KOIRAELÄIMET CANIDAE
Koiraläinten heimoon kuuluu yhteensä 14 sukua ja 36 lajia. Tämän heimon
pienikokoisin jäsen on aavikkokettu (Fennecus zerda), (kuva yllä) joka samalla on ehkä
yksi vähiten tunnettuja - suurikokoisin on susi (Canis lupus).
Koiraeläimet on rakenteeltaan melko yhtenäinen petoeläinheimo.
Kaikilla koiraeläimillä on pitkä kuono, solakka ruumis ja pitkähkö,
tuuhea häntä. Ulkonäöllisesti suurimman poikkeuksen muodostaa pensaskoira.
Raajat ovat usein melko pitkät, etukäpälissä on viisi, takakäpälissä
neljä varvasta. Kynnet ovat melko tylpät eivätkä sisäänvedettävät,
kuten kissoilla. Melkein kaikilla koiraeläimillä on 42 hammasta.
Etuhampaita on kummassakin leuanpuoliskossa kolme; kulmahampaat ovat isot
ja vahvat, väli- ja poskihampaat, joista raateluhammas on muita isompi,
terävät - mutta eivät yhtä selvästi lihan paloitteluun erikoistuneet,
kuin kissaeläimillä. Koiraeläimet ovatkin kaikkiruokaisia,
joskin niiden pääravinto on liha.
Levinneisyys.
Koiraeläimet ovat levittäytyneet maapallolla hyvin erilaisiin ympäristöihin.
Niitä tavataan kaikkialta, Madagaskaria ja Uutta-Seelantia sekä
Etelämannerta lukuun ottamatta.
Vaikka niissä lajeina on paljon samaa niin erojakin löytyy. Jo erilaiset elinympäristöt
pakottavat lajit sopeutumaan ja selviytymään kunkin tavallaan.
Arktisen tundran kylmässä ja pitkässä ja pimeässä talvessa vaeltaa, jääkarhun jättämää haaskaa etsien valkeuteen
ja lumimyrskyyn sulautuva naali. Argentiinan kuumana
ja kirkkaana hehkuvan auringon paahteessa, pampan pitkissä ruohostoissa, koikkelehtii kuin antilooppi pitkäjalkainen
harjasusi. Afrikan eteläisimmissä
osissa ulvoo valittavalla äänellään korvakoira ja dingo, joka ei osaa haukkua,
vastaa korvakoiralle omalla laulavalla ulvonnallaan Australian mittaamattomilta
autiomailta. Pohjois-Amerikan suurissa, asumattomissa metsissä harmaakettu hypähtää kuin kissa
puun oksalle - samalla kun Arabian aavikoilla aavikkokettu katoaa kuin salama
piiloon kallion koloon.
|
Suomessa neljä koiraeläintä.
Suomen luonnossa elää neljä koiraeläintä:
susi, kettu, naali ja supikoira. Näistä neljästä supikoira ei kuulu
alkuperäiseen eläimistöömme. Euroopan koiraeläimiin kuuluu vielä viidentenä
lajina sakaali.
Saalistus ja ravinto.
Koiraeläinten perusravintoa on liha, ne ovat nisäkkäitä saalistavia petoeläimiä.
Koiraeläimille tyypillistä on saaliin ajaminen laumana, jossa vallitsee tarkka
arvojärjestys ja työnjako. Ne ovat nopeita ja juostessaan myös uskomattoman kestäviä.
Siinä, missä kissaeläimet yrittävät saada saaliinsa kiinni nopealla syöksyllä,
jaksavat sudet ja hyeenakoirat ajaa saalistaan takaa tuntien ajan.
Nopeutta enemmän ne turvautuvat saalistaessaan kestävyyteensä.
Vaikka ovatkin lihansyöjiä, on yksi koiraeläinten tyypillinen piirre se, että
ne ovat sopeutuneet syömään hyvin monipuolisesti. Kasvikset ja hedelmät samoin
kuin kalat, linnut ja hyönteisetkin kuuluvat niiden ruokavalioon.
Tarkka-aistisia selviytyjiä.
Tähän heimoon kuuluvien lajien
aisteista etenkin kuulo- ja hajuaisti ovat kehittyneet uskomattoman herkiksi.
Koiraeläimiä pidetään yleensä varsin älykkäinä, ja monilla niistä on
kehittyneitä sosiaalisen toiminnan muotoja. Kaikissa oloissa ja vaikeidenkin
haasteiden edessä koiraeläimet ovat selviytyjiä.
Muinaisia koiraeläimiä. Muinaiset koiraeläimet saattoivat
poiketa suurestikin nykyisistä. Oligoseeni- ja mioseenikaudella
elivät isot, karhumaiset Amphicyon ja Daphoenus,
pieni, sivettimäinen Hesperocyon sekä
hyeenamainen Osteoborotus. Melko hiljakkoin sammui
pleistoseenikauden jättiläismäinen hirviösusi Canis dirus,
jonka jäännöksiä on löydetty mm. Kalifornian asfalttijärvistä.
Creative Commons
Ylhäällä logossa aavikkokettu kuva Copyright
Joachim S. Müller -
sivun alareunassa ketun kasvot Copyright
Rob Lee -
Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
|
