|
|
Keratosaurit (Ceratosauria), josta suomalaisessa kirjallisuudessa käytetään myös muotoa
ceratosaurit - ja suomalainen nimitys on myös vanhapetodinosaurit. Keratosaurit olivat
lihansyöjä- eli petodinosauruksia. Niitä oli hyvin monen kokoisia, alkaen
eräästä kaikkein pienimmästä dinosauruksesta, Compsognathus, jonka pituus
60 - 70 cm, aina Carnotauruksen kokoisiin jättiläisiin. Tällä sonnimaisen
ulkomuodon ainakin päänsä osalta omaavalla hirviöllä oli pituutta noin 8 metriä.
Keratosaurien ryhmään kuului noin 20 petoliskoa. Useilla keratosaureilla
oli monien muiden dinosaurusryhmien tapaan mitä omituisimpia harjoja ja sarvia
päässään. Niitä ei tarvittu todennäköisesti taisteluihin, vaan niillä yritettiin
tehdä oma olemus viehättäväksi ja saada huomiota vastakkaiselta sukupuolelta
pariutumismenoissa.
Carnotaurus. Kuva Copyright
Tony Trammell.
Carnotaurus - "Lihaa syövä sonni". (Nimesi Bonaparte vuonna 1985).
Vuonna 1985 löydettiin tämä suurikokoinen keratosauri, jolla oli
korkea sonnimainen pää, jossa oli suuret sarvet silmien yläpuolella.
Sen eturaajat olivat hyvin pienet ja käyttökelpoiset tuskin mihinkään.
Läheltä fossiilin luita löytyneistä, hyvin säilyneistä ihon jättämistä
painumista voitiin päätellä, että otuksen kylkiä ovat peittäneet pienet,
kartiomaiset kohoumat.
Pituus 7 - 8 m. Paino 1 tonni. Eli liitukaudella 113 - 91 mvs.
Löytöpaikka vain Patagonia Argentiinassa, ei ole löytynyt muualta. Lahko Saurischia.
Heimo Abelisauridae.
Alla kuvassa Carnotaurus sastrel. Museu de Zoologia, Sao Paolo - Brasilia.
Eoraptor - "Aamunkoiton rosvo". (Nimesivät Sereno, Forster, Rogers & Monetta vuonna 1993).
Herrerasauruksen ohella Eoraptor on yksi kaikkein vanhimmista tunnetuista
dinosauruksista. Se oli täysiverinen peto ja lihansyöjä, vaikkakin kooltaan
pieni. Sen hampaat olivat matalasti sahalaitaiset ja terävät.
Pituus 1 m. Eli myöhäisellä triaskaudella 228 mvs.
Löytöpaikka Argentiina. Lahko Saurischia.
Heimo Eoraptoridae.
Ceratosaurus.
Ceratosaurus - "Sarvekas lisko". (Nimesi Marsh vuonna 1884).
Voimakkaine leukoineen ja terävine, käyrine hampaineen tämä
hirmuliskopeto oli kahdella jalallaan suurena liikkuessaan pelottava saalistaja.
Lyhyissä eturaajoissa oli
neljä vahvakyntistä sormea ja pitkissä takaraajoissa kolme kynnellistä
varvasta. Selän ja hännän keskiviivassa oli rivissä matalia luulevyjä.
Kuonon päällä ollut sarvi oli ilmeisen pieni taisteluvälineeksi,
mutta omaa mahtiaan ja uljauttaan senkin avulla on voinut korostetusti
esitellä toiselle sukupuolelle.
Pituus 5 - 6 m. Paino 500 - 1000 kg. Eli myöhäisellä jurakaudella 156 - 145 mvs.
Löytöpaikka Pohjois-Amerikka. Lahko Saurischia.
Heimo Ceratosauridae.
|
|
|
|
|
|
Herrerasaurus ischigualastensis - "Herreran lisko". Kuva yllä. (Nimesi Reig vuonna 1963).
Nimensä laji sai vuohifarmari Victorio Herreran mukaan. Hän löysi
sen luurangon vuonna 1963 Luoteis-Argentiinan Ischigualaston syvänteestä.
Lopullisesti laji onnistuttiin kuvaamaan vuonna 1988, kun yhdysvaltalainen
Paul Sereno ja argentiinalainen Fernando Novas ryhmineen löysivät
täydellisemmän Herrerasauruksen luurangon.
Tämä laji on vanhimpia tunnettuja dinosauruksia, hyvin alkukantainen teropodi. Herrerasaurus oli
takaraajoillaan liikkunut peto, joka söi luultavasti liskoja ja pieniä
kasvinsyöjädinosauruksia. Sillä oli hoikka ruumis ja pitkä,
kapea pää.
Teropodeille tyypillisesti sen luut olivat ontot ja ohutseinäiset, hampaat
sahalaitaiset ja ylä- sekä alaleuat hyvin liikkuvat. Se pystyi avaamaan
suunsa ammolleen.
Herrerasaurus liikkui takaraajoillaan, jotka olivat yli kaksi kertaa
eturaajojen pituiset.
Takaraajojen pituus ja voimakkuus paljastaa, että se oli nopea, kaksijalkainen juoksija.
Herrerasauruksen kädet ovat ikäänkuin raakaluonnos myöhempien teropodien
käsistä.
Sen lyhyissä eturaajoissa oli teräväkyntiset sormet,
niillä oli hyvä tarttua kiinni pyristelevään saaliiseen.
Kynnet olivat pitkät ja sirppimäiset ja peukalo taipui muita sormia vasten,
mikä teki sen käsistä hirvittävät saalistusaseet. Muista teropodeista
poiketen (Eoraptoria lukuun ottamatta) sen käsissä oli viisi sormea.
Sen viides sormi oli surkastunut yhdeksi ainoaksi kämmenselän luuksi, jota
luultavasti peitti kudos. Herrerasauruksen kolme ensimmäistä sormea
olivat hyvin pitkät - pisin oli kolmas sormi, ei siis toinen kuten muilla
liskonlanteisilla.
Pituus 6 m, korkeus 2m. Eli triaskaudella 235 - 230 mvs.
Lahko Saurischia.
Heimo Ceratosauridae.
|
|
|
|
|
Dilophosaurus - "Kaksiharjalisko". Kuva yllä. (Nimesi Welles vuonna 1970).
Tämä oli ensimmäinen suuri varhaisjurakauden petosaurus. Molemmin puolin sen kalloa
oli parilliset, puoliympyrän muotoiset luuharjanteet. Ehkäpä vain uroksilla
oli nämä harjanteet ja niillä mielisteltiin naaraspuolista yksilöä.
Hampaat olivat terävät, mutta niin ohuet, että Dilophosaurus ehkä
tappoi saaliinsa kynnellisillä raajoillaan leukojen sijasta.
Dilophosaurus oli laumaeläin, joka söi luultavasti enimmäkseen raatoja.
Pituus 6 m. Paino 300 - 450 kg. Eli jurakaudella 201 - 189 mvs.
Löytöpaikka Pohjois-Amerikka. Lahko Saurischia.
Heimo Ceratosauridae.
Compsognathus - "Kaunis leuka". (Nimesi Wagner vuonna 1859).
Tämä oli yksi pienimmistä tunnetuista dinosauruksista, hieman kanaa suurempi.
Se oli vain 60 - 70 cm pitkä, uusimpien tietojen mukaan ehkä metrin pituinen -
ja painoi luultavasti vain 3 kg. Se saalisti ravinnokseen suuria hyönteisiä
ja sen ajan pieniä liskoja. Kuva Copyright Jim Robbins.
Compsognathus oli siitä erikoinen, että vain
sillä oli - Tyrannosauridae-heimon lisäksi - eturaajoissaan vain kaksi kynnellistä sormea.
Sen rakenne - kevyet luut, pitkä häntä ja pitkät takaraajat - kielivät suuresta
nopeudesta silloin, kun se lähti täysillä saaliinsa perään, tai pakeni itseään
isompia saalistajia.
Pituus 60 - 70 cm. Paino 3 kg. Eli jurakaudella 155 - 145 mvs.
Löytöpaikat Saksa ja Ranska, molemmista yksi fossiili - muualta maailmasta
ei yhtään. Lahko Saurischia.
Heimo Compsognathidae. - Hirmulisko Compsognathuksen
kokoa havainnollistaa kissa. Kuva Copyright Jim Robbins.
Coelophysis - "Ontto muoto". (Nimesi Cope vuonna 1889).
Yksi varhaisimmista dinosauruksista. Se oli ketterä lihansyöjä,
joka saalisti ravinnokseen pieniä liskoja ja suurikokoisia hyönteisiä.
Hoikkarakenteinen, pitkäraajainen ja -häntäinen.
Uudesta Meksikosta on löydetty yli 1000 yksilön fossiiliset jäänteet,
mikä kertoi selkeää kieltään siitä, että laji eli laumoina.
Niistä kävi ilmi myös se, että Coelophysis söi myös omia poikasiaan.
Pituus 3 m. Eli myöhäisellä triaskaudella 210 mvs.
Löytöpaikka Pohjois-Amerikka. Lahko Saurischia.
Heimo Podokesauridae. Kuva Copyright
Joe Tucciarone.
|
|
|
|