Tunturisuden sivut
Geologiset kaudet alkaen kambrikaudesta

Vanhimmat fossiileja sisältävät geologiset muodostumat ovat kambrikaudelta 600 - 500 miljoonan vuoden takaa. Vähäisiä määriä fossiileja on sitä edeltäneeltä prekambriselta ajalta. Kaikki tärkeimmät eläinryhmät esiintyivät jo tuolloin, vain selkärankaiset puuttuivat. Eri lajeissa oli kuitenkin huomattavia eroja, vertailtaessa niitä nykypäivän lajeihin.

Vanhimmat selkärankaisista löydetyt jäännökset ovat siluurikautiset hain jäännökset, ajalta 400 mvs. Hait kuuluvat yksinkertaisimpiin nykyisin eläviin selkärankaisiin. Toinen, hieman nuoremmista kerrostumista löydetty selkärankaisryhmä on luukalat. Tämä mm. on todisteena siitä, että elämä maalla on alkanut vedestä.

Kaikki kolme nykyisin vallitsevaa selkärankaisryhmää, eli kalat, linnut ja nisäkkäät alkoivat kehittyä mesotsooisen maailmankauden lopulla.
Geologinen kello määrittää fossiilienkin iän

Varhemmin fossiilien iän määrittäminen oli vaikeaa, mutta kun radium ja muut radioaktiiviset aineet keksittiin, pystyttiin radiometrisin menetelmin toteamaan, että maapallon mineraalit olivat syntymisestään lähtien muodostaneet hyvin tarkan, geologisen kellon.

Ajoitusmenetelmä perustuu siihen, että radioaktiiviset aineet hajoavat toisiksi aineiksi tietyn ajan kuluessa vakiovauhdilla, joka on riippumaton ulkoisista edellytyksistä.

Esim. uraani hajoaa heliumiksi ja lyijyksi siten, että puolet uraanista on hajonnut 4,5 miljardissa vuodessa.
*** GEOLOGISET KAUDET NYKYAJASTA KAMBRIKAUTEEN ***
Maailman
kausi
Kausi Epookki alkoi mvs Tapahtumia ja lajistoa
K
v
a
r
t
ä
ä
r
i
Holoseeni 0,0117 Jääkauden viimeisimmän jäätiköitymisvaiheen loppu ja nykyajan sivilisaation nousu. Ihmisten määrän valtavan kasvun ja ihmisen ympäristöä muokkaavan toimen vuoksi, meidän aikanamme eläinlajien suuri joukkotuho. Myös meidän aikanamme ilmaston lämpeneminen, eli ilmastonmuutos. - Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista. Yleisessä keskustelussa ilmiöstä käytetään myös termiä ilmastonmuutos. Kasvihuonevaikutus - Maapallon lämpötilan nousu, joka johtuu muuttuneista kaasusuhteista ilmakehässä. Vakava ympäristöongelma, joka uhkaa arktisia alueitakin.

Ihminen

Ihminen (Homo sapiens) hallitsee nykypäivän maailmaa. Kaikkinainen kehitys on tuonut mukanaan paljon hyvää ja syytä onneen ja nauruunkin on. Ihmiskunnalla on silti ratkottavinaan monia kohtalon kysymyksiä, kuten ilmaston lämpeneminen, ympäristön tuhoutuminen, nälkä ja vedensaanti, köyhyys, huumeet, rikollisuus ja terrorismi.
K
e
n
o
t
s
o
o
i
n
e
n

m
a
a
i
l
m
a
n
k
a
u
s
i
Pleistoseeni 2,588 Monien nisäkkäiden kukoistus ja tuho (Pleistoseenin megafauna), johon kuului mm mammutti. Jääkausi. Maailman näyttämöllä levittäytyy ihmisen (Homo) suku ja sen varhaisimmat edustajat. Nykyihminen kehittyy ja saapuu Eurooppaan 35 000 vuotta sitten.

Amerikanmammutti

Mammut americanum. - Amerikan mastodontti on pleistoseenin tunnetuimpia ikonisia eläimiä. Amerikan mastodonttiuroksen paino oli 5 400 kg, naaras oli hieman keveämpi ja matalampi kuin uros, jonka korkeus oli 3 m. Laji asusti aikoinaan Pohjois-Amerikassa aina Alaskasta Meksikoon asti. Mastodonttien jäänteitä on löydetty nuotiopaikkojen läheltä ja tästä on päätelty, että muinaiset ihmiset saalistivat niitä syötäväkseen. Mastodontteja eli pleistoseenin aikaan 1,8 miljoonaa - 11 000 vuotta sitten, kuten mammuttejakin.
N
e
o
g
e
e
n
i
Plioseeni 5,333 Nykyinen viileämmän ilmaston vaihe voimistui, alkoi pohjoisten napaseutujen jäätiköityminen. Kylmä ja kuiva ilmasto. Monet nykyiset eläinlajit ja nykyiset nilviäiset ilmestyivät. Etelänapinat, ihmissuvun välittömät edeltäjät ilmestyivät. Ensimmäisen Homo-suvun edustajan fossiili on Etiopian Afarista. Tämä esi-ihmislaji on elänyt plioseenin lopulla 2,8 - 2,75 miljoonaa vuotta sitten. Panaman kannas kohosi, jolloin meriveden liikkeet pysähtyivät ja niin myös merieliöiden vaellus Tyynenmeren ja Atlantin välillä lakkasi ensimmäistä kertaa yli 100 miljoonaan vuoteen. Toisaalta eläimet voivat maalla liikkua Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä.
Mioseeni 23,03 Lauhkea ilmasto. Vuorijonoja muodostuu pohjoisella pallonpuoliskolla. Nisäkäs- ja lintuheimoja, muistuttavat jo nykyisiä. Hevoset ja mastodontit jakautuvat eri suuntiin kehittyviin ryhmiin. Siat, peurat, norsut, antiloopit, apinat, kissaeläimet, hevoset ja monet muut eläimet kukoistivat. Heinää kasvoi kaikkialla. Ensimmäiset ihmistä hiukan muistuttavat apinat, hominoidit, laji Sahelanthropus.

Platybelodon grangeri

Platybelodon grangeri. - Myöhäisellä mioseenikaudella laajalle koko maailmaan levittäytynyt, norsunkaltainen kasvinsyöjänisäkäs. Pituutta 3,5 metriä. Käytteli ilmeisesti alaleukansa hampaita kuoren irrottamiseen puista, sekä oksien ja muun lehvästön käsittelyyn.
P
a
l
e
o
g
e
e
n
i
Oligoseeni 33,9 Nykyistä lämpimämpää, voimakkaita lämpötilan vaihteluja. Nopea eläimistön kehitys ja lajiutuminen, varsinkin nisäkkäiden. Monien nykyisten koppisiemenisten kehitys ja lajiutuminen.
Eoseeni 56,0 Alkeelliset nisäkkäät (muun muassa Creodontit, Condylarthit, Uintatheerit jne. muinaisnisäkkäät) kukoistivat ja kehittyivät. Muutamia nykyisiä eläinheimoja ilmestyi, alkeelliset valaat lajiutuvat. Ensimmäiset heinäkasvit.

Onychonycteris finneyi

Onychonycteris finneyi. - Myöhäisellä eoseenikaudella, 52,5 mvs nykyisen Wyomingin alueella elänyt lepakko. Toinen tunnetuista, kaikista primitiivisimmistä lepakoista. Lajina ainut tunnettu sukunsa edustaja. Siipien kärkiväli 40 cm.
Paleoseeni 66,0 Laajoilla alueilla trooppinen ilmasto, laajoja metsiä. Monia puissa eläviä pieniä nisäkkäitä. Nykyiset kasvit, nisäkkäät lajiutuvat alkeellisiin kehityslinjoihin dinosaurusten tuhon jälkeen. Ensimmäiset suurnisäkkäät, karhun tai virtahevon kokoisia.

Pantolambda bathmodon

Pantolambda bathmodon. - Paleoseeniajalla elänyt, 1,5 metriä pitkä, lampaankokoinen nisäkäs. Ilmeisesti kaikkiruokainen Pantolambda kuuului pantodontteihin. Se oli yksi ensimmäisistä sellaisista eläinryhmistä, joissa kehittyi suurikokoisia maanisäkkäitä ja jotka täyttivät dinosaurusten jäljiltä jääneen tyhjyyden.
M
e
s
o
t
s
o
o
i
n
e
n

m
a
a
i
l
m
a
n
k
a
u
s
i
Liitukausi 145,0 Kasvillisuuteen tulivat kukat, ruohot ja lehtipuut, jotka valtasivat alaa kortteilta ja käpypalmuilta ja niistä tuli hallitsevia maakasveja. Kukat toivat mukanaan pölyttävät hyönteiset. Koskaan aiemmin ei kasviravintoa ollut ollut yhtä paljon saatavilla ja niinpä dinosaurukset menestyivät, useat ryhmät, kuten strutsiliskot ja sarvinaamat elivät laumoina. Maalla olivat matelijat edelleenkin selkärankaisten valtalajeja. Dinosaurusten koko oli suurimmillaan. Esiintyi myös jättiläismäisiä, jopa neljä metriä pitkiä kilpikonnia ja valtavia lentoliskoja, joiden siipien kärkiväli oli yli kymmenen metriä. Uusia nisäkäslajejakin kehittyi. Kauden lopulla dinosaurusten ja monien muidenkin eläinlajien joukkotuho.

Dinosaurukset

Kosmoceratops richardsoni. - Myöhäisellä liitukaudella elänyt Ceratops -sukuinen kasvinsyöjä, joka omasi kaikkein koristeellisimman pään lisukkeineen, kaikkien dinosaurusten joukossa.

Dinosauruksia: - Ankylosaurus - Avimimus - Baryonyx - Caudipteryx - Corythosaurus - Leaellynasaura - Deinonychus - Saltasaurus - Oviraptor - Iguanodon - Jobaria - Psittacosaurus - Kosmoceratops - Muttaburrasaurus - Parasaurolophus - Spinosaurus - Troodon - Maiasaura - Pachycephalosaurus - Hypsilophodon - Tyrannosaurus - Velociraptor - Lambeosaurus - Ornithomimus - Triceratops - Edmontonia - Proceratops - Giganotosaurus - Polacanthus
Jurakausi 201,3 Dinosaurusten valtakautta, ilmasto muuttui kosteammaksi ja kasvillisuus rehevämmäksi. Saniaiset, havupuut ja neidonhiuspuut muodostivat sankkoja metsiä. Kehittyi dinosauruksia, jotka söivät rehevää kasvillisuutta. Näihin kuuluivat sauropodit, suurimmat maapallolla koskaan eläneet eläimet, jotka söivät päivässä yli tonninkin kasveja. Lihavien kasvinsyöjien takana kehittyivät yhä suuremmiksi niitä saalistavat petodinosaurukset. Ilma oli sakeanaan hyönteisiä, mitä erilaisimpia lentoliskoja ja pian ensimmäisiä lintujakin. Jurakauden pienet nisäkkäät elelivät piilottelevaa elämää ruohostojen kätköissä.

Kryptodrakon progenitor

Kryptodrakon progenitor. - Myöhäisellä jurakaudella, 162,7 mvs elänyt lentolisko Kiinan mailla. Siipien kärkiväli 1,5 metriä.

Dinosauruksia: - Allosaurus - Apatosaurus - Barosaurus - Brachiosaurus - Camarasaurus - Compsognathus - Ceratosaurus - Kentrosaurus - Eustreptospondylus - Janenschia - Megalosaurus - Syntarsus - Ornitholestes - Dilophosaurus - Shunosaurus - Stegosaurus - Tuojiangosaurus
Triaskausi 252,17 Triaskaudella maapallolla oli vain yksi suunnattoman suuri manner, josta käytetään nimeä Pangea (Pangaia). Ilmasto oli kuiva ja lämmin. Koska suuria sisämeriä ja napaseutujen jäätiköitä ei ollut, lämpötila pysyi melko tasaisena. Kukkivia kasveja ei vielä ollut. Maapallon kuivissa osissa kasvoi havupuita, esimerkiksi punapuita, sypressejä ja araukarioita, sekä oudompia kasveja, kuten käpypalmuja ja podocarpuksia. Kosteammilla seuduilla ja jokien varsilla kasvoi puusaniaisia, liekoja ja kortteita. Kasveissa oli jättimuotoja. Ensimmäiset kilpikonnat kehittyivät, samoin ensimmäiset lentävät selkärankaiset eläimet eli lentoliskot, ja ensimmäiset dinosaurukset, myös ensimmäiset krokotiilit. Ensimmäisten dinosaurusten matelijamainen iho ehkä suojasi kuivalta ja kuumalta ilmastolta paremmin kuin varhaisten nisäkkäiden turkki. Oli syy mikä hyvänsä - nisäkkäät nousivat myöhemmin valtaan, mutta niiden täytyi odottaa vuoroaan melkein 150 miljoonaa vuotta!

Lewisuchus admixtus

Lewisuchus admixtus. - Keskitriaskaudella elänyt, metrin pituinen, lihaa syönyt matelija, joka oli yksi dinosaurusten edeltäjistä ja varhaisista esi-isistä. Lewisuchus admixtus kuului arkosaureihin (Archosauria), jotka puolestaan kuuluivat diapsideihin (Diapsida). Diapsidit on matelijoiden alaluokka, johon kuuluu suurin osa koskaan eläneistä matelijoista.

Dinosauruksia: - Coelophysis - Plateosaurus - Procompsognathus - Riojasaurus
P
a
l
e
o
t
s
o
o
i
n
e
n

m
a
a
i
l
m
a
n
k
a
u
s
i
Permikausi 298,9 Ensimmäiset havupuut. Selkärankaisten määrä kasvoi ja lajit kehittyivät. Laaja-alaisia aavikoita. Matelijat levittäytyivät. Permikauden edistyessä matelijat saivat maalla ylivallan sammakkoeläimiin nähden. Matelijoiden joukosta nisäkäsmäiset matelijat saavuttivat ylivallan ei vain sammakkoeläimiin, vaan myös muihin matelijoihin nähden. Permikaudella tapahtui joukkotuhoja ja noin 30 % kaikista kauden alussa eläneistä kasvi- ja eläinlajeista kuoli sukupuuttoon kauden loppuun mennessä. Joukkotuhojen syistä on esitetty monenlaisia selityksiä mutta todellista syytä permikauden massakuolemiin ei luultavasti saada koskaan tietää.

Eothyris parkeri

Eothyris parkeri. - Varhaispermikaudella elänyt, 30 cm pitkä, lihaa ja hyönteisiä syönyt synapsidi. Matelijamaisesta ulkomuodostaan huolimatta läheisempää sukua nisäkkäille, kuin matelijoille. Eothyris parkeri kuului caseasaureihin (Caseasauria), joka on toinen synapsidien kahdesta pääkladista. Viimeiset caseasaurit hävisivät keskisellä permikaudella.
Hiilikausi 358,9 Ensimmäiset metsät, alkeelliset suonikasvit muodostivat "kivihiilimetsiä". Korte- ja liekokasvit, jättiläismäiset saniaispuut. Hiiltä pystyi muodostumaan, koska trooppisten ja subtrooppisten alueiden kasvillisuus kehittyi merkittävästi. Ensimmäiset matelijat ja sammakkoeläimet, joita runsaasti. Hyönteiset kehittyivät nopeasti maalla ja merieläimistö aloitti uuden kehtysvaiheen. Yhdysvalloissa kivihiilikausi jaetaan kahteen osaan: kalkkisedimenttejä sisältävään Mississippiin ja nuorempaan, hiilivaltaiseen Pennsylvaniaan.

Saniaiset
Devonikausi 419,2 Kasveilla ensimmäiset puumaiset muodot, monia johtojänteellisiä maakasveja, alkusaniaiset, ensimmäiset hyönteiset ja kalalajeja runsaasti. Makeanveden kalat kehittyivät nopeasti leuattomista muodoista, jotka olivat pääasiassa pohjaeläimiä, leuallisiksi kaloiksi, kuten haiksi ja luukaloiksi. Sammakkoeläimet kehittyivät ilmaa hengittävistä kaloista. Devonikautta kuvataan "saniaisten aikakaudeksi" ja/tai "kalojen aikakaudeksi". Molemmat kuvaukset ovat oikeita. Maalla elämään kykenevät putkilokasvit alkoivat valloittaa maa-alueita, aluksi lehdettöminä ja juurettomina muotoina ja sittemmin saniaisina. Monet näistä kasvoivat usein huomattavan suuriksi ja muodostivat usein metsiä. Riutat kasvoivat merillä räjähdysmäisen nopeasti, pääasiassa sientä muistuttavien stromatoporoidien ansiosta. Graptoliitit kuolivat sukupuuttoon.
Siluurikausi 443,4 Kasvit siirtyivät ensimmäistä kertaa maalle, alkukalat eli panssarikalat ja ensimmäiset maaeläimet kaloista kehittyivät. Pohjoisella pallonpuoliskolla oli siluurikaudella laajoja, matalia meriä, joissa oli runsaasti monenlaista elämää. Siluurikautinen elämä olikin pääasiassa merellistä. Koralliriuttoja. Ensimmäiset maakasvit. Joissa ja järvissä oli omituisia, ilmaa hengittäneitä varsieväkaloja.
Ordovikikausi 485,4 Alkeellisia koralleja ja riuttoja muodostavia leviä. Ensimmäiset, leuattomat kalat, edelleen trilobiitteja ja graptoliitteja. Monista ordovikikauden eläimistä voidaan mainita myös simpukat, kotilot, merililjat, merisiilit ja sammaleläimet.
Kambrikausi 541,0 Elämää esiintyi meressä, kasvillisuuden muodostivat merilevät. Eläimet olivat selkärangattomia, erityisesti trilobiitteja, jotka monimuotoisina hallitsivat meriä. Dramaattisin tapahtuma kambrikaudella oli tukirangallisten merieläinten laaja-alainen, räjähdysmäinen ilmestyminen. Ne jättivät itsestään fossiilisia jäänteitä. Tätä tapahtumaa nimitetäänkin "kambrikauden räjähdykseksi". Ensimmäisiä kambrikaudella ilmaantuneita organismeja olivat kaksikuoriset simpukat, yksikuoriset kotilot, kartiokuoriset hyolithidit ja sienimäiset archeocyathidit. Myös merililjoja alkoi esiintyä. Mantereet olivat kambrikaudella yleensä autiomaita. Merialueilla vallitsi tasaisen lämmin ilmasto.
Lukemat taulukossa miljoonia vuosia - kambrikausi alkoi 541,0 miljoonaa vuotta sitten. Tekstissä näillä sivuilla lyhenne mvs = miljoonaa vuotta sitten.

Lähteet:
Tieteen maailma: Maapallon kehitys
Spectrum: Geologinen ajanlasku - WSOY
Wikipedia: Geologisten aikakausien taulukko nimineen ja vuosilukuineen
Kodin suuri eläinkirja: Fossiilit - Weilin + Göös
Dinosaurus Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Nobu Tamura
*Kuva saniaisista - Copyright © Amanda Slater
Dinosaurukset
Dinosaurs alive
*** DINOSAURUSLAJIT ***
*** DINOSAURUSRYHMÄT ***
Dinosaurukset Tunturisusi Ankylosaurit eli panssariselät - Edmontonia - Euoplocephalus - Hylaeosaurus - Panoplosaurus - Polacanthus - Saichania - Sauropelta - Talarurus
Dinosaurukset Tunturisusi Fabrosaurit - varhaisimpia pieniä kasvinsyöjiä - Fabrosaurus - Lesothosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Hadrosaurit eli ankannokkasaurit eli sorsaliskot - Bactosaurus - Charonosaurus - Corythosaurus - Edmontosaurus - Hypacrosaurus - Kritosaurus - Lambeosaurus - Lophorhothon - Maiasaura - Parasaurolophus - Prosaurolophus - Protohadros - Saurolophus - Shantungosaurus - Tsintaosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Heterodontosaurit - varhaisimpia pieniä linnunlantioisia - Heterodontosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Hypsilofodontit - nopeita kasvinsyöjiä - Dryosaurus - Hypsilophodon - Leaellynasaura - Othnielia - Parksosauros - Tenontosaurus - Thescelosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Iguanodontit - suurikokoisia kasvinsyöjiä - Camptosaurus - Iguanodon - Muttaburrasaurus - Ouranosaurus - Propbactrosaurus - Rhabdodon
Dinosaurukset Tunturisusi Keratosaurit - primitiivisiä petodinosauruksia - Carnotaurus - Ceratosaurus - Coelophysis - Compsognathus - Deltadromeus - Dilophosaurus - Elaphrosaurus - Eoraptor - Herrerasaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Maniraptorit eli petokädet - Archaeopteryx (liskolintu) - Deinonychus - Dromaeosaurus - Hesperornis (lintu) - Microraptor - Saurornithoides - Scipionyx - Sinovenator - Stenonychosaurus - Utahraptor - Velociraptor
Dinosaurukset Tunturisusi Ornitomimidit eli strutsisaurit - Alxasaurus - Dromiceiomimus - Gallimimus - Ornithomimus - Pelecanimimus - Therizinosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Paksu- eli luupäät - Homalocephale - Pachycephalosaurus - Prenocephale - Stegoceras - Stygimoloch
Dinosaurukset Tunturisusi Prosauropodit - esipitkäkaulaiset - Anchisaurus - Lufengosaurus - Massospondylus - Plateosaurus - Riojasaurus - Thecodontosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Sarvinaamat - Anchiceratops - Bagaceratops - Centrosaurus - Chasmosaurus - Leptoceratops - Microceratops - Montanoceratops - Pachyrhinosaurus - Pentaceratops - Protoceratops - Psittacosaurus - Styracosaurus - Torosaurus - Triceratops
Dinosaurukset Tunturisusi Sauropodit - pitkäkaulaiset - Alamosaurus - Amargasaurus - Amphicoelias - Apatosaurus - Argentinosaurus - Barapasaurus - Brachiosaurus - Brontosaurus - Camarasaurus - Cetiosaurus - Dicraeosaurus - Euhelopus - Mamenchisaurus - Saltasaurus - Seismosaurus - Supersaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Stegosaurit - harjaliskot eli laattaselät - Huayangosaurus - Kentrosaurus - Lexovisaurus - Miragaia - Scelidosaurus - Scutellosaurus - Stegosaurus - Tuojiangosaurus - Wuerhosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Teropodeja Acrocanthosauruksesta Yangchuanosaurukseen - Acrocanthosaurus - Allosaurus - Baryonyx - Carcharodontosaurus - Cryolophosaurus - Giganotosaurus - Megalosaurus - Spinosaurus - Suchomimus - Torvosaurus - Yangchuanosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Tyrannosaurit - petojen raskas sarja - Albertosaurus - Alioramus - Daspletosaurus - Dryptosaurus - Siamotyrannus - Tarbosaurus - Tyrannosaurus
*** DINOSAURUSTEN JÄLKEEN ***
*** tunturisusi.com linkit ***