Susisivut
DARWININKETTU (Pseudalopex fulvipes)

Ainoastaan Chilestä tavataan darwininkettu.

Chilessä elää kaksi populaatiota, mantereella Cordillera de Nahuelbutan eli Nahuelbutan kansallispuiston alueella noin 50 yksilöä ja Chiloé-saarella toinen populaatio, noin 200 yksilöä. Sielläkin lajin asuinpaikkana on kansallispuisto, Chiloé National Park. Saarella on pituutta 200 km ja leveyttä 62 km. Mahdollinen kolmas populaatiokin on ehkä ainakin ollut vuonna 2004 Punta Chanchanissa, mutta sitä ei varmuudella tiedetä.

Myöhäisellä pleistoseenikaudella Chiloén saari oli yhteydessä mantereeseen. Maasilta katkesi noin 15 000 vuotta sitten veden pinnan kohoamisen takia ja aiheutti populaation jakautumisen kahdeksi eristetyksi osapopulaatioksi.

Elinseudut ja -tavat

Darwininkettu elää ainoastaan sademetsissä. Se on aktiivisimmillaan hämärässä, auringonlaskun aikaan ja juuri ennen auringonnousua.

Darwininkettu
Darwininkettu
Ominaisuuksia

Darwininkettu on kooltaan pieni, painoa on vain 2-4 kg. Turkki on tummanruskea harmaanvioletein sävyin. Punaisenruskeaa on pään seuduilla, erityisesti korvissa. Valkoista turkki on alaosissaan ja kaulan seuduilla.

Lähteet
Darwin'n Fox Research & Conservation Project
The critically endangered Darwin’s fox
ADW Animal Diversity Web
IUCN
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Iso kuva, Darwininkettu (Pseudalopex fulvipes) Copyright desde chiloe

*Pieni kuva Public domain.


Koiraeläimet
Lajin määritystä

Lajin nimi juontuu Charles R. Darwiniin, joka kiersi purjehtiessaan Beagle-aluksellaan tutkimusmatkallaan tämän lajin asuinalueilla vuonna 1834 - ja toi mukanaan myös luustonäytteitä.

Tutkiessaan darwininkettua Darwin huomasi siinä eroavaisuuksia mantereella eläviin sukulaislajeihin, kuten andienkettuun verrattuna. Se on väriltään tummempi, kooltaan pienempi ja lyhytjalkaisempi, sillä on leveämpi ja lyhyempi kallo, jykevämpi hampaisto - eikä se risteydy sukulaislajiensa kanssa.

Kuitenkin lajia pidettiin pitkään andienketun (Pseudalopex griseus) alalajina (Pseudalopex griseus fulvipes). Geenitutkimuksissa laji kuitenkin osoittautui omakseen, tämä tapahtui 1990-luvulla.
Äärimmäisen uhanalainen

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan darwininketun tilan äärimmäisen uhanalaiseksi (CR, Critically Endangered). Äärimmäisen uhanalaiseen lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta. Chilen hallitus ponnistelee, saadakseen kannan elpymään ja lajin säilymään. Vaikka kanta onkin suhteellisen turvassa kansallispuistoissa on laji kuitenkin vaarassa.

Suurin uhka on elinympäristön eli trooppisten sademetsien hävittäminen. Muita mahdollisia uhkia ovat muun muassa koirat sekä koirien ja muiden eläimien levittämät loiset. Chiloén saarella on darwininkettuja myös pidetty laittomasti lemmikkieläiminä. Saarella laji on kuitenkin paremmassa turvassa.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***