Dinosaurukset eli hirmuliskot

Dinosaurusten aikakausi alkoi triaskaudella, noin 230 miljoonaa vuotta sitten. Silloin elivät ensimmäiset tunnetut dinosaurukset, joista kehittyi suuri määrä yhä uusia lajeja triaskauden lopulla sekä jura- ja liitukaudella. Kunnes yhtäkkiä näiden menestyksekkäiden matelijoiden aikakausi päättyi liitukauden lopulla noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Alun ja mystisen sukupuuton väliin mahtui mielikuvitusta kiehtovien dinosaurusten kukoistuksen aika, joka oli pituudeltaan valtaisa, noin 160 miljoonaa vuotta. Jos sitä verrataan ihmisen elämään aikaan maapallolla, niin se on noin sata kertaa pidempi.

Brachiosaurus

Kuvassa Brachiosaurus, "olkavarsilisko" - jättiläinen, jonka paino on voinut olla 80 tonnia ja pituus 27 metriä. Useimmille dinosauruksista tulevat mieleen ensiksi juuri Brachiosauruksen kaltaiset pitkäkaulaiset jättiläiset, brontosaurukset. Toinen helposti mieleen muistuva ryhmä ovat kahdella jalalla kulkevat, suuripäiset petoliskot, kuten kuningastyrannilisko, Tyrannosaurus rex. Dinosauruksia, joita muuten tällä hetkellä on nimetty jo noin 700 - 800 eri lajia, oli hyvin erilaisia sekä kooltaan että näöltään. Pienimmät niistä olivat riikinkukon kokoisia ja näyttivätkin enemmän linnulta, kuin dinosaurukselta. Dinosauruksista löytyivät myös suurista suurimmat. Maan kautta aikain suurimmat maaeläimet olivat sauropodeja, rauhallisia kasvinsyöjädinosauruksia, joita edustaa kuvan Brachiosaurus. Se eli myöhäisellä jurakaudella 155 - 145 miljoonaa vuotta sitten. Kuva Copyright Joe Tucciarone.

Zuniceratops christopheri Kauhistuttavat jättiliskot löydetään! Dinosaurusten fossiiliset jäänteet ovat levänneet piiloissaan miljoonat vuodet toisensa jälkeen ja siten koko ihmisen kehityskaarenkin ajan. Mutta vasta 1800-luvun alkupuolella näistä siihen asti täysin oudoista olioista saatiin ensimmäiset, syystäkin varsin hämmästelevät havainnot. Englantilainen tohtori Gideon Mantell, jonka harrastuksena oli kivien ja fossiilien keräily, oli ensimmäisiä dinosaurusten luiden löytäjiä. Vuonna 1820 hän löysi vaimonsa Mary Annin kanssa joitakin suuria hampaita, jotka olivat painuneet kiven sisään. Suuren tutkimustyön jälkeen Mantell päätteli hampaiden kuuluneen jollekin jättiläismäiselle matelijalle, jonka hän nimesi Iguanodoniksi. Pian tämän jälkeen löydettiin Brittein saarilta kahden muun suuren matelijan jäänteitä. Vuonna 1841 ajan tunnettu tiedemies, Sir Richard Owen esitti, että näitä jättiläisiä pitäisi kutsua dinosauruksiksi, mikä tarkoittaa kauhistuttavia liskoja, hirmuliskoja. Näiden löytöjen jälkeen alkoi kiihkeä hirmuliskojahti ympäri maailman!

Zuniceratops christopheri vasemmalla löydettiin vasta vuonna 1997. Sen fossiilin Uudesta Meksikosta USA:ssa löysi silloin vain kahdeksanvuotias Christopher Wolfe, joka jo näin nuorena paleontologina kirjautti nimensä dinosauruslajin nimeen. Zuniceratops christopheri oli vain 3 - 4 metrin mittainen sarvekas dinosaurus eli sarvikuonolisko, lyhyemmin sarvinaama ja eli liitukaudella noin 90 mvs. Kuva Copyright Todd Marshall.

Therizinosaurus Arkosaurit ja tekodontit. Jo 100 miljoonaa vuotta ennen dinosauruksia, kivihiilikauden lopulla, kehittyivät ensimmäiset matelijat. Matelijat kehittyivät sammakkoeläimistä ja olivat ensimmäisiä todellisia maaselkärankaisia. Matelijoiden vallatessa maata ja maailmaa yhä uusia, erilaisia matelijaryhmiä kehittyi. Kun ensimmäiset tunnetut dinosaurukset alkoivat kehittyä triaskaudella, ne kuuluivat yhtenä ryhmänä arkosaureihin (Archosauria), joista tänä päivänä hengissä on vain yksi ryhmä, krokotiilit. Lentoliskojen, krokotiilien, dinosaurusten ja lintujenkin (lintujen alkuaikojen kehityshistoria on vielä tarkoin tuntematta) suoranaisina esi-isinä pidetään ensimmäisenä kehittynyttä arkosaurien ryhmää, tekodontteja (Thecodontia). Ne muistuttivat liskoa tai krokotiilia ja ensimmäiset niistä kehittyivät jo permikauden lopulla 250 mvs. Ensimmäiset tekodontitkin viihtyivät vielä enimmäkseen vedessä. Tekodontteja oli useita lajeja ja vuosimiljoonien kuluessa eräät niistä sopeutuivat yhä paremmin liikkumaan maalla, niiden jalat siirtyivät yhä enemmän ruumiin alle ja niistä tuli samalla taitavampia ja nopeampia maalla kävelijöitä. Tekodontti Ornithosuchus otti kehityksessä vielä askeleen eteenpäin ja oppi liikkumaan kahdella alaraajallaan. Siitä oli enää hyvin lyhyt matka siihen, että kehittyi ensimmäinen todellinen dinosaurus. Katso tarkemmin dinosaurusten jaottelusta ja ominaisuuksista.

Dinosaurusten tutkimus.

Tärkeimmät dinosauruksia tutkivat tieteenalat ovat geologia (maapallon tutkimus) ja biologia (elävän luonnon tutkimus). Näihin kuuluvia erikoisaloja ovat:

Paleontologia. Geologiaan kuuluva tiede, joka tutkii menneiden aikojen kasveja ja eläimiä fossiileista. Paleontologit kaivavat esiin dinosaurusten luita ja kokoavat niitä yhteen.
Paleozoologia. Muinaisaikojen eläinten tutkimus, muinaiseläintiede.
Paleobotaniikka. Muinaisaikojen kasvien tutkimus, muinaiskasvitiede.
Iknologia. Fossiilien tavoin säilyneiden jalanjälkien ja muiden jälkien tutkimus.
Tafonomia. Tiede, joka tutkii, mitä kuolleille eliöille tapahtuu ennen fossiilistumista.
Stratigrafia. Kivikerrostumia tutkiva geologian haara, joka selvittää kerrostumien rakennetta, ikäsuhteita ja muodostumista.
Paleogeografia. Mannerten menneisyyttä tutkiva tiede, joka selvittää mannerten sijaintia, ilmastoa ja ympäristöoloja aikaisempina geologisina kausina.
Systematiikka. Eliöiden moninaisuuden ja keskinäisten suhteiden tutkimus.
Taksonomia. Eliölajien luokittelu niiden välisten sukulaisuussuhteiden perusteella.
Biogeografia. Eliömaantiede, eläinten ja kasvien levinneisyyden tutkimus, joka jakautuu eläin- ja kasvimaantieteeseen.
Sedimentologia. Geologisten kerrostumien eli sedimenttien tutkimus. Sedimenteissä on eliöiden fossiileita.
* Harrastajan kirjasto- ja nettitutkimus. Dinosaurusten laaja-alaista, vapaata tutkimusta kirjaston ja Internetin suomilla tiedostomahdollisuuksilla. Pitää sisällään kaikki edellä mainitut tieteen alat.

Geologiset kaudet alkaen kambrikaudesta

Eoni

Maailmankausi

Kausi

Päättyi:

Alkoi:

F
E
N
E
R
O
T
S
O
O
I
N
E
N

Kenotsooinen

Neogeenikausi - apinoiden kehittyneemmät muodot Afrikassa. Kvartäärikaudella, joka ei näy nimellään taulukossa ja joka alkoi 1,81 miljoonaa vuotta sitten, asteli maailman näyttämölle ihmisen (Homo) suku.

0 Ma 23.03 Ma

Paleogeenikausi - nisäkkäiden kehittymisen aikaa, ne valtasivat matelijoiden jälkeensä jättämän tyhjän tilan, varhaisimmat apinat ja nykyisten nisäkkäiden esimuodot jatkoivat kehitystään.

23.03 Ma 65.5 ± 0.3 Ma

Mesotsooinen

Dinosaurusten aika 230-65 mvs.

Liitukausi - kasvillisuuteen tulivat kukat, ruohot ja lehtipuut, jotka valtasivat alaa kortteilta ja käpypalmuilta ja niistä tuli hallitsevia maakasveja. Kukat toivat mukanaan pölyttävät hyönteiset. Koskaan aiemmin ei kasviravintoa ollut ollut yhtä paljon saatavilla ja niinpä dinosaurukset menestyivät, useat ryhmät, kuten strutsiliskot ja sarvinaamat elivät laumoina. Uusia nisäkäslajejakin kehittyi. Kauden lopulla dinosaurusten ja monien muidenkin eläinlajien joukkotuho.

65.5 ± 0.3 Ma 145.5 ± 4.0 Ma

Jurakausi - dinosaurusten valtakautta, ilmasto muuttui kosteammaksi ja kasvillisuus rehevämmäksi. Saniaiset, havupuut ja neidonhiuspuut muodostivat sankkoja metsiä. Kehittyi dinosauruksia, jotka söivät rehevää kasvillisuutta. Näihin kuuluivat sauropodit, suurimmat maapallolla koskaan eläneet eläimet, jotka söivät päivässä yli tonninkin kasveja. Lihavien kasvinsyöjien takana kehittyivät yhä suuremmiksi niitä saalistavat petodinosaurukset. Ilma oli sakeanaan hyönteisiä, mitä erilaisimpia lentoliskoja ja pian ensimmäisiä lintujakin. Jurakauden pienet nisäkkäät elelivät piilottelevaa elämää ruohostojen kätköissä.

145.5 ± 4.0 Ma 199.6 ± 0.6 Ma

Triaskausi - kasveissa jättimuotoja, ensimmäiset kilpikonnat kehittyivät, samoin ensimmäiset lentävät selkärankaiset eläimet eli lentoliskot, ja ensimmäiset dinosaurukset, myös ensimmäiset krokotiilit.

199.6 ± 0.6 Ma 251.0 ± 0.4 Ma

Paleotsooinen

Permikausi - ensimmäiset havupuut, selkärankaisten määrä kasvoi ja lajit kehittyivät.

251.0 ± 0.4 Ma 299.0 ± 0.8 Ma

Kivihiilikausi - ensimmäiset metsät, korte- ja liekokasvit, ensimmäiset matelijat ja sammakkoeläimet.

299.0 ± 0.8 Ma 359.2 ± 2.5 Ma

Devonikausi - kasveilla ensimmäiset puumaiset muodot, alkusaniaiset, ensimmäiset hyönteiset ja kalalajeja runsaasti.

359.2 ± 2.5 Ma 416.0 ± 2.8 Ma

Siluurikausi - kasvit siirtyivät ensimmäistä kertaa maalle, panssarikalat ja ensimmäiset maaeläimet kaloista kehittyivät.

416.0 ± 2.8 Ma 443.7 ± 1.5 Ma

Ordovikikausi - alkeellisia koralleja sekä ensimmäiset kalat, edelleen trilobiitteja ja graptoliitteja.

443.7 ± 1.5 Ma 488.3 ± 1.7 Ma

Kambrikausi - elämää esiintyi meressä, kasvillisuuden muodostivat levät - eläimet olivat selkärangattomia, erityisesti trilobiitteja.

488.3 ± 1.7 Ma 542.0 ± 1.0 Ma

 Lukemat taulukossa miljoonia vuosia - kambrikausi alkoi 542,0 miljoonaa vuotta sitten (± 1.0 miljoonaa vuotta). Tekstissä näillä sivuilla lyhenne mvs = miljoonaa vuotta sitten.
Geologisten aikakausien taulukko ja lähde luokitteluun Mikko's Phylogeny Archive. Muita tärkeitä nettilähteitä Dinosauricon - DINOBASE, a dinosaur Web Site at University of Bristol - Dinodata - Zoom Dinosaurs - DinoDictionary ja lukuisat muut nettilähteet sekä alan kirjallisuus.


Creative Commons
Kuva sivun yläreunassa Copyright FrankMaurer
Kuva sivun alareunassa Copyright Basial
Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
www.tunturisusi.com

Alku | Dinosaurukset | Perustiedot | FAQ | Vesielämää | Lajilista | Lentoliskot | Jälkeen dinojen | Joukkotuho | Viekku