristoristeilyiksi. 1980-luvulla yritys teki ensimmäiset risteilyt Viipuriin.

Kuningatar Kristiina. Ruotsi aloitti jo ennen Kristiinaa, 1500-luvulla laivojen rakentamisen ja Itämeren herruudesta kilpailemisen.

M/S Kristina Regina 1987 - 2010

Wärtsilän Kotkan telakalla S/S Borean sisätilat uusittiin ja täysin palvelleiden höyrykoneiden tilalle asennettiin vuonna 1987 dieselmoottorit - 1 500 kW + 1 740 kW Wärtsilä-diesel. Tulipalokin laivalla sattui sen ollessa telakalla ja näiden tuhojen korjaaminen toi lisätyötä.

Laivan nimikin vaihtui ja varustamonsa lippulaivan uudeksi nimeksi tuli M/S Kristina Regina. Kristina tulee Ruotsin kuningattaresta Kristiinasta (1626 - 1689) ja latinankielinen Regina tarkoittaa kuningatarta.

Yli vuoden kestäneiden muutostöiden jälkeen, huhtikuun 28. päivänä vuonna 1988 laiva aloitti risteilyt Helsingistä ja Kotkasta Leningradiin, Tallinnaan, Riikaan ja Visbyhyn. Talvella 1988 - 1989 olivat vuorossa uudet muutostyöt, Rauman Hollming Oy:n telakalla. Hytit saneerattiin uuteen uskoon ja sen jälkeen 151 hytissä oli tilat 430 matkustajalle.

Linja-autojen tallina toimineesta tilasta tehtiin kokoustila, johon mahtui 250 henkeä. Autokansi pantiin myös remonttiin ja sinne ilmaantuivat mm. myymälä ja retkimyyntipiste. Näin entistä ehompana M/S Kristina Regina aloitti uuden Itämeren risteilysesongin 7.4.1989.

Aluksella tehtiin vielä suuret muutostyöt vuonna 2001. Tämän remontin jälkeen hyttejä oli jäljellä vähemmän eli 119 ja niissä oli 245 vuodepaikkaa. Hyttien koko oli 4 - 14 neliömetriä ja 100 hytissä oli ikkunakin. Osa hyteistä oli yhden hengen hyttejä. Vedenpinnan alapuolella olleet hytit poistettiin ja tilalle valmistuivat kuntosali, pesula ja saunatilat matkustajille. Näin Vanhasta höyryrouvasta sukeutui moderni risteilyalus.

M/S Kristina Regina Korsikan vesillä Välimerellä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © JeanbaptisteM

M/S Kristina Regina Välimerellä elokuussa vuonna 2009.

M/S Kristina Regina Gibraltarilla elokuussa vuonna 2009.

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © Tony Davis
*Photo used with permission.

M/S Kristina Regina Turkin Istanbulissa huhtikuussa vuonna 2010. Ylemmässä kuvassa oikealla M/S Prinsendam. Se on Suomessa vuonna 1988 rakennettu risteilyalus, joka tunnettiin aiemmin nimellä Royal Viking Sun. 204 metrin pituisen Prinsendamin 419 hyttiin mahtuu 835 matkustajaa, ja siinä on 9 matkustajakantta.

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © kzzzkc
*Photos used with permission.

M/S Kristina Regina Maltalla - Grand Harbour 20.9.2009.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © K B
*Photo used with permission.

M/S Kristina Reginan komentosilta. Risteily Helsinki-Malaga 6.4.1999.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Erkki Vanninen
*Photo used with permission.

Ulapoiden kutsu - kaukomaita kohti

Vuonna 1994 Kristina Regina kävi ensimmäisen kerran Itämeren ulkopuolella ja vuonna 1997 Barentsin- ja Vienanmerellä. Sittemmin Kristina Regina ulotti risteilynsä kauemmaksi, Atlantille, Välimerelle ja Punaisellemerelle.

Ensimmäiset risteilyt Välimerelle aloitettiin vuonna 1999. Keväällä 2001 laiva aloitti suositut risteilynsä Välimerellä ja Länsi-Afrikan rannikolla. Sieltä se palasi aina kesäkausiksi takaisin pohjoiseen, missä risteiltiin Itämerellä, Grönlanninmerellä, Jäämerellä ja Vienanmerellä sekä Norjan rannikolla. Tällä tavalla laiva oli ympärivuotisessa käytössä, eikä sitä tarvinnut enää makuuttaa talvisin Kotkassa.

2000-luvulla Kristina Regina siirtyi kokonaan pitkään risteilyliikenteeseen. Kokonaisuudessaan 21 vuotta kestäneen risteilykautensa aikana M/S Kristina Regina kuljetti risteilymatkustajia neljäänkymmeneen eri maahan ja niissä 216 satamaan. Eteläisin risteilykohde oli Senegalin Banjul, pohjoisin Huippuvuorten Ny Ålesund.

M/S Kristina Regina aurinkoisena iltapäivänä Kielin kanavalla vuonna 2005. Kielin kanava on 98 kilometriä pitkä kanava, joka kulkee Jyllannin niemimaan tyven poikki ja yhdistää Pohjanmeren Itämereen. Kanavan läpikulkuun laivalta meni kokonainen päivä.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Oliver Sesemann
*Photo used with permission.

Menestystä ja suosiota

M/S Kristina Regina oli hyvin suosittu etenkin varttuneempien suomalaisten matkalaisten parissa. Suosioon vaikuttivat suomalaisuus ja laivan pieni koko, mikä tarjosi palveluissa ja olemisessa kotoisuutta, intiimiyttä ja turvallisuuden tunnetta. Tärkeää matkalaisille olivat ruoka, erilaiset ohjelmat, luennoitsijat sekä hyvin ystävällinen ja palvelualtis henkilökunta. Ateriointia varten aluksella oli buffet-ravintola "Kristina" ja à la carte-ravintola "Kotka", sekä kahvila "Navigare".

Lisäksi matkustajien käytössä oli laivan erinomainen sauna, jossa oli mukava pistäytyä pölyisen kaupungilla vietetyn päivän jälkeen. Aluksen lempinimi "Vanha rouva" kertoo omaa kieltään siitä, että siihen suhtauduttiin kunnioittavasti ja kuin johonkin vanhaan, hyvään ystävään.

Samat ihmiset saattoivat olla mukana kymmenilläkin M/S Kristina Reginan eri risteilyillä. Tätä kanta- ja fanijoukkoa, jossa lähes jokainen tunsi toisensa, kutsuttiin kristiinalaisiksi tai ristiinalaisiksi. He edustivat risteilymatkailijoiden kokenutta aatelia. Kuten varmasti teki myös aluksen 55-henkinen miehistö.

Menneen ajan laivaromantiikkaa ja ylellisyyttä

"Puisine kansineen ja mahonkisisustuksineen valkohohtoinen M/S Kristina Regina tarjosi risteilylle saapuvalle upeutta ja ylellisyyttä, jota samanlaisena ei nykyisillä suurillakaan risteilijöillä enää kohtaa. Kantajat kuljettivat matkalaisten laukut hyttiin ja kapteeni järjesti tervetulotilaisuuden. Monilla oli risteilyn aikana mahdollisuus päästä myös illalliselle kapteenin pöytään. Jokainen sai myös mennä vapaasti aluksen komentosillalle seuraamaan miehistön työskentelyä silloin, kun laiva oli merellä. Monenlaista muutakin ohjelmaa oli tarjolla matkan aikana. Kaiken kruunasi merituulissa liehuva Suomen sinivalkoinen siniristilippu."

M/S Kristina Reginan matkustajan hyttitilat, jossa makuuhuone ja pieni oleskeluhuone. KC-luokan (Kristina Class) hytit oli remontoitu talven aikana niin, että niissä oli erillinen olohuone. Tähän oli päästy, yhdistämällä kaksi hyttiä. Risteily Helsinki-Malaga 3.4.1999.

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © Erkki Vanninen
*Photos used with permission.

Nykypäivän jättimäisiin risteilijöihin verrattuna satametrinen M/S Kristina Regina oli avomeripurjehduksille varsin pieni. Seilattaessa vaikkapa Atlantilla kohti Kap Verdeä, saattoi sopivasti sivusuunnalta eli pohjoisesta tuleva tuuli keikuttaa alusta melkomoisesti vähän joka suuntaan. Tuulen mukana lentävä vesitihku kuorrutti kannella kaikki paikat suolakerroksella. Matkustajilla oli mahdollisuus seurailla Navigare-baarin GPS-laitteesta, missä kulloinkin oltiin.

Jos keikkuminen alkoi tuntua liian pelottavalta, saattoi kipaista komentosillalle ja kysyä vaikkapa itseltään kapteeniltä, miten matka sujui. Oikein kovan myrskyn aikaan merikapteeni Mikko Partanen saattoi lohduttaa matkustajia esimerkiksi Biskajanlahdella, sanomalla, että "ainut ja suurinkaan alus, joka ei tällä myrskyllä keiku laisinkaan, makaa meren pohjassa".

Jäähyväisristeily 2010

M/S Kristina Reginan jäähyväisristeily Kristina Cruises–varustamon lipun alla tehtiin 21.-23.8.2010 Helsingistä Tallinnan kautta Kotkan Kantasatamaan. M/S Kristina Regina on ollut kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen risteilyalus ja sen lopettaessa päättyi samalla kokonainen aikakausi merenkulun ja risteilyliikenteen historiassa.

S/S Bore Turussa alkaen vuodesta 2010

50 vuotta maailman merillä seilaillut, vanha klassikkolaiva viettää hyvin ansaittuja eläkepäiviään ikiankkurissa, "jokialuksena" Aurajoella Turussa. Sinne sen hankki ja osti Johnny Sidin johtama Oy S/S Borea Ab. Viime vaiheessa alus otettiin pois liikenteestä siksi, että se runsaasti puurakenteita sisältävänä ei täyttänyt laivoille asetettuja paloturvavaatimuksia, eli kansainvälisiä SOLAS-2010 turvallisuusmääräyksiä.

Naantalin telakalla S/S Borea sai pintaansa alkuperäiset värit. Tässä yhteydessä vanhat puuosat säilytettiin, mutta hyttien ja ravintoloiden sisustuskankaat uusittiin. Turkuun S/S Borea hinattiin sunnuntaina 3.10.2010, ja sinne se saapui perä edellä. Sadat turkulaiset olivat nostalgisissa tunnelmissa vastaanottamassa sumutorveaan ylväästi soittavaa alusta.

S/S Borea kastettiin uudelleen alkuperäiselle nimelleen S/S Bore 10.10.2010, kummina oli Heidi Sid. Toukokuussa 2011 alus siirtyi Forum Marinumin laituriin osaksi merikeskuksen museolaivastoa, jossa se nykyisinkin sijaitsee. Ensimmäiset uteliaat pääsivät tutustumaan laivaan 27.5.2011 – lähes kahdeksan kuukautta laivan saapumisen jälkeen.

Tässä paikoillaan pysyvässä laivahostellissa on tarjolla hotelli, ravintolapalveluja ja kokoustiloja, sekä monenlaisia tapahtumia. Aluksen ylimmillä kansilla on näyttely sen historiasta. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Boren vuokraamisen Turun ammatti-instituutin käyttöön 1.1.2018 alkaen kolmeksi vuodeksi.

Borella annetaan monenlaista koulutusta hotelli-, ravintola- ja cateringalan sekä matkailualan opiskelijoille. Samoin puhtaanpidon opiskelijat ovat pitäneet laivaa siistissä kunnossa asiakkaita varten. Muita laivalla käytännön harjoitusta saaneita aloja edustavat esimerkiksi liiketalous, tietoliikennetekniikka, sosiaaliala, puuala ja logistiikka. Opiskelijat voivat antaa monia ammatillisia näyttöjä ja toteuttaa erilaisia projekteja, kuten esimerkiksi laivan esittelykierroksen kaupungin asukkaille Turun päivän yhteydessä.

Vuonna 2019 kaikenlainen toiminta ja opetus Borella on edelleenkin ripeässä kehitysvaiheessa. 60-vuotias S/S Bore suuntaa siten keulansa upean menneisyyden jälkeen kohti loistavaa tulevaisuutta.

Punainenmeri, Egypti

Bosporinsalmi, Turkki

S/S Bore ankkuripaikallaan Turussa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © LPfi

Lähteinä
*Valkeat Laivat: S/S Bore
*Kristina Cruises
*Laivakuvat.com: S/S Bore
*Koulutustakuu.fi: Koululaiva S/S Bore - ammatillisten taitojen harjoitusalue koko oppilaitokselle
*Iltalehti: M/S Kristina Regina
*Wikipedia: M/S Kristina Regina
*Fakta om Fartyg: S/S Bore
*Yle Uutiset: Kristina Regina Turkuun hotelli- ja ravintolalaivaksi
*Salomon Kaukiainen: Kuvaus risteilyalukselta
*Rantapallo: S/S Bore - menneen ajan charmia
*Ilta-Sanomat: Punaisenmeren uskolliset
*Taloussanomat: Kristina Regina menee myyntiin
*Jarmo Sutinen: Länsi-Afrikan risteily
*Hanna Riihijärvi: Harjoitusoppaan tekeminen M/S Kristina Katarinaan - merikapteenityö 2011
*Turun Matkustajahöyrylaivat
*Forum Marinum
*Castles of the Seas: Kristina Regina
*Ulkomatala, Lassi Liikanen: Onnea 115-vuotias Bore!
*Yle Uutiset: Bore henkii edelleen 60-luvun Ruotsin-risteilyjen tunnelmaa
*Turkulainen: Tervetuloa Borella Ruotsiin!
*Aamuset: Rahvas oli rahvasta Bore-laivalla
*Yle Areena, Rita Landström: Kävimme Tukholmassa

Välimeri, Ranska

Kuvassa alla - M/S Kristina Regina - Korsika, Ranska, Välimeri - lokakuu 2009.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © JeanbaptisteM