|
|
|
Raukea fennekki.
KOIRAELÄINTEN VIETIT
Vietit ovat koiraeläinten perinnöllisiä ominaisuuksia, jotka auttavat niitä
pysymään hengissä, saalistamaan ja lisääntymään. Viettiensä avulla koiraeläinyksilö
ja sen myötä koko laji selviytyy erilaisista, hyvin yllättävistäkin tilanteista,
jolloin tarvitaan nopeitakin toimia. Eri lajeilla eräät vieteistä
voivat olla heikompia taikka voimakkaampia. Niinpä
useimmilla koiraeläimillä susien ja suokoirien tapaan on varsin voimakas
laumavietti, kun taas ketut eivät hakeudu laumoiksi, vaan elelevät
yksikseen.
Vietit pitävät sisällään erilaisia vaiheita. Saalistusvietin
ensimmäisessä tilassa eli viettivireessä koiraeläin virittäytyy
valmiustilaan, jonka aikaansaa nälkä. Saalistusvietin toinen viettiärsyke on vaihe,
jossa nälkäinen koiraeläin havaitsee vaikkapa jäniksen. Viettikäyttäytyminen
on vuorossa nyt, eli koiraeläin säntää jäniksen perään, saalistamaan sitä.
Saalistusvietin viettipäämäärä on viimeinen vaihe, jolloinka saalis on saatu kiinni, syöty
ja saalistusvietin aktiiviksi laukaissut nälkä on tyydytetty.
Lisääntymisvietti - Vahva perusvietti, joka pitää huolen siitä,
että laji säilyy.
Saalistusvietti - Petoeläimille, kuten koiraeläimille,
erityisesti kuuluva vietti. Vietin pohjalla on sen virittävä nälkä ja tarve sen tyydyttämiseen.
Tämän vietin laukaisee aktiiviksi havainto saaliseläimestä.
Saalistusviettiin olennaisesti liittyy taistelutahto,
jonka avulla eläin jatkaa kamppailua vaikeissakin tilanteissa.
Saalistusvietti eli metsästysvietti ja siihen susillakin liittyvä
paimennustaipumus ovat ominaisuuksia, joita on hyödynnetty
koirien jalostuksessa. Myös laumojen reviirikäyttäytyminen
ja taipumus puolustaa omaa reviiriään on hyödynnetty
sekin koiranjalostuksessa, kun koirista on tehty hyviä vahtikoiria.
Laumavietti - Lauman tarkoitus on parantaa yksilöiden
selviytymismahdollisuuksia, sillä se mahdollistaa myös yhdelle yksilölle
liian suurten saaliseläinten saalistamisen joukolla. Laumat antavat ruokaa ja turvaa
kaikille jäsenilleen. Niihin muotoutuvien hierarkioiden myötä
lajin vahvimmat ja parhaat yksilöt lisääntyvät.
Puolustusvietti - Uhkaavassa tilanteessa eläin yrittää väistää
ja torjua uhkaa. Se voi itsekin yrittää uhkaajaa torjuakseen esiintyä mahdollisimman uhkaavana,
kuten muristen ja turkkiaan pörhistäen.
Usein tämä vietti saa eläimen pakenemaan paikalta. Puolustautumistilanteessa
eläin voi ääripäissään joko väistää taikka hyökätä.
Kaikilla viettien nostamilla tunnetiloilla on alku ja loppu - tämän vietin kohdalla eläin
pyrkii lopussa tavalla taikka toisella uhan torjumiseen ja rauhan tilaan.
Aggressiovietti - Uhkaavassa, tai jossakin muussa tilanteessa,
eläin ei alistu eikä pakene eikä käyttäydy neutraalisti, vaan se muuttuu hyökkääväksi.
Usein tässä tilanteessa voi olla niin, että aggressio on ainut mahdollisuus
selviytyä - pakenemisen mahdollisuutta ei ole. Eläin voi myös pitää
hyökkäystä parhaana puolustuksena.
Äkäinen kojootti.
Vietit yhdessä
Eri vietit voivat toimia samaan aikaan
ja niinpä aggressioviettikin on mukana myös saalistustapahtumassa.
On kuitenkin syytä huomioida aggressioiden erilaisuus. Uhkaavassa tilanteessa,
jossa eläin kamppailee puolustus- ja aggressiovietin välimailla,
se saattaa aggressiivisena murista. Hyökkäävä susi ei aggressiossaan
varoittele saalistaan ja murise vaan se vain hyökkää. Saalistukseen liittyvä
aggressiivisuus on luonteeltaan erilaista, kuin tilanteessa,
jossa eläin kokee olevansa uhattu. On myös erotettava saman lajin
edustajien aggressiot muita lajitovereitaan kohtaan - ja vieraita lajeja kohtaan,
mikä on yleensä kyseessä juuri saalistuksessa.
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
*Ylin kuva fennekki Vulpes zerda Copyright
Yvonne in Willowick Ohio
*Äkäinen kojootti Copyright
jamia54
*Kuva sivun alareunassa naalista, Copyright
em_j_bishop
|
|
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
|
