ISOANDIENKETTU (Pseudalopex culpaeus)

Isoandienkettu on harjasuden jälkeen toiseksi suurin kaikista Etelä-Amerikan koiraeläimistä.

Koossa on melko suuria vaihteluita sen mukaan, missä päin Etelä-Amerikkaa laji asuu ja mistä alalajista on kyse. Suurimmat yksilöt elävät Etelä-Amerikan eteläosissa.

Turkin väreinä ovat ruskean ja harmaan sävyt - pohjoisessa yksilöt ovat vaaleampia, kuin etelässä.

Paino

Etelässä, Argentiinan Patagoniassa urosten keskipaino 11 kg, painavimmat yksilöt 13,8 kg. Samalla seudulla naaraiden keskipaino 8 kg ja painavimmat yksilöt 10,0 kg. Pohjoisessa Chilessä urosten keskipaino 6,5 kg, painavimmat yksilöt 8,6 kg. Pohjoisessa Chilessä naaraiden keskipaino 5,4 kg, painavimmat yksilöt 6,8 kg.

Keveitä isoandienkettuja löytyy Chilen pohjoiskeskiosista, siellä urosten keskipaino on ollut punnituilla yksilöillä vain 4,0 kg, naaraiden suuruusluokka sama.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Bhasker Hariharan
Isoandienkettu  (Pseudalopex culpaeus)
Ruumiin ja pään yhteenlaskettu pituus

Asuinseudun mukaisesti isoandienketun ruumiin ja pään yhteenlaskettu keskipituus vaihtelee. Keskipituus voi olla alimmillaan uroksilla 58,6 cm - ylimmillään 87,9 cm. Suurin pituus mitattujen urosten kohdalla on ollut 92,5 cm. Keskipituus naarailla alimmillaan 64,1 cm - ylimmillään 83,2 cm. Suurin pituus mitattujen naaraiden kohdalla on ollut 89,0 cm.

Häntä

Hännän pituus vaihtelee välillä 30,5 - 49,3 cm. Häntä on tuuhea, sen päässä on mustaa.

Ravinto

Isoandienkettu on erityisesti saalistava petoeläin ja käyttää ravinnokseen enemmän suurehkojakin nisäkkäitä, kuin muut Etelä-Amerikan koiraeläimet.

Kokonsa vuoksi isoandienkettu uskaltaa käydä mm. lampaiden kimppuun, vaikka pääosa sen ravinnosta koostuukin villeistä sorkkaeläimistä, jyrsijöistä, jäniksistä ja muista pienemmistä nisäkkäistä.

Myös liskot, linnut, hyönteiset, kasvikunta ja haaskat ovat ruokalistalla, kaikkien kaikkiruokaisten koiraeläinten tapaan.
All rights reserved
*Kuva yllä isoandienkettu - Patagonian Red Fox - Patagonian punakettu (Pseudalopex culpaeus) - Copyright - All rights reserved: © Elizabeth C - Used with permission.


Patagonian zorro ja andiensusi

Isoandienketusta käytetään useita nimiä. Se on culpeo ja culpeo zorro - kaikki Etelä-Amerikan ketut ovat zorroja. Se on myös Etelä-Amerikan punakettu - ja se on Patagonian punakettu ja Patagonian zorro.

Patagoniassa, eteläisen Amerikan eteläosissa, tämä Patagonian zorro on varsin yleinen. Iso kuva yllä on otettu Chilessä. Kannattaa kuvista huomioida isoandienketun olemus, joka ei vaikuta enää vain kettumaiselta - vaan suurena ja pitkäjalkaisena isoandienkettu eli Patagonian zorro näyttää jo hieman sudeltakin. Siksi siitä käytetään paitsi nimitystä andienkettu - myös nimitystä andiensusi. Lajia onkin eri aikoina tungettu eri sukuihin - ja se on joskus ollut mukana sudenkin kanssa samassa, Canis-suvussakin. Susinimityksiä lajilla ovat myös Páramo Wolf eli Lobo del Paramo.

Lisääntyminen

Kantoaika on 58 vuorokautta. Pentueen keskikoko 5,2. Pennun syntymäpaino 170 grammaa. Aikuisen mitat pentu saavuttaa 7 kuukauden ikäisenä. Vanhimmalla luonnosta tavatulla yksilöllä oli ikää 11 vuotta.
Levinneisyys

Etelä-Amerikan kettu

Isoandienkettu on laajentanut levinneisyysaluettaan kanien ansiosta. Aikaisemmin sitä oli lähinnä Andien rinteillä, mutta nykyisin se elelee myös Patagonian tasangoilla, ja sen levinneisyysalue kattaa jokseenkin koko Etelä-Amerikan länsirannikon.

Sitä on Ecuadorissa, Perussa, Boliviassa, Argentiinassa ja Chilessä aivan Chilen eteläkärkeä ja Kap Hornin saaristoa myöten.

Isoandienkettu viihtyy jopa 4800 metrin korkeudella vuoristossa, hyvin kuivissa ja kylmissä oloissa.
Isoandienkettu Culpeo
Eläintarhat

Isoandienkettuja on Argentiinan ja Chilen eläintarhoissa.

Uhanalaisuus

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan isoandienketun tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Culpeo
Alalajit

Lycalopex culpaeus andinus (Thomas, 1914) - Andien keskialueen leveimmät ylängöt
Lycalopex culpaeus culpaeus (Molina, 1782) - Chile ja Argentiina
Lycalopex culpaeus lycoides (Philippi, 1896) - Tierra del Fuego
Lycalopex culpaeus magellanicus (Gray, 1837) - Patagonia
Lycalopex culpaeus reissii (Hilzheimer, 1906) - Ecuadorin Andit
Lycalopex culpaeus smithersi (Thomas, 1914) - Argentiina


Lähteet
*Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
*The Animal Diversity Web: Lycalopex culpaeus - Culpeo
*IUCN

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kolmas kuva ylhäältä, Isoandienkettu (Pseudalopex culpaeus) Copyright Christian Mehlführer
*Kuva vasemmalla, Isoandienkettu (Pseudalopex culpaeus) Copyright neal young
*Levinneisyyskartta, Isoandienkettu (Pseudalopex culpaeus) Copyright Tom Bjornstad
*Alin kuva, Isoandienkettu (Pseudalopex culpaeus) Copyright neal young


Koiraeläimet
Andiensusi
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä

Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Genetti
  • Gueretsat
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • *** tunturisusi.com linkit ***