Dinosaurukset hirmuliskot

Tavallisimpia kysymyksiä dinosauruksista FAQ

Huom! Tämän fakin tiedot voivat koskea ainoastaan tunnettuja dinosauruksia, joita on arviolta vain viidesosa kaikista dinosauruksista. Muita pieniä, jättimäisiä, tai jotenkin muuten muista erottuvia ja ennätyksiä rikkovia hirmuliskoja voi vielä piillä maan uumenissa odottamassa löytämistään!

1) Mikä oli pisin dinosaurus?

Pisimmät ja painavimmat dinosaurukset löytyvät sauropodien joukosta. Kaikkein pisin dinosaurus on ollut Amphicoelias fragillimus. Se oli myöhäisjurakaudella elänyt sauropodi, jonka pituus olisi suurimpien arvioiden mukaan voinut olla 52 - 62 metriä ja paino 130 - 150 tonnia. Lantion kohdalta korkeutta olisi ollut yhdeksän metriä ja jos eläin on jaksanut kohottautua takajaloilleen, on sen pää voinut kurotella nojausasennossa ainakin 25 metrin korkeudessa. Amphicoelias on voinut olla suurin koskaan elänyt maaeläin, myös painonsa puolesta.

Tutustu tarkemmin tähän jättiin!

2) Mikä oli painavin dinosaurus?

Painavin dinosaurus oli Amphicoelias fragillimus. Lue tarkemmin pisimmän dinosauruksen kohdalta.

Toiseksi painavin dinosaurus oli titanosauruksiin kuuluva Argentinosaurus, jonka paino oli reilusti yli 71,5 tonnia ja suurimmillaan ehkä jopa 90 tonnia. Eräissä arvioissa maksimipainoksi arvioidaan jopa 100 tonnia. Todennäköisin paino 60 - 88 tonnia, niistä keskiarvo 73 tonnia (Mazetta 2004). Argentinosaurus tunnetaan vain muutamista luista, mutta sen valtaisilla rintanikamilla oli korkeutta 1,2 m. Argentinosaurus menestyy myös pituuskisassa hyvin, sillä se lienee ollut toiseksi pisin dinosaurus, Amphicoelias fragillimuksen jälkeen.

Bruhathkayosaurus oli jättimäinen sauropodi, jonka fossiili on löydetty Intiasta. Tarkentuvissa tutkimuksissa se voi olla aikanaan kamppailemassa painavimpien dinosaurusten joukossa.

Amphicoelias fragillimus.

Epidexipteryx.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Epidexipteryx Copyright Nobu Tamura

3) Mikä oli lyhyin dinosaurus?

Epidexipteryx, petokäsiin (Maniraptora) kuuluva lintumainen dinosaurus - nimetty vuonna 2008 - on nykytietämyksen mukaan ollut lyhyin dinosaurus. Sen luurangon pituus oli 25 cm, pyrstöineen sillä on ollut mittaa 44,5 cm. Sen painoksi arvioidaan 164 grammaa. Painoltaan se on siten ollut toiseksi kevein Anchiorniksen jälkeen. (Wikipedia: Dinosaur size)

4) Mikä oli kevein dinosaurus?

Anchiornis, troodontteihin (Troodontidae) kuulunut, pieni ja lintumainen dinosaurus - nimetty vuonna 2009 - on ollut kaikkein kevein. Sen painoksi on arvioitu 110 grammaa. Pituudellaan 34 cm se on ollut kuudenneksi lyhyin dinosaurus. (Wikipedia: Dinosaur size)
Tutustu lilliputtien kärkeen!

Dinosaurusten väriloistoa

Uusin tutkimus kertoo, että dinosaurukset eivät olleetkaan värittömiä, vaan hohtivat sateenkaaren väreissä ja olivat usein juovikkaita tai täplikkäitä.

5) Minkä värisiä dinosaurukset olivat?

Dinosaurusten värejä ei ole tiedetty. Värien suhteen on oltu erilaisiin perusteisiin nojautuvien, valistuneiden päätelmien varassa. Taiteilijat ovat toteuttaneet tilannetta niin, että he ovat loihtineet veistoksissaan ja maalauksissaan samoillekin lajeille miltei koko värimaailman kirjon.

All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved: © deviantART.com/Ashere - Asher Elbein - Used with permission.

Vuonna 2010 tutkijat kykenivät ensimmäisen kerran raottamaan ovea dinosaurusten värien maailmaan. Sinosauropteryx on petodinosaurus eli teropodi, ensimmäinen kautta aikain löydetty, jolla on sulkapeitettä. Nyt tutkimuksissa on saatu selville, että tämän lajin hännässä harjakset taikka sulan esiasteet, jotka muodostivat rengasmaisia kuvioita, olivat väreiltään valkoista ja oranssia. Kanankokoisen, lintumaisen petodinosauruksen, nimeltään Anchiornis huxleyi, värit ovat olleet valkoinen, musta, tummanharmaa ja ruosteenpunaruskea. Suurin osa lajin värityksestä oli harmaata taikka mustaa, päälaella oli ruosteenpunaruskea töyhtökruunu. Värimääritykset perustuvat eläimillä tavattaviin ns. melanosomeihin, jotka ovat pigmenttisolujen sisällä olevia sauvamaisia soluelimiä. (National Geographic Magazine)

Loistoa sateenkaaren väreissä

Tutkijat jatkavat työtään, voidakseen määrittää dinosaurusten värejä ei vain sulkapeitteille, vaan myös ihonahkalle, karvoitukselle, silmille ja kaikille eri osille. Aiemmin oletettiin, että dinosaurusten nahka olisi ollut tummanvihreää tai -ruskeaa, aivan kuten krokotiileilla ja alligaattoreilla. Nykyisin tutkijat ovat muuttaneet mieltään. Erityisesti urosten katsotaan voineen olla hyvinkin värikkäitä - ne ovat voineet loistaa kaikissa sateenkaaren väreissä, vihreinä, sinisinä, punaisina, pilkullisina ja jopa raidallisina.

Titanoceratops

Paino 6,5 tonnia, suurin kallo kaikista dinosauruksista. Eli myöhäisliitukaudella 74 - 73 miljoonaa vuotta sitten.

New Mexico Museum of Natural History and Science - 1801 Mountain Road NW, Albuquerque, NM. Kuvanveistäjä David A. Thomas.

Lähteet suurimpaan kalloon
* Smithsonian.com - A Giant From New Mexico: Titanoceratops
* Nicholas R. Longrich: Titanoceratops ouranos, a giant horned dinosaur from the late Campanian of New Mexico,

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Titanoceratops - Copyright - All rights reserved: © Mr. T in DC

6) Millä dinosauruksella oli suurin kallo?

Titanoceratops omaa tämän kunnian. Tähän liittyy seuraava selitys. Oklahomassa sijaitsevassa museossa on ollut vuosia maailman suurimmaksi todettu dinosauruksen kallo, joka on kuulunut dinosauruslajille, kasvinsyöjälle nimeltään Pentaceratops "viisisarvi". Guinnessin ennätysten kirjaankin kallo on päässyt. Kallon pituus on hieman yli 3 metriä - suuri osa siitä on luista helttaa, joka ulottui eläimen selkään. Kunnia suurimmasta kallosta on ollut hieman kyseenalainen, sillä osa kallosta puuttuu ja on korvattu lasikuidulla.

Vuonna 2011 tutkija Nicholas Longrich on tullut siihen tulokseen, että kallo ei kuulukaan Pentaceratopsille, vaan kyseessä on laji, joka on läheistä sukua sarvinaamoille Triceratops ja Torosaurus ja näiden sukulaisille (Triceratopsini). Tähän perustuen Longrich on nimennyt tämän kallon omistajan eli lajin uudelleen, nimellä Titanoceratops ouranos. Kallo ei ole tutkimuksessa pienentynyt, vaan se on edelleenkin maailman suurin dinosauruksen kallo - lajin tieteellinen nimi vain on muuttunut, kun koko laji on määritetty toiseksi. Silti, kallon tutkimus jatkuu edelleen, kuten myös kaikkien dinosaurusten tutkimus - eikä sitä tehdä viikossa, vuodessa eikä vuosikymmenessäkään, todetaan selvityksessä ja aika voi tuoda uutta valoa tämän kallon omistajaan. Mainittakoon vielä, että kallo on ainut osa tätä fossiilia, muuta ei ole.

7) Millä dinosauruksella oli pisin häntä?

Pisimmän hännän omistaja oli sauropodeihin kuuluva Diplodocus, jonka hännälle tuli enimmillään mittaa 13 - 14 metriä.

8) Ensimmäinen löydetty muna?

Hypselosaurus oli tämän munan pyöräyttäjä ja löytö tehtiin Ranskassa vuonna 1869.

9) Suurin löydetty muna?

Macroelongatoolithus xixiaensis dinosauruksen munia löydettiin Kiinassa vuonna 2002. Munan mitat 43 cm x 14,5 cm. (Canadian Journal of Earth Sciences: Giant dinosaur eggs from the Tiantai basin, Zhejiang Province, China)

Spinosaurus - petodinosauruksista suurin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Dhatfield

10) Kuinka vanha on vanhin löydetty dinosaurus?

Madagaskarilta on löydetty osia tunnistamattomasta prosauropodista, joka on elänyt triaskaudella 230 mvs. Vanhin tunnistettu dinosauruslaji on Eoraptor, joka on elänyt 228 mvs nykyisessä Argentiinassa. Eoraptorin löytöpaikan ikä määritettiin radioisotooppi-analyysin avulla. Madagaskarin fossiilin ikä kyettiin määrittämään, määrittämällä sen kivikerroksen ikä, josta se löydettiin. Tutustu myös löydettyihin jalanjälkifossiileihin, joilla ikää 250 miljoonaa vuotta.

11) Millä dinosauruksella oli eniten hampaita?

Hadrosaurus - kisan voittaja, kasveja syövä hadrosauri, eli ankannokkasauri eli sorsalisko, jolla oli keskimäärin 4 000 hammasta. (Ripleyn usko tai älä: Dinosaurukset - 2010). Shantungosaurus - "Shantungin lisko", myös hadrosauri, joka pituudellaan 15 metriä oli yksi suurimmista hadrosaureista, omasi sekin 1 500 pientä hammasta. Muita runsashampaisia oli kolmas hadrosauri, Edmontosaurus - "Edmontonin lisko" - silläkin oli hampaita yli tuhat.

12) Pisin ja lyhyin suvun nimi?

Micropachycephalosaurus suku omaa pisimmän nimen, vaikka suvun edustaja on itse yksi pienimmistä dinosauruksista, hieman yli metrin pituisena. Lyhyimmät sukujen nimet ovat Minmi ja Khaan.

13) Pienin sauropodi?

Ohmdenosaurus - koko pituus 4 metriä.

14) Mikä laji petodinosauruksista oli suurin?

Spinosaurus on viimeisten arvioiden mukaan ollut suurin petodinosaurus. Spinosauruksen pituus on ollut 12,6 - 18 metriä ja painoa sillä on ollut 7 - 9 tonnia, mutta painoa on voinut olla huomattavasti enemmänkin, eräissä arvioissa jopa 20 tonnia. (Painomaksimi 20 900 kg - François Therrien ja Donald Henderson 2007).

Spinosauruksen takana ovat kooltaan seuraavat kolme petodinosaurusta, joita ei tässä ole asetettu kokojärjestykseen. Carcharodontosaurus, "Hainhampainen lisko", pituus 12 - 14 metriä ja paino yli 8 000 kg, kallon pituus yli 1,5 metriä - Tyrannosaurus rex, "Kuningastyrannilisko eli tyrannilisko", pituus 13 metriä, korkeus 6 metriä, lantiokorkeus 4 metriä, paino jopa 7 000 kg - ja Giganotosaurus, "Jättiläismäinen etelän lisko", pituus 14 metriä ja paino 7 000 - 8 000 kg.

15) Pisin kaula suhteessa omaan pituuteen?

Sauropodeissa on kaksi lajia, joilla kaulan pituus on noin puolet koko dinosauruksen pituudesta. Toinen niistä on Mamenchisaurus, jota yleensä on pidetty tässä oikeana vastauksena - sillä on 14-metrinen kaula. Vuonna 2006 kuvattu sauropodi Erketu ellisoni, löydetty Mongoliasta vuonna 2002, on pienempi näistä kahdesta, mutta senkin kaulan pituus 7,5 metriä on puolet eläimen koko pituudesta. Se voi siten voittaa tämän kaulakisan, tai sitten ei - jätämme kysymyksen toistaiseksi auki. (National Geographic News: Newly Discovered Dinosaur Had Giant Neck, Air-Filled Bones)

16) Oliko lentäviä dinosauruksia olemassa?

Ei! Linnut kylläkin kehittyivät dinosauruksista. Lentoliskot elivät yhtä aikaa dinosaurusten kanssa, mutta ne eivät olleet dinosauruksia, vaikkakin niiden sukulaisia.

17) Suurin lentolisko?

Suurin pterosauri eli lentolisko oli Quetzalcoatlus , jonka siipien kärkiväli oli 12 metriä. Se oli samalla kaikkien aikojen suurin lentävä eläin. Koska sillä oli ontot luut, se painoi vain hieman yli sata kiloa. Linnuista poiketen sillä ei ollut höyheniä. Se pystyi taittamaan siipensä kokoon, ja sen peukalossa oli samantapainen kynsi kuin lepakolla. Se ehkä nukkui lepakon tavoin riippuen ylösalaisin jalkojensa varassa. Kaksi Quetzalcoatlusta, yllä kuvassa pesässään.

Diplodocus carnegii - Lontoon luonnontieteellisen museon (Natural History Museum) keskusaulassa.

18) Olivatko dinosaurukset luurankoja?

Eivät! Museoissa ja kuvissa dinosaurukset usein esiintyvät luurankoina, mutta se johtuu siitä, että pehmeät kudokset ovat kaikki tuhoutuneet ja kovat osat, kuten hampaat ja luut ovat fossiloituneet. Käytännössä usein jo raadonsyöjät ehtivät syödä kuolleen dinosauruksen lihat ja sitenkin vain luut jäivät fossiloitumaan. Yllä kuvassa Diplodocus carnegii Lontoon luonnontieteellisen museon (Natural History Museum) keskusaulassa, pääoven edessä. Tämä 32 metriä pitkä dinosaurus ei ole tässä aito fossiili vaan mallijäljitelmä ja se tunnetaan nimellä Dippy. Museo on yksi maailman merkittävimpiä dinosaurustutkimuksen keskuksia, ja sillä on valtaisat fossiilikokoelmat. Museon kokoelmiin kuuluu noin yhdeksän miljoonaa näyttelyesinettä, joista noin 30 000 on matelijoiden ja sammakkoeläinten fossiileja.

19) Kuinka vanhoiksi dinosaurukset elivät?

Dinosaurusten keskimääräinen elinikä vaihteli. Pienet lihansyöjät olivat luultavasti aika lyhytikäisiä. Isot lihansyöjät, kuten Tyrannosaurus, elivät noin 30-vuotiaiksi. Suuret sauropodit saattoivat saavuttaa yli 100 vuodenkin iän. Elämä dinosaurusten aikana oli kuitenkin kovaa, joten dinosaurus eli luultavasti harvoin kovin vanhaksi.

20) Kuinka monta dinosauruslajia tunnetaan?

1 000 - 1 100 dinosauruslajia. "Tällä hetkellä (elokuu 2011) tunnetaan 1 000 - 1 100 dinosauruslajia ja määrä kasvaa koko ajan. On täysin mahdotonta arvioida, kuinka paljon potentiaalisia lajeja on vielä löytämättä", toteaa paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta.

Paleontologipiireissä on toki arvuuteltu, montako muinaista hirmuliskolajia niiden 165 miljoonaa vuotta kestäneen valtakauden aikana maan päällä vaelsi. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että tuntisimme nyt noin 10 prosenttia potentiaalisista dinosauruslajeista ja dinosaurusten koko valtakauden ajalta säilyneitä fossiileja olisi myöskin 10 prosenttia. Tämän laskelman mukaan dinosauruslajeja olisi ollut kaiken kaikkiaan noin 100 000.

"Arvio jättää kuitenkin huomiotta dinosaureihin kuuluvat linnut ja lintufossiilit, jotka hyvinkin kymmenkertaistaisivat lukumäärän", Haaramo huomauttaa. (Vappu Pitkänen/Turun Sanomat 30.8.2011)

21) Nukkuivatko dinosaurukset?

Ottaen huomioon, että miltei kaikki eläimet, myös linnut ja matelijat nukkuvat - on syytä perustellusti olettaa, että myös dinosaurukset nukkuivat.

22) Oliko Suomessa dinosauruksia?

Oli! Tutustu Suomen dinosauruksiin!

23) Suurin löydetty koproliitti?

Suurin löydetty koproliitti eli dinosauruksen fossiloitunut uloste löydettiin Kanadasta vuonna 1998. Se oli mitoiltaan 44 x 16 x 13 cm ja sen oli jättänyt jälkeensä ehkä Tyrannosaurus, joka on painanut 5,5 tonnia.

24) Älykkäin tunnettu dinosaurus?

Troodon - kuva yllä - jolla oli ruumiin kokoonsa nähden ainakin suurimmat aivot. Tämä tiedetään siitä, että sen kallossa aivo-ontelo oli suuri. Tästä syystä monet tutkijat ovat päätelleet, että Troodon ja sen lähisukulaiset olisivat olleet muita dinosauruksia älykkäämpiä. Nämä käsitykset perustuvat siihen, että elävillä eläimillä aivojen suhteellinen koko ja älykkyyden aste ovat vahvasti suhteessa toisiinsa. Älykkyys ei fossiloidu, joten kuitenkin Troodoninkin älynlahjat jäävät arvailujen varaan. Yllä kuvassa nykykäsitys siitä, miltä Troodonit saattoivat näyttää. Huomaa käsien sulkapeite. Viimeaikaisissa tutkimuksissa esitetään, että troododontit saattoivat olla lintujen lähimpiä sukupuuttoon kuolleita sukulaisia. Kuva Museum of Life and Science - Durham, Pohjois-Carolina, USA.

25) Suurin puruvoima

Suurimman puruvoiman on omannut maalla eläneistä lajeista ehkä Tyrannosaurus rex. Vuonna 2007 löydettiin Pohjoiselta jäämereltä merihirviön fossiili, joka saa jopa T. Rexin näyttämään heikolta. Predator X -nimen saaneella merihirmulla oli ällistyttävä puruvoima. 15 metriä pitkä merihirviö pystyi puremaan voimalla, joka kohdisti 15 tonnin paineen neliötuumalle (noin 6,5 neliösenttiä). Ennätysleuat omistava fossiili löytyi Norjan Huippuvuorten merialueelta. Merten purukoneen leuat olivat noin neljä kertaa voimakkaammat kuin T. Rexin kita. Jäämeren jättimatelijan leuat muistuttivat muodoltaan nykyisten Floridan alligaattoreiden purukalustoa.

26) Tyhmin tunnettu dinosaurus?

Tyhmä kysymys. Monilla dinosauruksilla oli kokoonsa nähden pienet aivot, esimerkiksi Stegosauruksella ne olivat saksanpähkinän kokoiset. Tästä on vedetty johtopäätös, että tällainen dinosaurus olisi ollut tyhmä. Näillä pienillä aivoillaan nämä eläimet kuitenkin elivät lajina miljoonien vuosien ajan, joten niillä oli varmasti kylliksi älyä itselleen omana aikanaan niin, että ne selviytyivät parhaalla mahdollisella tavalla. Onko ihminen kyllin viisas, selviytyäkseen lajina yhtä pitkään? Tuskinpa vaan.

27) Ensimmäisenä avaruudessa?

Coelophysis, jonka fossiili-kallo oli mukana avaruussukkulassa vuonna 1998.

28) Nopein juoksija?

Strutsiliskot olivat nopeimpia dinosauruksia. Strutsiliskoista ainakin Gallimimus, Struthiomimus ja Dromiceiomimus kykenivät kaikki kolme juoksemaan nopeudella noin 70 - 80 km/h. Eri lähteissä asetellaan eri lajeja nopeimmaksi, mutta totta puhuen sitä ei voi varmuudella sanoa kai kukaan. Ainakin nämä kolme jakavat nopeimman dinosauruksen tittelin. Kaikki kolme olivat strutsiliskoja (Ornithomimidae) - strutsinkaltaisia petodinosauruksia eli ornithomimosauruksia.

29) Hitain kävelijä?

Edmontonia - kuva yllä - oli ehkä kaikkein hitain. Tämä päätelmä voidaan tehdä sen matalasta, tankkimaisesta rakenteesta ja lyhyistä töppöjaloista. Suurten sauropodien etenemisvauhti oli 6 km tunnissa, joten varsin hitaita nekin olivat.

30) Pisimmät etujalat?

Brachiosaurus on tämän kisan ykkönen, sillä sen yli neljän metrin pituiset etujalat olivat pidemmät, kuin minkään toisen eläimen koskaan ovat olleet.

31) Pisimmät kynnet?

Therizinosaurus on kynsikisan kunkku, millään eläimellä maailmassa ei ole koskaan ollut yhtä pitkiä kynsiä, kuin sen liki metrin mittaiset olivat.

32) Onko kyttyräselkäisiä dinosauruksia elänyt?

Ehkä on. Brittiläisessä tiedelehti Naturessa esiteltiin vuonna 2010 Espanjasta löytynyt dinosaurus, jonka selkärangassa on kyttyrä. Melkein kokonaisena säilynyt noin 130 miljoonaa vuotta vanha luuranko löydettiin maan keskiosasta Cuencan alueelta. Kuusimetrisen rangan kyttyrä on tutkijoille yhä arvoitus. Koskaan ennen tätä ei ole löydetty ainuttakaan kyttyräselkäistä dinosaurusta. - "Uskomme, että eläin ei ollut sairas, koska selkäranka ei näytä katkenneelta tai murtuneelta. Arvelemme, että se on tämän lajin ominaispiirre. Yhden hypoteesin mukaan kyttyrä oli rasvavarasto", kertoi Madridin yliopiston tutkija Fernando Escaso. (Turun Sanomat 8.9.2010)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Quetzalcoatlus pari Copyright diveofficer
*Troodonit - Museum of Life and Science - Durham, Pohjois-Carolina, USA - kuva Copyright Jeffrey L. Cohen
*Lontoon luonnontieteellinen museo sivulla yllä - Copyright fmpgoh
*Edmonton - Copyright Daniel Arndt

33) Onko mahdollista, että dinosauruksia eläisi vielä maalla, tai meressä, näkymättömissä?

Ei! Ensiksikin, dinosaurukset olivat maaeläimiä, joten merissä ne eivät ole voineet piilotella tätä 65 miljoonaa vuotta. Eräät lajit liikkuivat vesillä saalistaessaan kalaa ravinnokseen. Eräiden pitkäkaulaisten lajien kohdalla on keskusteltu siitä, että jospa ne elivätkin enimmäkseen vedessä. Kun tällaisesta ei kuitenkaan ole näyttöä, niin niitäkin pidetään maaeläiminä. Toisekseen, dinosaurusten fossiileja ei ole olemassa ajalta noin 65 mvs aina nykyaikaan. Jos niitä olisi elänyt vielä liitukauden jälkeen, pitäisi myös fossiileja tuolta ajalta löytyä. Kolmanneksi, jos etenkin suurimpia dinosauruksia vielä eläisi, olisi kohtuullisen varmaa, että joku joskus näkisi niitä - ehkä jopa naapurin pihamaalla. Ja se herättäisi varmasti hyvin voimakasta kuohuntaa ja tieto nähdystä dinosauruksesta kiirisi varmasti tuota pikaa mediaan!

Lopuksi. Itse asiassa ympärillämme on kaiken aikaa tuhansittain "dinosauruksia", mutta emme huomaa niitä, sillä ne lentävät nyt linnuiksi muuttuneina.

*** www.tunturisusi.com ***