Dinosaurukset eli hirmuliskot

Dinosaurusten aikakausi alkoi myöhäisellä triaskaudella, noin 228 miljoonaa vuotta sitten. Ympäristö, jossa ensimmäiset dinosaurukset elivät, näyttäisi meille täysin vieraalta. Maapallolla oli vain yksi suuri manner, jossa maa oli kuivaa ja punaista, eikä metsissä kasvanut ainoatakaan kukkaa. Tuossa ympäristössä elivät ensimmäiset tunnetut dinosaurukset, joista kehittyi suuri määrä yhä uusia lajeja triaskauden lopulla sekä jura- ja liitukaudella - maailman muuttuessa samalla suuresti, erilaisten eläinlajien ja kasvien kehittyessä. Kunnes yhtäkkiä näiden menestyksekkäiden matelijoiden aikakausi päättyi liitukauden lopulla noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Alun ja mystisen sukupuuton väliin mahtui mielikuvitusta kiehtovien dinosaurusten kukoistuksen aika, joka oli pituudeltaan valtaisa, noin 160 miljoonaa vuotta. Jos sitä verrataan ihmisen elämään aikaan maapallolla, niin se on noin sata kertaa pidempi.

Brachiosaurus, "olkavarsilisko" - jättiläinen, jonka paino on voinut olla 80 tonnia ja pituus 25 metriä, kuvassa yllä. Useimmille dinosauruksista tulevat mieleen ensiksi juuri Brachiosauruksen kaltaiset pitkäkaulaiset jättiläiset, brontosaurukset. Toinen helposti mieleen muistuva ryhmä ovat kahdella jalalla kulkevat, suuripäiset petoliskot, kuten kuningastyrannilisko, Tyrannosaurus rex. Dinosauruksia, joita on nimetty jo noin 700 - 800 eri lajia, oli hyvin erilaisia sekä kooltaan että näöltään. Pienimmät niistä olivat riikinkukon kokoisia ja näyttivätkin enemmän linnulta, kuin dinosaurukselta. Dinosauruksista löytyivät myös suurista suurimmat. Maan kautta aikain suurimmat maaeläimet olivat sauropodeja, rauhallisia kasvinsyöjädinosauruksia, joita edustaa kuvan Brachiosaurus. Se söi pitkää kaulaansa kurotellen yläilmoista puiden lehtiä ja havuja. Se eli myöhäisellä jurakaudella 155 - 145 miljoonaa vuotta sitten. Brachiosauruksella piti olla hyvin vahva sydän, jotta se kykeni pumppaamaan verta ylös korkeuksiin, pitkää kaulaa myöten aina päähän saakka - ja sydän oli kooltaankin noin auton kokoinen. Brachiosauruksen eturaajat olivat hieman pidemmät, kuin takaraajat - hieman yli neljä metriä. Pisimmät etujalat kautta aikain kaikista maailman eläimistä. Ensimmäinen Brachiosaurus löydettiin vuonna 1900.

Kauhistuttavat jättiliskot löydetään! Dinosaurusten fossiiliset jäänteet ovat levänneet piiloissaan miljoonat vuodet toisensa jälkeen ja siten koko ihmisen kehityskaarenkin ajan. Mutta vasta 1800-luvun alkupuolella näistä siihen asti täysin oudoista olioista saatiin ensimmäiset, syystäkin varsin hämmästelevät havainnot. Englantilainen tohtori Gideon Mantell, jonka harrastuksena oli kivien ja fossiilien keräily, oli ensimmäisiä dinosaurusten luiden löytäjiä. Vuonna 1820 hän löysi vaimonsa Mary Annin kanssa joitakin suuria hampaita, jotka olivat painuneet kiven sisään. Suuren tutkimustyön jälkeen Mantell päätteli hampaiden kuuluneen jollekin jättiläismäiselle matelijalle, jonka hän nimesi Iguanodoniksi. Pian tämän jälkeen löydettiin Brittein saarilta kahden muun suuren matelijan jäänteitä. Vuonna 1841 ajan tunnettu tiedemies, Sir Richard Owen esitti, että näitä jättiläisiä pitäisi kutsua dinosauruksiksi, mikä tarkoittaa kauhistuttavia liskoja, hirmuliskoja. Näiden löytöjen jälkeen alkoi kiihkeä hirmuliskojahti ympäri maailman!

Natural History Museum

Museoiden tähdet. Dinosaurukset asustavat nykyisin museoissa ja ovatkin niiden ikuisesti kiinnostavimpia kiintotähtiä, joita miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa vuosittain käyvät hämmästelemässä ja ihastelemassa. Yllä maailman suurin yksityismuseo New Yorkissa, Amerikan luonnontieteellinen museo (American Museum of Natural History, AMNH). Sen dinosauruskokoelmat ovat huikeat. Alkuperäisten dinosaurusfossiilien kokoelma on suurempi kuin minkään muun museon. Museo on keräilyn ja näytteillepanon ohessa tärkeä dinosaurussystematiikan ja -evoluution tutkimuskeskus.

Arkosaurit ja tekodontit. Jo 100 miljoonaa vuotta ennen dinosauruksia, kivihiilikauden lopulla, kehittyivät ensimmäiset matelijat. Matelijat kehittyivät sammakkoeläimistä ja olivat ensimmäisiä todellisia maaselkärankaisia. Matelijoiden vallatessa maata ja maailmaa yhä uusia, erilaisia matelijaryhmiä kehittyi. Kun ensimmäiset tunnetut dinosaurukset alkoivat kehittyä triaskaudella, ne kuuluivat yhtenä ryhmänä arkosaureihin (Archosauria), joista tänä päivänä hengissä on vain yksi ryhmä, krokotiilit. Lentoliskojen, krokotiilien, dinosaurusten ja lintujenkin (lintujen alkuaikojen kehityshistoria on vielä tarkoin tuntematta) suoranaisina esi-isinä pidetään ensimmäisenä kehittynyttä arkosaurien ryhmää, tekodontteja (Thecodontia). Ne muistuttivat liskoa tai krokotiilia ja ensimmäiset niistä kehittyivät jo permikauden lopulla 250 mvs. Ensimmäiset tekodontitkin viihtyivät vielä enimmäkseen vedessä. Tekodontteja oli useita lajeja ja vuosimiljoonien kuluessa eräät niistä sopeutuivat yhä paremmin liikkumaan maalla, niiden jalat siirtyivät yhä enemmän ruumiin alle ja niistä tuli samalla taitavampia ja nopeampia maalla kävelijöitä. Tekodontti Ornithosuchus otti kehityksessä vielä askeleen eteenpäin ja oppi liikkumaan kahdella alaraajallaan. Siitä oli enää hyvin lyhyt matka siihen, että kehittyi ensimmäinen todellinen dinosaurus. Katso tarkemmin dinosaurusten jaottelusta ja ominaisuuksista.

Dinosaurusten tutkimus

Tärkeimmät dinosauruksia tutkivat tieteenalat ovat geologia (maapallon tutkimus) ja biologia (elävän luonnon tutkimus). Näihin kuuluvia erikoisaloja ovat:

Paleontologia. Geologiaan kuuluva tiede, joka tutkii menneiden aikojen kasveja ja eläimiä fossiileista. Paleontologit kaivavat esiin dinosaurusten luita ja kokoavat niitä yhteen.
Paleozoologia. Muinaisaikojen eläinten tutkimus, muinaiseläintiede.
Paleobotaniikka. Muinaisaikojen kasvien tutkimus, muinaiskasvitiede.
Iknologia. Fossiilien tavoin säilyneiden jalanjälkien ja muiden jälkien tutkimus.
Tafonomia. Tiede, joka tutkii, mitä kuolleille eliöille tapahtuu ennen fossiilistumista.
Stratigrafia. Kivikerrostumia tutkiva geologian haara, joka selvittää kerrostumien rakennetta, ikäsuhteita ja muodostumista.
Paleogeografia. Mannerten menneisyyttä tutkiva tiede, joka selvittää mannerten sijaintia, ilmastoa ja ympäristöoloja aikaisempina geologisina kausina.
Systematiikka. Eliöiden moninaisuuden ja keskinäisten suhteiden tutkimus.
Taksonomia. Eliölajien luokittelu niiden välisten sukulaisuussuhteiden perusteella.
Biogeografia. Eliömaantiede, eläinten ja kasvien levinneisyyden tutkimus, joka jakautuu eläin- ja kasvimaantieteeseen.
Sedimentologia. Geologisten kerrostumien eli sedimenttien tutkimus. Sedimenteissä on eliöiden fossiileita.
* Harrastajan kirjasto- ja nettitutkimus. Dinosaurusten laaja-alaista, vapaata tutkimusta kirjaston ja Internetin suomilla tiedostomahdollisuuksilla. Pitää sisällään kaikki edellä mainitut tieteen alat.

Yllä dinotutkijan työhuone, sijainti Academy of Natural Sciences, Philadelphia's natural history museum, USA. Työhuone voi vaikuttaa jotenkin vanhalta ja entiseltä, vanha se varmasti onkin - mutta siinä tehdään edelleen täysipainoisesti tieteellistä dinotutkimusta. Museossa kävijöillä on mahdollisuus seurata tutkijoiden työskentelyä. Piirrokset liitutauluilla ovat mestarillisia, joten joku tutkijoista omaa suuria taiteellisiakin lahjoja.

Näiden dinosaurussivujen lähteitä
Michael K. Brett-Surman: Ihmeellinen luonto - dinosaurukset; Gummerus
Dougal Dixon: Dinosaurukset - hyvät, pahat ja rumat; WSOY
Dougal Dixon: Find out about Dinosaurs - And the Prehistoric World; Hamlyn Publishing
Dougal Dixon: Macmillan Illustrated Encyclopedia of Dinosaurs and Prehistoric Animals; A Marshall Edition
Tim Haines & Paul Chambers: Esihistoriallinen eläinmaailma; Gummerus
Wikipedia

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa Copyright FrankMaurer
*Kuva toisena ylhäältä Brachiosaurus Copyright Mystic Country CT
*Pieni museokuva sivun keskellä Copyright kit_deming
*Dinotutkijan työhuone Copyright Colin Purrington
*Kuva sivun alareunassa Styracosaurus - Museum of Life and Science, Pohjois-Carolina, USA - Copyright Cryptonaut

Styracosaurus. Sivun alareunassa sarvinaamojen vaikuttava edustaja, Styracosaurus. Se oli yksi ensimmäisiä löydettyjä sarvellisia dinosauruksia. Styracosaurus oli suurehko sarvinaama ja se tunnetaan monien luurankojen ja kallojen perusteella. Suojavarustukseen kuului sarvien ohessa kookas, luinen kauluri. Kaulurin ja sen sarvien tehoa puolustautumisessa on kuitenkin epäilty - ja on mahdollista, että komealle, sarvelliselle kaulurille oli enemmän käyttöä kosintamenoissa kuin puolustautumisessa.

www.tunturisusi.com