Tunturisuden sivut
CHILENTSINTSILLA (Chinchilla lanigera) - (Molina, 1782)

Nisäkästoimikunta on ehdottanut tälle pienelle Etelä-Amerikan jyrsijälle uudeksi nimeksi chilentsintsilla. Laji on tunnettu nimillä chinchilla, tsintsilla, sinsilla, pikkutsintsilla ja pitkähäntätsintsilla - sekä villahiiri.

1. Yleistä

Chinchilla on Andien vuoristoalueelta kotoisin oleva jyrsijä. Lemmikkinä se on helppohoitoinen, pitkäikäinen ja hajuton. Chinchilla voi elää jopa 20 vuotta. Helppohoitoisuudestaan huolimatta se ei sovellu pienten lasten yksin hoidettavaksi, sillä sen käsittely ja hoito vaativat huolellisuutta. Chinchilla on aktiivisimmillaan illalla ja yöllä, päivät se nukkuu. Siksi sen kanssa kannattaa seurustella vasta illan tullen. Urokset ovat naaraita hiukan pienempiä.

2. Mistä chinchilla hankitaan?

Chinchilla kannattaa hankkia kasvattajalta. Kasvattajalta saat varmimmin terveen, hyväluonteisen ja käsitellyn eläimen. Jos haluat näyttelytason chinchillan, käänny virallisten kasvattajien puoleen. Viralliset kasvattajat myyvät kasvattinsa rekisteröityinä. Myös epävirallisilta kasvattajilta voi löytyä valloittavia ja rakkaudella hoivattuja poikasia. Hyvä kasvattaja kertoo mielellään chinchillan hoidosta, esittelee poikasten vanhempia ja neuvoo muutoinkin tulevaa chinchillanomistajaa.

Vastuuntuntoisen kasvattajan tunnistaa myös siitä, että hänen eläimensä asuvat asiallisissa häkeissä ja ovat hyvinvoivia. Älä hanki chinchillaa henkilöltä, joka antaa niitä ilmaiseksi tai myy pilkkahinnalla, pitää eläimiään ahtaissa häkeissä ja jonka lemmikit vaikuttavat huonokuntoisilta. Monet eläinkaupatkin myyvät chinchilloja, mutta nämä eläimet tulevat usein ulkomaisilta tukkukasvattajilta tai turkistarhoilta. Näiden joukosta saattaa toki löytyä ihana lemmikki, mutta pettymisen mahdollisuudet ovat suuret. Tällaisilta tukkukasvattajilta tulevat eläimet voivat olla hyvin villejä, liian nuorina vanhemmistaan erotettuja tai sairaitakin.

Chinchillan voi ostaa myös suoraan turkistarhalta, mutta tarhatut chinchillat ovat usein käsittelemättömiä. Monet tarhat saattavat myöskin olla haluttomia tekemään kauppoja yksityisten ihmisten kanssa.

Eläimen on ostettaessa oltava vähintään 3 kk:n ikäinen. Chinchillan voi oikein hyvin ostaa myös vanhempana, mutta tällöin kannattaa kuitenkin varmistaa, että sitä on käsitelty ja hoidettu asianmukaisesti ostopaikassaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla yllä Copyright gehantao971031
*Kuva oikealla alla Copyright Princeton Public Library
Tsintsilla Tsintsilla
3. Uros vai naaras - yksi vai kaksi?

Kumpaakin sukupuolta olevat chinchillat ovat yhtä hyviä lemmikkejä. Toisin kuin esim. hiiret, chinchillaurokset eivät haise, kuten eivät naaraatkaan. Oma kokemukseni on osoittanut, että urokset ovat hieman naaraita rauhallisempia. Suurimmat erot löytyvät kuitenkin eri yksilöiden väliltä, joten yleistyksiä on mahdotonta tehdä. Chinchilla on laumaeläin, joten se nauttii lajikumppanin seurasta. Chinchilloja kannattaakin tämän vuoksi ottaa kaksi samaa sukupuolta olevaa. Sisarukset tulevat yleensä hienosti toimeen keskenään, mutta myös toisillensa vieraat eläimet sopeutuvat yleensä yhteiseloon, kunhan ne tutustuttaa toisiinsa nuorina. Tämän jälkeen niitä ei pidä erottaa. Yksinäänkin chinchilla toki voi elää. Chinchilloista tulee yhtä kesyjä yksin kuin kaksinkin, jos niiden kanssa seurustellaan säännöllisesti.

4. Chinchilla tulee taloon

Kun tuot chinchillan kotiisi, täytyy häkin olla valmiina ja sisustettuna odottamassa. Chinchilla saattaa olla aluksi hyvinkin arka uudessa kodissaan. Siksi sen on parasta antaa olla aivan rauhassa ensimmäiset päivät. Kun se on tottunut ympäristöönsä ja häkin ympärillä liikkuviin ihmisiin, sitä voi alkaa rauhallisesti käsitellä. Anna sen ensin kaikessa rauhassa tutustua sinuun antamalla sen haistella kättäsi. Voit myös rapsuttaa sitä rinnasta, sillä chinchillat pitävät siitä. Vältä ennen muuta säikyttämästä sitä. Kun chinchillan kanssa seurustelee säännöllisesti, se kesyyntyy varsin nopeasti. Eläinkaupoista ostetut chinchillat ovat usein varsin tottumattomia käsittelyyn, ja saattavat siksi olla aluksi melko villejä. Tällaisen eläimen luottamuksen voittaminen vaatii kärsivällisyyttä, mutta vaivannäkö kyllä palkitaan. Kasvattajalta ostetut eläimet sitävastoin ovat yleensä hyvinkin kesyjä ja luottavaisia.

5. Chinchillan käsittely

Käsittele chinchillaa aina rauhallisesti ja varmoin ottein. Älä jahtaa arkaa chinchillaa ympäri häkkiä, jos se juokseen karkuun. Jos et saa sitä heti häkistä kiinni, anna sen rauhoittua, ennen kuin yrität uudelleen. Tartu chinchillaan kiinni ottaessasi reilusti molemmin käsin. Varma mutta hellävarainen ote rauhoittaa sitä. Älä koskaan tartu chinchillaa turkista! Sen luonnollinen puolustusmekanismi on päästää irti isoja tukkoja karvaa kovakouraisessa käsittelyssä. Hätätilassa chinchillan voi ottaa kiinni tarttumalla sitä tukevasti hännän tyvestä ja nostamalla siitä. Tällöin se ei päästä karvaa, eikä hännän tyvestä nostaminen ole sille tuskallista, kunhan muistat tukea sen ruumista toisella kädelläsi. Pidellessäsi rauhatonta chinchillaa voit varmuuden vuoksi pitää sitä kiinni hännän tyvestä. Hyvä tapa pitää chinchillaa on painaa se kevyesti rintaa vasten ja pidellä varmalla otteella. Tällä tavoin villimpikään chinchilla ei juuri rimpuile. Kesyt chinchillat nauttivat usein omistajansa olkapäällä istuskelusta. Parhaimmillaan chinchilla kesyyntyy hyvässä käsittelyssä yhtä kesyksi kuin kissa ja istuu sylissä kaikessa rauhassa vaikka televisiota katsellessa.

6. Häkki ja tarvikkeet

Chinchilla tarvitsee suuren häkin, jossa on reilusti niin pohjapinta-alaa kuin korkeuttakin. Sopivat mitat ovat esim. 90 x 50 x 90 (leveys x syvyys x korkeus). Häkin tulee olla kestävä, sillä chinchilla todennäköisesti jyrsii sitä. Hyvä häkki kestää eläimen eliniän. Chinchilloille soveltuvia ja tarpeeksi suuria tehdasvalmisteisia häkkejä ei valitettavasti juuri ole. Suurin osa kaupan olevista häkeistä on joko liian pieniä tai niissä on esim. muoviset tasot. Käsistään kätevän kannattaa tehdä häkki itse. Internetistä löytyy lukuisia hyviä häkinteko-ohjeita. Häkkiä hankittaessa täytyy pitää mielessä, että chinchillat jyrsivät kaikkea. Tämän vuoksi häkissä ei saisi olla muita muovisia osia kuin pohjalaatikko. Älä myöskään aliarvioi chinchillojen älykkyyttä häkkiä hankkiessa tai sellaista rakentaessa. Chinchillat oppivat varsin nopeasti avaamaan häkkinsä luukun, jos se vain on suinkin mahdollista. Häkki sijoitetaan vedottomaan paikkaan huoneen nurkkaan, jonne aurinko ei paista suoraan mihinkään aikaan päivästä. Chinchillaa ei voi pitää ulkona.

Häkin pakollisia varusteita ovat teräksinen tai painava keraaminen ruokakuppi, mieluiten lasinen juomapullo, puinen pesäkoppi, käsittelemätön siporex-kivi sekä pari puista kiipeilytasoa. Kiipeilypuu on myös hyvä olla, sillä chinchilla nauttii kipeilystä. Lisäksi se voi purkaa jyrsimisintoaan kiipeilypuuhunsa. Muovisia esineitä häkkiin ei saa laittaa.

Kuivikkeksi kannattaa valita jotain tavallista purua laadukkaampaa ja painavampaa. Käytännössä erinomaiseksi on osoittautunut Mörtti-Röpö, joka on haapapuusta valmistettua haketta. Se imee kosteutta tavallista purua paremmin, eikä lennä niin helposti häkistä lattialle. Sopiva siivousväli chinchillahäkille on noin viikko.

7. Ruokinta

Chinchillan oikea ruokinta on sen terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Vääränlainen ruokinta voi helposti tappaa chinchillan. Perusravinto koostuu kuivasta heinästä, raikkaasta vedestä ja erityisitä chinchillapelleteistä. Heinää ja vettä on aina oltava runsaasti saatavilla. Pellettejä chinchilla syö n. 2 ruokalusikallista päivässä. Pelleteistä se saa tarvitsemansa vitamiinit ja hivenaineet. Siksi on tärkeää, että pelletit ovat juuri chinchilloille tarkoitettuja. Niitä ei saa korvata muilla pelleteillä tai jyväsekoituksella. Heinä on chinchillalle elintärkeää, sillä se pitää eläimen ruoansulatuksen kunnossa. Tuoreita vihanneksia, ruohoa yms. chinchillalle ei saa antaa! Se voi saada niistä ripulin, joka saattaa olla tappava. Makupaloiksi chinchilloille soveltuvat näkkileipä, huolellisesti kuivattu leipä, auringonkukan siemenet sekä jyrsijäkeksit. Chinchillat pitävät kovasti myös rusinoista ja pähkinöistä, mutta niitä ei pitäisi antaa, sillä chinchillan elimistö ei kykene käsittelemään sokereita ja pähkinätkin voivat aiheuttaa vatsavaivoja. Chinchillan ruokinta on kaiken kaikkiaan hyvin yksinkertaista, mutta tarkkaa. Siksi on tärkeää teroittaa perheen pienimmillekin, ettei lemmikille voi antaa sille sopimattomia makupaloja, vaikka mieli tekisikin.

Huom! Nuoren chinchillan ruokinnan kanssa tulee olla erityisen huolellinen. Nuorilla eläimillä on tapana syödä liikaa, mikä aiheuttaa niille helposti ripulin. Noin 4 kuukauden ikään asti chinchillalle pitäisi antaa vain puolet aikuisen pellettimäärästä.
8. Turkin hoito

Chinchillan turkki on ylivoimaisesti eläinkunnan hienoin. Yhdestä ainoasta karvatupesta saattaa kasvaa jopa 80 karvaa, minkä vuoksi eläimen turkki on niin tiheä ja pehmeä. Pitääkseen turkkinsa kunnossa chinchilla tarvitsee säännöllisesti hiekkakylvyn. Eläinkaupoissa myydään erityistä chinchillan kylpyhiekkaa joko purkeissa tai irtotavarana. Chinchilla tarvitsee myös kylpyastian hiekallensa. Astian tulee olla tarpeeksi iso chinchillalle sekä riittävän korkea, ettei hiekka lennä ulos. Erinomainen vaihtoehto on kaupoissa myytävä muovinen ripustettava roskaämpäri, jonka yläreunassa on reiät. Näihin reikiin tehdään ripustuskoukut, joiden varassa astian voi ripustaa häkin seinään hiekkakylpyjen ajaksi. Hiekkaa laitetaan astian pohjalle n. 2 cm. Chinchilla tarvitsee hiekkakylvyn ainakin kaksi kertaa viikossa, mieluiten joka toinen päivä. Hiekka-astiaa ei kannata pitää koko ajan häkissä, sillä chinchilla likaa tällöin nopeasti hiekkansa. Riittävä aika hiekkakylvylle on n. 10 min. Kylvyn jälkeen astiasta poistetaan mahdollisesti virtsaan likaantunut hiekka. Loppu hiekka seulotaan tiheällä seulalla papanoiden poistamiseksi. Lopuksi lisätään astiaan puhdasta hiekkaa.

Hiekkakylpyjen lisäksi chinchillan turkkia voi kammata aina silloin tällöin. Tähän tarvitaan tiheä kampa, jolla turkki kammataan varoen hänään tyvestä alkaen vastakarvaan. Vatsapuolta ei tarvitse kammata. Eniten hyötyä kampaamisesta on juuri ennen hiekkakylpyä, sillä se poistaa irtokarvat ja selvittää turkin, jolloin hiekka puhdistaa sen paremmin. Chinchillan kynsiä ei tarvitse leikata.

Huom! Chinchillaa ei saa koskaan kastella. Jos se kastuu vahingossa, se on heti kuivattava pyyhkeellä ja hiustenkuivaajalla. Varo kuitenkin polttamasta sitä kuivaajalla.

9. Liikunta

Chinchilla on paljon liikkuva eläin, joten sen täytyy saada jaloitella myös vapaana mahdollisimman usein. Ennen kuin päästät chinchillan huoneeseen vapaaksi, on jaloittelualue syytä rajata hyvin. Yksi huone riittää, muihin pääsy kannattaa estää sulkemalla ovet. Muista myös sulkea kaikki ikkunat, joista chinchilla voi päästä ulos. Jaloitteluhuone täytyy tarkastaa huolellisesti: sähköjohdot, huonekasvit, arvokkaat huonekalut ja matot yms. on otettava pois chinchillan ulottuvilta. Katso kaikki mahdolliset kolot ja raot, sillä chinchilla mahtuu yllättävän pienistä aukoista vaikkapa keittiökaappeihin, laatikostoihin tai jopa lattian alle. Lisäksi on vielä varmistuttava, ettei pöydillä ole mitään chinchillalle vaarallista, sillä se voi hypätä miltei metrin korkeudelle pienellä harjoittelulla. Kaiken tämän jälkeenkään chinchillaa ei saa jättää hetkeksikään huoneeseen yksin ilman valvontaa. Kun chinchilla on vapaana, vältä turhaa liikkumista huoneessa ja liiku aina hyvin varoen. Chinchilla saattaa arvaamatta syöksyä juuri siihen, mihin jalkasi on astumassa. Samasta syystä ole erittäin varovainen ovien kanssa. Kissat ja koirat on pidettävä poissa huoneesta, jossa chinchilla asuu tai jaloittelee.

10. Poikasia?

Chinchillan poikasten kasvattaminen vaatii asiantuntemusta, ainakin kaksi häkkiä ja roppakaupalla vastuuntuntoa. Jos jokin näistä puuttuu, on poikasten teettämisestä paras luopua. Urosta ja naarasta ei kannata hankkia kuin kasvatusmielessä. Jos chinchilloilleen haluaa poikasia, on oltava myös valmis huolehtimaan pikkuisista silloinkin, jos niille ei löydykään hyviä koteja. Naaraschinchilla tulee kiimaan noin kerran kuukaudessa, jolloin se voi tulla kantavaksi ollessaan yhdessä uroksen kanssa. Kantavaa naarasta on käsiteltävä hyvin varoen, koska varomaton käsittely saattaa johtaa syntymättömien poikasten kuolemaan. Naaras kantaa poikasiaan varsin tarkasti 111 päivää, minkä jälkeen se synnyttää yleensä kaksi poikasta. Poikasilla on jo syntyessään silmät auki ja niillä on turkki. Ne alkavat maistella kiinteää ravintoa parin viikon ikäisinä. Poikaset imevät emoaan kaksi kuukautta, jonka jälkeen ne vieroitetaan omaan häkkiinsä. Kolmen kuukauden iässä eri sukupuolta olevat poikaset on erotettava toisistaan. Urospoikanen on erotettava myöskin emostaan ja naaras isästään, jos poikaset ovat asuneet samassa häkissä vanhempiensa kanssa. Luovutusikäisiä poikaset ovat kolmen kuukauden ikäisinä.

Uros ja naaras eivät voi asua koko ajan yhdessä, sillä silloin naaraalla olisi jatkuvasti joko poikaset vatsassa tai imetettävinä. Naaraan kunto harvoin kestää tällaista tahtia, joten se tulee hermostuneeksi ja heikoksi. Uroksen voi antaa olla apuna synnytyksessä, mutta se on siirrettävä omaan häkkiinsä pian tämän jälkeen. Naaras tulee kiimaan vuorokauden kuluessa poikasten syntymästä, jolloin se voi tulla uudelleen kantavaksi. Kaksi poikuetta vuodessa on useimmille naaraille maksimi.

11. Chinchillan käyttäytyminen

Chinchillan omistajan on hyvä tietää muutamia perusasioita lemmikkinsä käyttäytymisestä. Koska chinchilla on yöeläin, se nukkuu päivät, eikä tällöin pidä siitä, että sitä häiritään. Chinchillan kanssa kannattaa seurustella vasta illalla, myöskin ruokinta ajoitetaan iltaan.

Chinchillalla on monipuolinen valikoima erilaisia ääniä, joilla se viestittää tarpeitaan ja mielipiteitäänkin. Lajitovereitaan kaipaava chinchilla ääntelee hiukan samaan tapaan kuin marsu. Tällainen sävyltään laskeva "kui kui" -ääni on ilmeisesti kutsuääni, ja yksin asuva chinchilla kutsuu näin joskus myös omistajaansa. Terävä "tsäk tsäk" -ääni taas kertoo, että chinchilla ei pidä jostakin. Vihainen chinchilla saattaa murista. Jos chinchilla säikähtää, se saattaa päästää kalkkunan ääntä muistuttavan äänen. Kaikkein mieleenpainuvin ääni on voimakas, huhuilua tai haukuntaa muistuttava ääni, joka eroaa selvästi muista äänistä. Chinchilla ääntelee näin todennäköisesti siksi, että se on kiihtynyt jostakin: jokin on ehkä muuttunut sen häkin ympäristössä tai se on kuullut jotakin outoa ääntä. Tämä ääni tuntuu olevan uleisempi uroksilla kuin naarailla. Chinchilloilla on lisäksi muitakin ääniä, mutta ne esiintyvät lähinnä poikasten ja niiden vanhempien välillä. Internetistä löytyy joitakin ääninäytteitä chinchillojen ääntelystä.

Äänten lisäksi chinchilla välittää viestejä myös muilla keinoin. Vihainen chinchilla nousee takajaloilleen, huitoo etujaloillaan ja murisee. Naaras saattaa vihaisena jopa ruiskauttaa virtsasuihkun ahdistelijansa päälle! Pakoon rimpuileva chinchilla hämää ahdistelijaansa päästämällä irti ison tukon karvaa ja pölläyttämällä ilmaan erikoista tuoksua, joka ei tosin ole pahanhajuista. Toisilleen ystävälliset chinchillat nuuskivat tervehtiessään toistensa neniä, ja ne tervehtivät tilaisuuden tullen tuttua ihmistä samoin. Käyttäytyminen antaa tärkeitä vihjeitä chinchillan olotilasta ja terveydestä, siksi sitä kannattaakin seurata. Kantava naaras makaa usein kyljellään reporankana, samoin kuumissaan oleva. Toki chinchilla voi maata näin myös huvikseen. Terve chinchilla on pirteä ja reipas, apaattisuus on merkki sairaudesta tai tylsistymisestä.
Tsintsilla
Chilentsintsilla. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright mtsofan
Tsintsilla Tsintsilla Tsintsilla Tsintsilla
Ominaisuuksia

Tsintsillan paino on 400 - 1 000 grammaa ja sillä on pituutta 35 - 40 cm. Hännällä on pituutta 12 - 15 cm. Tsintsillalla on kaunis, paksu ja lämmin turkki, joka on tunnettua erityisestä pehmeydestään. Pehmeän turkkinsa tsintsilla on saanut luontaisessa elinympäristössään, kylmillä Andien vuorilla, jollaisissa oloissa nisäkkäiden karvojen koostumus muuttuu rakenteeltaan pehmeämmäksi ja pienipiirteisemmäksi.

12. Chinchillan terveys

Chinchillat ovat yleensä hyvin terveitä eläimiä. Erilaiset sairaudet ovat kuitenkin mahdollisia. Sairaustapauksissa tai epäillyissä sellaisissa on pikaisesti otettava yhteyttä eläinlääkäriin tai muuhun asiantuntevaan henkilöön. Yleisimmät vaivat chinchilloilla ovat ripuli tai ummetus, hammasviat sekä tapaturmat.

Ruoansulatushäiriöt ovat chinchilloilla melko yleisiä ja ne johtuvat lähes aina virheellisestä ruokinnasta. Myöskin stressi johtaa pitkittyessään helposti ripuliin. Hoitamattomina nämä häiriöt ovat kohtalokkaita. Tärkeintä on asiantunteva hoito heti oireiden ilmetessä. Ripulin ensimmäinen oire ovat löysät papanat. Oireiden pitkittyessä papanat muuttuvat limaisiksi ja takertuvat toisiinsa. Pahimmassa tapauksessa uloste on vihertävää, kuplaista massaa. Jos hoitoon ei ryhdytä ajoissa, tauti muuttuu keskushermostolliseksi. Chinchilla alkaa kärsiä tasapainohäiriöistä ja lopulta kuolee. Ensiapuna löysien papanoiden ilmaantuessa on vesi-heinä -ieetti, jossa pelletit ja kaikki muu ruoka poistetaan kokonaan. Ummetuksen oire on pienet ja kuivat ulosteet, pahimmillaan papanoita ei tule lainkaan. Myös ummetus vaatii kiireellistä apua, sillä pitkittyessään sekin on kohtalokas.

Hammasviat ovat kenties chinchillojen vakavin ongelma. Ne eivät kuitenkaan uhkaa kaikkia chinchilloja, sillä vaiva on periytyvä ja vastuuntuntoiset kasvattajat tietävät olla käyttämättä sairaita eläimiä jalostuksessa. Chinchillan hampaat kasvavat normaalistikin koko ajan pituutta. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, jos hampaat eivät purentavian vuoksi kulu oikein. Tällöin eläin alkaa oirehtia laihtumalla, koska se ei pysty syömään kunnolla. Se saattaa myös kuolata. Hammasvikaisella chinchillalla kasvaa takahampaisiin terävät piikit, jotka estävät normaalin syömisen. Lisäksi hampaiden juuret saattavat kasvaa silmiin asti aiheuttaen jatkuvan silmätulehduksen. Eläinlääkäri voi lyhentää hampaita nukutuksessa, tästä ei ole pitkäaikaista apua. Hammasvikainen chinchilla on lähes aina lopetettava. Terveelläkin chinchillalla täytyy hampaiden kulumisen varmistamiseksi olla koko ajan jotain kovaa purtavaa, kuten siporex-kivi ja oksia, siloin tällöin on hyvä antaa myös näkkileipää tai jyrsijäkeksejä.

Vilkkaina ja uteliaina eläiminä chinchillat ovat alttiita erilaisille tapaturmille, etenkin vapaana ollessaan. Yleisiä tapaturmia ovat päälle astuminen, oven väliin jääminen tai puristuksiin joutuminen esim. huonekalujen taakse niitä siirreltäessä. Koska chinchilla on pieni eläin, se valitettavan usein saa surmansa tapaturman sattuessa. Loukkaantunut chinchilla on pikimiten vietävä eläinlääkärin hoitoon.

13. Harrastamaan!

Chinchillaharrastajilla on Suomessa oma yhdistyksensä, Suomen Lemmikkichinchillat ry. Yhdistys järjestää näyttelyitä, koulutusta, paikallistason toimintaa ja vastaa eläinten rekisteröinnistä.

14. Lopuksi

Chinchilla on vielä verrattain tuntematon lemmikkieläin, joten siitä on kovin vähän asiallista tietoa saatavilla. Jopa monille eläinlääkäreille chinchilla on vielä harvinainen ja outo potilas. Suhtaudu aina kriittisesti erilaisista kirjoista sekä internetistä löytämiisi hoito-ohjeisiin. Ongelmatilanteissa älä epäröi ottaa yhteyttä kasvattajaan tai eläimen myyneeseen liikkeeseen. Jos hankit lemmikkisi kasvattajalta, saat mukaasi tarvittavat hoito-ohjeet.

Tutustu chinchillaan Suomen Lemmikkichinchillat ry:n sivuilla!

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla, ylin Copyright Cindy Seigle
*Kuva vasemmalla, toiseksi ylin Copyright MHTroop130
*Kuva vasemmalla, toiseksi alin violetti tsintsilla Copyright Beth L. Alexander
*Kuva vasemmalla, alin nukutaan Copyright Ikayama
Tsintsilla
Chilentsintsilla, albiino. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright mtsofan
Levinneisyys

Tsintsillat elävät Etelä-Amerikassa, siellä Andien vuoristossa, eteläisen Perun, Bolivian, luoteisen Argentiinan ja pohjoisen Chilen alueilla. Elinympäristönä ovat vuoriston kivikkoiset ruohostomaat 3 000 - 4 500 metrin krokeudessa.

Tsintsilla on sopeutunut toisen pienen vuoristolaisen, peurahiirun lailla elämään korkeassa ilmanalassa, punasolujen hapenottokykyä tehostamalla. Näillä lajeilla on tavallista suurempi määrä myoglobiinia, happea lihaksessa varastoivaa proteiinia, palleassa ja kylkivälilihaksessa. Näin hengityslihakset pystyvät toimimaan tehokkaammin ja pidempään ilman että niitä uhkaa hapenpuutteesta johtuva väsyminen.
Lisääntyminen

Sukukypsyyden tsintsillat saavuttavat 3 - 7 kuukauden ikäisinä. Naaraan koosta riippuen, tsintsilla voidaan pariuttaa eli astuttaa kuitenkin vasta 10 - 12 kuukauden ikäisenä. Kantoaika on 111 vuorokautta ja poikasia syntyy 1 - 3. Poikasilla on turkki, hampaat ja avoimet silmät. Luonnossa tsintsillat elävät 8 - 10 vuoden ikäisiksi, lemmikkeinä ikää voi tulla 15 - 20 vuotta.
Tsintsilla
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Dave Sutherland
Tsintsilla Tsintsilla
Jo kauan ennen, kuin tsintsilloja alettiin pitää lemmikkeinä, niitä käytettiin turkiksissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright ultra-glam fashion & couture
Lähteet
ADW Animal Diversity Web
Suomen Lemmikkichinchillat ry
Luonnossa Nisäkkäät 1 - 3 - Weilin+Göös
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***