Tavallisimpia kysymyksiä dinosauruksista FAQ

Huom! Tämän fakin tiedot voivat koskea ainoastaan tunnettuja dinosauruksia, joita on arviolta vain viidesosa kaikista dinosauruksista. Muita pieniä, jättimäisiä, tai jotenkin muuten muista erottuvia ja ennätyksiä rikkovia hirmuliskoja voi vielä piillä maan uumenissa odottamassa löytämistään!

1) Mikä oli pisin dinosaurus?

Pisimmät ja painavimmat dinosaurukset löytyvät sauropodien joukosta. Seismosaurus, joka löydettiin Uudesta Meksikosta, Yhdysvalloista vuonna 1980, on pisin kautta aikain löydetty dinosaurus. Sen luut on koottu vuonna 1999 Wyoming Dinosaur Centerissä ja tämän yksilön kokonaispituudeksi tuli 41 metriä. Suurimpien Seismosaurusten pituus on ollut mahdollisesti 50 m. Mutta muiden sauropodilajien joukossa voi olla yhtä pitkiä taikka pidempiäkin, vaikka sellaisia fossiileja ei olekaan löydetty.

2) Mikä oli painavin dinosaurus?

Painavin dinosaurus oli titanosauruksiin kuuluva Argentinosaurus, jonka paino oli reilusti yli 71,5 tonnia ja suurimmillaan ehkä jopa 90 tonnia. Eräissä arvioissa maksimipainoksi arvioidaan jopa 100 tonnia. Todennäköisin paino 60 - 88 tonnia, niistä keskiarvo 73 tonnia (Mazetta 2004). Useilla eri arvioilla Argentinosauruksen painosta on yksi lopputulos: se on ollut painavin. Ääriarvot 60 - 100 tonnia, keskiarvona hieman yli 70 tonnia. Argentinosaurus tunnetaan vain muutamista luista, mutta sen valtaisilla rintanikamilla oli korkeutta 1,2 m. Argentinosaurus menestyy myös pituuskisassa hyvin, sillä se lienee ollut toiseksi pisin dinosaurus, Seismosauruksen jälkeen. Seismosaurus puolestaan on toiseksi painavin dinosaurus, joten nämä kaksi lajia vievät yhdessä kärkisijat sekä pituudessa että painossa.
Bambiraptor. Yllä viilettää maassa kaksi minidinoa, Bambiraptoria. Nämä linnunkaltaiset dinosaurukset eivät olleet pienuudestaan huolimatta ihan kaikkein pienimpiä. Bampiraptoreiden seisomakorkeus oli 30 cm ja kokonaispituus 70 cm.

3) Mikä oli pienin dinosaurus?

Pienimpiä dinosauruksia verrataan kissaan ja joskus kanaan, riikinkukkoonkin taikka kaniin. Kun pienintä dinosaurusta yritetään määrittää, on jätettävä hieman varauksia, sillä kaikista lajeista ei välttämättä ole käytettävissä tarpeeksi ja hyvin säilyneitä fossiileja, jotka sen lisäksi ehdottomalla varmuudella olisivat aina aikuisen yksilön. Ilmeisesti kaikkein pienin *tällä hetkellä* tunnettu dinosaurus on Microraptor zhaoianus, Kiinasta löydetty 40 - 50 cm pitkä petodinosaurus. Se oli ilmeisesti sopeutunut kiipeilemään puissa ja sillä oli lintumaisia piirteitä, höyhen- taikka sulkapeitteen tapaista. Toinen pikkupeto oli keratosaureihin kuulunut Compsognathus. Sekin oli vain 60 - 70 cm pitkä ja painoi luultavasti vain 3 kg. Yksi supermini-dinosaurus oli jonkin aikaa Scipionyx samniticus, joka samalla oli ensimmäinen täydellinen Italiasta löydetty dinosaurusfossiili, pituudeltaan noin 50 cm. Se kuitenkin osoittautui myöhemmissä tutkimuksissa poikaseksi. Muita hieman isompia, mutta kuitenkin varsin pikkuruisia minisarjan dinosauruksia olivat Saltopus, Lesothosaurus, Wannanosaurus, Micropachycephalosaurus, Microcephale, Nanosaurus, Gasparinisaura, Sinosauropteryx, Procompsognathus, Yandangornis ja Bambiraptor. Muitakin varsin pieniä lajeja on. Pienin löydetty dinosauruksen luurankofossiili on ollut pituudeltaan vain 37 cm, mutta se kuului Mussaurus-liskon, eli "Hiiriliskon" poikaselle.

Microceratops

Microceratops on pienin tunnettu kaulussarvilisko, mutta ei kuitenkaan kaikkein pienin dinosaurus. Suuruusluokka "pituus noin 60 cm eli kaninkokoinen" hirmulisko. Kuva Copyright Joe Tucciarone.
Compsognathus. Kaikkein viimeisin tieto kertoo, että pienin kokonaisena löydetty on ollut edelläkin mainittu Compsognathus. Kuva yllä. Uusin lähde kertoo sen pituudeksi hieman enemmän, kuin edellä, eli noin 1 metri. Vertailuna voisi sanoa, että tämä hirmulisko oli hieman kanaa suurempi kooltaan.

4) Minkä värisiä dinosaurukset olivat?

Kukaan ei tiedä tarkoin, minkä värisiä dinosaurukset olivat. Fossiileista tämä ei käy selville. Eläinten pehmeät kudokset fossiloituvat vain harvoin ja silloinkin värit katoavat. Dinosaurusten värejä yritetään päätellä ja arvailla mm. nykyisin elävien matelijoiden ja muiden eläinten värien avulla. Samoin, ottaen huomioon ympäristön, jossa dinosaurukset ovat eläneet ja sen mukaisen maastoon sopivan suojavärin mahdollisuuden jne. Lopputulos on parhaimmillaankin vain hyvin valistunutta päättelyä ts. arvailua.
5) Millä dinosauruksella oli suurin kallo?

Suurin kallo oli yhdellä kehittyneimmistä, pitkäkilpisistä uussarvinaamoista, eli Torosaurus "härkälisko"-sarvikaulusliskolla. Valtavan luukauluksen kanssa kallolla oli mittaa 2,5 - 3 metriä. Tämä tarkoittaa sitä, että sen kallo oli pidempi kuin millään muulla tunnetulla maaeläimellä koko maailman historiassa. Kallon paino oli pari tonnia. Torosauruksen koko paino oli 8 tonnia ja pituus 7,5 metriä. Torosaurus yllä kuvassa vartiossa pronssipatsaana Yalen yliopiston Peabody Museumin edessä. Parempaa paikkaa sille ei olisikaan, sillä kyseisen museon tiloissa on Torosauruksen kallo, jonka John Bell Hatcher löysi Wyomingin Niobrara Countysta vuonna 1889. Hän antoi löydölle nimeksi Torosaurus latus. Nimi on tunnustus häränkokoiselle kallolle ja suurille silmäsarville.

6) Millä dinosauruksella oli pisin häntä?

Pisimmän hännän omistaja oli sauropodeihin kuuluva Diplodocus, jonka hännälle tuli enimmillään mittaa 13 - 14 metriä.

7) Kuinka vanha on vanhin löydetty dinosaurus?

Madagaskarilta on löydetty osia tunnistamattomasta prosauropodista, joka on elänyt triaskaudella 230 mvs. Vanhin tunnistettu dinosauruslaji on Eoraptor, joka on elänyt 228 mvs nykyisessä Argentiinassa. Eoraptorin löytöpaikan ikä määritettiin radioisotooppi-analyysin avulla. Madagaskarin fossiilin ikä kyettiin määrittämään, määrittämällä sen kivikerroksen ikä, josta se löydettiin.

8) Mikä laji petodinosauruksista oli suurin?

Spinosaurus on viimeisten arvioiden mukaan ollut suurin petodinosaurus, suurempi kuin Tyrannosaurus rex tai Giganotosaurus. Spinosauruksen pituus on ollut 16 - 18 metriä ja painoa sillä on ollut 7 - 9 tonnia. Se siis lyö sekä pituudessa että painossa suurimman arvosta kamppailevat Tyrannosaurus rexin ja Giganotosauruksen. Näistä kolmesta toisen sijan ottaa Giganotosaurus, häviten selvästi pituudessa Spinosaurukselle - ja kolmanneksi eli pienimmäksi jää Tyrannosaurus rex.
9) Oliko lentäviä dinosauruksia olemassa?

Ei! Linnut kehittyivät ehkä dinosauruksista. Lintujen kehityshistoriaa ei kuitenkaan vielä tarkoin tunneta. Lentoliskot elivät yhtä aikaa dinosaurusten kanssa, mutta ne eivät olleet dinosauruksia, vaikkakin niiden sukulaisia. Suurin lentolisko oli Quetzalcoatlus , jonka siipien kärkiväli oli 12 metriä. Kaksi näitä lentoliskoja yllä kuvassa pesässään.
10) Olivatko dinosaurukset luurankoja?

Eivät! Museoissa ja kuvissa dinosaurukset usein esiintyvät luurankoina, mutta se johtuu siitä, että pehmeät kudokset ovat kaikki tuhoutuneet ja kovat osat, kuten hampaat ja luut ovat fossiloituneet. Käytännössä usein jo raadonsyöjät ehtivät syödä kuolleen dinosauruksen lihat ja sitenkin vain luut jäivät fossiloitumaan. Yllä kuvassa Diplodocus carnegii Lontoon luonnontieteellisen museon (Natural History Museum) keskusaulassa, pääoven edessä. Tämä 32 metriä pitkä dinosaurus ei ole tässä aito fossiili vaan mallijäljitelmä ja se tunnetaan nimellä Dippy. Museo on yksi maailman merkittävimpiä dinosaurustutkimuksen keskuksia, ja sillä on valtaisat fossiilikokoelmat. Museon kokoelmiin kuuluu noin yhdeksän miljoonaa näyttelyesinettä, joista noin 30 000 on matelijoiden ja sammakkoeläinten fossiileja.

11) Kuinka vanhoiksi dinosaurukset elivät?

Ne saattoivat elää useita kymmeniä taikka satoja vuosia - jopa peräti 300 vuotta vanhoiksi. 300 vuotta on asiantuntijoiden maksimiarvio, mutta vain arvio. Dinosaurusten mahdollista suurinta ikää arvioitaessa on vertailussa käytetty nykyisiä liskoja, alligaattoreita ja kilpikonnia. Alligaattorit ovat saavuttaneet 66 vuoden iän ja kilpikonnat voivat saavuttaa jopa 152 vuoden iän. Kyseinen, 152-vuotias kilpikonnakin kuoli kaiken lisäksi onnettomuudessa, elettyään varsin pitkän ja onnellisen elämän vuosina 1766 - 1918. Tällaiset näin suuret ikäarviot dinosauruksille perustuvat siihen, että ne olivat vaihtolämpöisiä. Jos niillä olisi ollut nisäkkäiden aineenvaihdunta, eivät ne olisi eläneet niin vanhoiksi. On kuitenkin lisättävä vielä se, että keskustelu siitä, olivat dinosaurukset tasa- vaiko vaihtolämpöisiä, jatkuu.

12) Kuinka monta dinosauruslajia tunnetaan?

Noin 700 - 800 dinosauruslajia on jo fossiilien mukaisesti nimetty. Näistä nimetyistä osa on määritelty vajavaisten fossiilien perusteella ja on ilmeistä, että lajien määrä vähenee näistä jopa puoleen, sillä jotkin lajit ovat tulleet määritellyksi ja nimetyksi useammin kuin kerran. Dinosaurusten fossiileja on löydetty kaiken kaikkiaan jonkin verran yli 2000. Useimmat löydetyistä fossiileista ovat vain osia luurangoista, joskus hyvinkin pieniä osia - kokonaisen fossiloituneen luurangon löytyminen on hyvin harvinaista.

Toisaalta, suuri määrä dinosaurusten löydettyjä, vajavaisia fossiileja odottaa edelleen määrittämistään. Ja suuri määrä entuudestaan täysin tuntemattomia dinosauruksia lepää fossiileina piiloissaan. Steven Wang ja Peter Dodson Pennsylvanian yliopistosta ovat arvioineet, että eri dinosauruslajeja on elänyt ehkä noin 1900. Katso tarkemmin perustiedot-sivulta.

13) Nukkuivatko dinosaurukset?

Ottaen huomioon, että miltei kaikki eläimet, myös linnut ja matelijat nukkuvat - on syytä perustellusti olettaa, että myös dinosaurukset nukkuivat.
14) Älykkäin tunnettu dinosaurus?

Troodon, jolla oli ruumiin kokoonsa nähden ainakin suurimmat aivot. Tämä tiedetään siitä, että sen kallossa aivo-ontelo oli suuri. Tästä syystä monet tutkijat ovat päätelleet, että Troodon ja sen lähisukulaiset olisivat olleet muita dinosauruksia älykkäämpiä. Nämä käsitykset perustuvat siihen, että elävillä eläimillä aivojen suhteellinen koko ja älykkyyden aste ovat vahvasti suhteessa toisiinsa. Älykkyys ei fossiloidu, joten kuitenkin Troodoninkin älynlahjat jäävät arvailujen varaan. Yllä kuvassa nykykäsitys siitä, miltä Troodonit saattoivat näyttää. Huomaa käsien sulkapeite. Viimeaikaisissa tutkimuksissa esitetään, että troododontit saattoivat olla lintujen lähimpiä sukupuuttoon kuolleita sukulaisia. Kuva Museum of Life and Science - Durham, Pohjois-Carolina, USA.

15) Tyhmin tunnettu dinosaurus?

Ehkä Apatosaurus, jolla oli ruumiin kokoonsa nähden ainakin pienimmät aivot. Valtavasta koostaan huolimatta Apatosaurusta ohjasivat hyvin pienet aivot, samankokoiset kuin kissalla. Ne painoivat vain 0,001 prosenttia eläimen 25,5 tonnin massasta. Ihmisellä tuo prosenttiluku on 2,5.

16) Ensimmäisenä avaruudessa?

Coelophysis, jonka fossiili oli mukana avaruussukkulassa vuonna 1998.

17) Nopein juoksija?

Gallimimus, joka laittoi jalkaa toisen eteen niin tiuhaan, että nopeutta oli 80 km/t.
18) Hitain kävelijä?

Edmontonia oli ehkä kaikkein hitain. Tämä päätelmä voidaan tehdä sen matalasta, tankkimaisesta rakenteesta ja lyhyistä töppöjaloista. Tutustu tähän panssariselkään tarkemmin: Panssariselät. Kuva yllä Museum of Life and Science - Durham, Pohjois-Carolina, USA.

19) Pisimmät etujalat?

Brachiosaurus on tämän kisan ykkönen, sillä sen yli neljän metrin pituiset etujalat olivat pidemmät, kuin minkään toisen eläimen koskaan ovat olleet.

20) Pisimmät kynnet?

Therizinosaurus on kynsikisan kunkku, millään eläimellä maailmassa ei ole koskaan ollut yhtä pitkiä kynsiä, kuin sen liki metrin mittaiset olivat.

21) Onko mahdollista, että dinosauruksia eläisi vielä maalla, tai meressä, näkymättömissä?

Ei! Ensiksikin, dinosaurukset olivat maaeläimiä, joten merissä ne eivät ole voineet piilotella tätä 65 miljoonaa vuotta. Eräät lajit liikkuivat vesillä saalistaessaan kalaa ravinnokseen. Eräiden pitkäkaulaisten lajien kohdalla on keskusteltu siitä, että jospa ne elivätkin enimmäkseen vedessä. Kun tällaisesta ei kuitenkaan ole näyttöä, niin niitäkin pidetään maaeläiminä. Toisekseen, dinosaurusten fossiileja ei ole olemassa ajalta noin 65 mvs aina nykyaikaan. Jos niitä olisi elänyt vielä liitukauden jälkeen, pitäisi myös fossiileja tuolta ajalta löytyä. Kolmanneksi, jos etenkin suurimpia dinosauruksia vielä eläisi, olisi kohtuullisen varmaa, että joku joskus näkisi niitä - ehkä jopa naapurin pihamaalla. Ja se herättäisi varmasti hyvin voimakasta kuohuntaa ja tieto nähdystä dinosauruksesta kiirisi varmasti tuota pikaa mediaan! Lopuksi. Itse asiassa ympärillämme voi olla kaiken aikaa tuhansittain "dinosauruksia", mutta emme huomaa niitä, sillä ne lentävät nyt linnuiksi muuttuneina.

Dinosaurukset

| Fabrosaurit | Hadrosaurit | Heterodontosaurit | Hypsilofodontit | Iguanodontit | Keratosaurit | Oviraptorit | Paksu- eli luupäät | Panssariselät | Petokädet | Prosauropodit | Sarvinaamat | Sauropodit | Stegosaurit | Strutsisaurit | Tetanurat | Tyrannosaurit |
| Taiteilijan lintudinot | Dinosaurustutkimuksen historiaa | Tiesitkö että?! | Dinojen suomalaisia nimiä | Ohjeet dinosauruksen kohtaamiseen! | Dinot museoissa 1 | Geologiset kaudet - taulukko | Dinosaurusten edeltäjiä ja aikalaisia | Dinoelokuvat!
Erityisiä lajiesittelyjä
| Triceratops |
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Quetzalcoatlus pari pesässään, sekä Bambiraptorit, sekä Compsognathus kaksikko - kuvat Copyright diveofficer
*Torosaurus kuva - Yale Peabody - Copyright eclectic echoes
*Troodonit, sekä Edmontonia - Museum of Life and Science - Durham, Pohjois-Carolina, USA - kuva Copyright Cryptonaut
*Lontoon luonnontieteellinen museo sivulla yllä, sekä alareunassa dinosauruksen pesä, sama museo - kuvat Copyright fmpgoh



| Perustiedot | FAQ | Vesielämää | Lajilista | Lentoliskot | Jälkeen dinojen | Joukkotuho | Uutiset |
www.tunturisusi.com

Alku | Dinosaurukset | Perustiedot | FAQ | Vesielämää | Lajilista | Lentoliskot | Jälkeen dinojen | Joukkotuho | Uutiset | Dinokirja