|
|
|
Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs.
KOIRAELÄIMET CANIDAE
35 koiraeläinlajia
Nykyisin elävien koiraeläinlajien lukumäärä on 35. Sukuja on yhteensä
14. Suvuista yksi on sukupuuttoon kuollut - kyseisen suvun ainoan lajin,
falklandinkoiran kuoltua sukupuuttoon vuonna 1876.
Alalajeja
Alalajien kirjo koiraeläimissä on suuri. Jotkin alalajeista
saattavat tuntua jo ihan itsenäisiltä lajeilta.
Dingo, laulava uudenguineankoira ja kesy koiramme - kaikki nämäkin ovat koiraeläimiä.
Kaikki kolme ovat suden alalajeja, eivät itsenäisiä lajeja.
Tarkka-aistisia selviytyjiä
Tähän heimoon kuuluvien lajien
aisteista etenkin kuulo- ja hajuaisti ovat kehittyneet uskomattoman herkiksi.
Koiraeläimiä pidetään yleensä varsin viisaina, ja monilla niistä on
kehittyneitä sosiaalisen toiminnan muotoja. Kaikissa oloissa ja vaikeidenkin
haasteiden edessä koiraeläimet ovat selviytyjiä.
Suomessa neljä koiraeläintä
Suomen luonnossa elää neljä koiraeläintä:
susi, kettu, naali ja supikoira. Näistä neljästä supikoira ei kuulu
alkuperäiseen eläimistöömme. Euroopan koiraeläimiin kuuluu vielä viidentenä
lajina kultasakaali.
Lukumääräisesti runsaimpana maassamme luonnossa esiintyvä,
alkuperäiseen eläimistöömme kuuluva
koiraeläin on kettu (Vulpes vulpes).
Ominaisuuksia
Koiraeläimet on rakenteeltaan melko yhtenäinen petoeläinheimo.
Lajien koot vaihtelevat suuresti, pienistä kilon painoisista
ketuista heimon suurimpaan lajiin, suteen.
Koiraeläimillä on pitkä kuono, solakka ruumis ja pitkähkö,
tuuhea häntä.
Ulkonäöllisesti suurimman poikkeuksen muodostaa suokoira.
Raajat ovat usein melko pitkät, etukäpälissä on viisi, takakäpälissä
neljä varvasta. Kynnet ovat melko tylpät eivätkä sisäänvedettävät,
kuten kissoilla.
Melkein kaikilla koiraeläimillä on 42 hammasta.
Etuhampaita on kummassakin leuanpuoliskossa kolme; kulmahampaat ovat isot
ja vahvat, väli- ja poskihampaat, joista raateluhammas on muita isompi,
terävät - mutta eivät yhtä selvästi lihan paloitteluun erikoistuneet,
kuin kissaeläimillä.
Levinneisyys
Koiraeläimet ovat levittäytyneet maapallolla hyvin erilaisiin ympäristöihin.
Niitä tavataan kaikkialta, Madagaskaria ja Uutta-Seelantia sekä
Etelämannerta lukuun ottamatta.
Vaikka niissä lajeina on paljon samaa niin erojakin löytyy. Jo erilaiset elinympäristöt
pakottavat lajit sopeutumaan ja selviytymään kunkin tavallaan.
Saalistus ja ravinto
Koiraeläimet ovat kaikkiruokaisia.
Niiden perusravintoa on kuitenkin liha, ne ovat nisäkkäitä saalistavia petoeläimiä.
Koiraeläimet voivat saalistaa yksin, mutta niille tyypillistä on saaliin ajaminen laumana, jossa vallitsee tarkka
arvojärjestys ja työnjako. Ne ovat nopeita ja juostessaan myös uskomattoman kestäviä.
Siinä, missä kissaeläimet yrittävät saada saaliinsa kiinni nopealla syöksyllä,
jaksavat sudet ja savannikoirat ajaa saalistaan takaa pitkiäkin aikoja.
Nopeutta enemmän ne turvautuvat saalistaessaan kestävyyteensä.
Vaikka ovatkin lihansyöjiä, on yksi koiraeläinten tyypillinen piirre se, että
ne ovat sopeutuneet syömään hyvin monipuolisesti. Kasvikset ja hedelmät samoin
kuin kalat, linnut ja hyönteisetkin kuuluvat niiden ruokavalioon.
Yllä kuvassa suokoira (Speothos venaticus). Suokoira
on olemukseltaan kummajainen koiraeläinten joukossa. Se on
pullea ja pieni ja muistuttaa näätää taikka saukkoa - hieman possuakin.
Uusia lajeja ainakin kolme
Koiraeläimiin on pyrkimässä kolme uutta lajia. Lajeista yksi olisi Pohjois-Amerikan isokojootti
(Canis lycaon) - jota on pidetty suden alalajina. Aasiasta uusiksi
lajeiksi esitetään niinikään kahta suden alalajia, jotka lajeina olisivat
intiansusi (Canis indica) ja himalajansusi (Canis himalayensis).
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
*Ylin kuva naali Alopex lagopus Copyright
Tambako the Jaguar
*Kuva kettu Vulpes vulpes Copyright
Eric Bégin
*Suokoira Speothos venaticus Copyright
Joachim S. Müller
*Kuva sivun alareunassa naalista, Copyright
em_j_bishop
|
|
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
|
