Dinoja museossa

Geologiset kaudet alkaen kambrikaudesta

Eoni

Maailmankausi

Kausi

Päättyi:

Alkoi:

F
E
N
E
R
O
T
S
O
O
I
N
E
N

Kenotsooinen

Neogeenikausi - apinoiden kehittyneemmät muodot Afrikassa. Kvartäärikaudella, joka ei näy nimellään taulukossa ja joka alkoi 1,81 miljoonaa vuotta sitten, asteli maailman näyttämölle ihmisen (Homo) suku.

0 Ma 23.03 Ma

Paleogeenikausi - nisäkkäiden kehittymisen aikaa, ne valtasivat matelijoiden jälkeensä jättämän tyhjän tilan, varhaisimmat apinat ja nykyisten nisäkkäiden esimuodot jatkoivat kehitystään.

23.03 Ma 65.5 ± 0.3 Ma

Mesotsooinen

Dinosaurusten aika 230-65 mvs.

Liitukausi

Kasvillisuuteen tulivat kukat, ruohot ja lehtipuut, jotka valtasivat alaa kortteilta ja käpypalmuilta ja niistä tuli hallitsevia maakasveja. Kukat toivat mukanaan pölyttävät hyönteiset. Koskaan aiemmin ei kasviravintoa ollut ollut yhtä paljon saatavilla ja niinpä dinosaurukset menestyivät, useat ryhmät, kuten strutsiliskot ja sarvinaamat elivät laumoina. Uusia nisäkäslajejakin kehittyi. Kauden lopulla dinosaurusten ja monien muidenkin eläinlajien joukkotuho.

Dinosauruksia: - Ankylosaurus - Avimimus - Baryonyx - Caudipteryx - Corythosaurus - Leaellynasaura - Deinonychus - Saltasaurus - Oviraptor - Iguanodon - Jobaria - Psittacosaurus - Muttaburrasaurus - Parasaurolophus - Spinosaurus - Troodon - Maiasaura - Pachycephalosaurus - Hypsilophodon - Tyrannosaurus - Velociraptor - lambeosaurus - Ornithomimus - triceratops - Edmontonia - Proceratops - giganotosaurus - Polacanthus

65.5 ± 0.3 Ma 145.5 ± 4.0 Ma

Jurakausi

Dinosaurusten valtakautta, ilmasto muuttui kosteammaksi ja kasvillisuus rehevämmäksi. Saniaiset, havupuut ja neidonhiuspuut muodostivat sankkoja metsiä. Kehittyi dinosauruksia, jotka söivät rehevää kasvillisuutta. Näihin kuuluivat sauropodit, suurimmat maapallolla koskaan eläneet eläimet, jotka söivät päivässä yli tonninkin kasveja. Lihavien kasvinsyöjien takana kehittyivät yhä suuremmiksi niitä saalistavat petodinosaurukset. Ilma oli sakeanaan hyönteisiä, mitä erilaisimpia lentoliskoja ja pian ensimmäisiä lintujakin. Jurakauden pienet nisäkkäät elelivät piilottelevaa elämää ruohostojen kätköissä.

Dinosauruksia: - Allosaurus - Apatosaurus - Barosaurus - Brachiosaurus - Camarasaurus - Compsognathus - Ceratosaurus - Kentrosaurus - Eustreptospondylus - Janenschia - Megalosaurus - Syntarsus - Ornitholestes - Dilophosaurus - Shunosaurus - Stegosaurus - Tuojiangosaurus

145.5 ± 4.0 Ma 199.6 ± 0.6 Ma

Triaskausi

Triaskaudella maapallolla oli vain yksi suunnattoman suuri manner, josta käytetään nimeä Pangea (Pangaia). Ilmasto oli kuiva ja lämmin. Koska suuria sisämeriä ja napaseutujen jäätiköitä ei ollut, lämpötila pysyi melko tasaisena. Kukkivia kasveja ei vielä ollut. Maapallon kuivissa osissa kasvoi havupuita, esimerkiksi punapuita, sypressejä ja araukarioita, sekä oudompia kasveja, kuten käpypalmuja ja podocarpuksia. Kosteammilla seuduilla ja jokien varsilla kasvoi puusaniaisia, liekoja ja kortteita. Kasveissa oli jättimuotoja. Ensimmäiset kilpikonnat kehittyivät, samoin ensimmäiset lentävät selkärankaiset eläimet eli lentoliskot, ja ensimmäiset dinosaurukset, myös ensimmäiset krokotiilit. Ensimmäisten dinosaurusten matelijamainen iho ehkä suojasi kuivalta ja kuumalta ilmastolta paremmin kuin varhaisten nisäkkäiden turkki. Oli syy mikä hyvänsä - nisäkkäät nousivat valtaan - nisäkkäiden täytyi odottaa vuoroaan melkein 150 miljoonaa vuotta!

Dinosauruksia: - Coelophysis - Plateosaurus - Procompsognathus - Riojasaurus

199.6 ± 0.6 Ma 251.0 ± 0.4 Ma

Paleotsooinen

Permikausi - ensimmäiset havupuut, selkärankaisten määrä kasvoi ja lajit kehittyivät.

251.0 ± 0.4 Ma 299.0 ± 0.8 Ma

Kivihiilikausi - ensimmäiset metsät, korte- ja liekokasvit, ensimmäiset matelijat ja sammakkoeläimet.

299.0 ± 0.8 Ma 359.2 ± 2.5 Ma

Devonikausi - kasveilla ensimmäiset puumaiset muodot, alkusaniaiset, ensimmäiset hyönteiset ja kalalajeja runsaasti.

359.2 ± 2.5 Ma 416.0 ± 2.8 Ma

Siluurikausi - kasvit siirtyivät ensimmäistä kertaa maalle, panssarikalat ja ensimmäiset maaeläimet kaloista kehittyivät.

416.0 ± 2.8 Ma 443.7 ± 1.5 Ma

Ordovikikausi - alkeellisia koralleja sekä ensimmäiset kalat, edelleen trilobiitteja ja graptoliitteja.

443.7 ± 1.5 Ma 488.3 ± 1.7 Ma

Kambrikausi - elämää esiintyi meressä, kasvillisuuden muodostivat levät - eläimet olivat selkärangattomia, erityisesti trilobiitteja.

488.3 ± 1.7 Ma 542.0 ± 1.0 Ma
Lukemat taulukossa miljoonia vuosia - kambrikausi alkoi 542,0 miljoonaa vuotta sitten (± 1.0 miljoonaa vuotta). Tekstissä näillä sivuilla lyhenne mvs = miljoonaa vuotta sitten.
Geologisten aikakausien taulukko ja lähde luokitteluun Mikko's Phylogeny Archive.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa Natural History Museum, Lontoo 20.2.2009 - Copyright xrrr
*Kuva sivun alareunassa - American Museum of Natural History (AMNH), New York 6.7.2008 - Copyright Basial
Dinosaurus DINOJA RYHMITTÄIN

| Ankylosaurit eli panssariselät | Fabrosaurit - varhaisimpia pieniä kasvinsyöjiä | Hadrosaurit eli ankannokkasaurit eli sorsaliskot | Heterodontosaurit - varhaisimpia pieniä linnunlantioisia | Hypsilofodontit - nopeita kasvinsyöjiä | Iguanodontit - suurikokoisia kasvinsyöjiä | Keratosaurit - primitiivisiä petodinosauruksia eli teropodeja | Maniraptorit eli petokädet | Ornitomimidit eli strutsisaurit | Oviraptorit - pienet munavarkaat | Paksu- eli luupäät | Prosauropodit - esipitkäkaulaiset | Sarvinaamat | Sarvinaamat kuvin | Sauropodit - pitkäkaulaiset | Stegosaurit - harjaliskot eli laattaselät | Teropodeja Allosauruksesta Spinosaurukseen | Tyrannosaurit - petojen raskas sarja |

Dinosaurus DINOJA LAJEITTAIN

| Acrocanthosaurus - surrealistinen hirviö | Allosaurus - painajaislohikäärme | Amphicoelias - kaikkein suurin | Anchiornis - kaikkein kevein | Apatosaurus - Brontosaurus | Argentinosaurus - painava dinosaurus | Baryonyx - kuin krokotiili | Deinonychus - kauhea kynsi | Dilophosaurus - ensimmäisiä petodinoja | Diplodocus - kaksoispuomi | Eoraptor - aamunkoiton rosvo | Epidexipteryx - kaikkein lyhyin | Euoplocephalus - kaasuttelija | Europasaurus - kääpiö sauropodeissa | Huayangosaurus - Kiinan stegosauri | Minidinot eli lilliputit - 1. Anchiornis 2. Epidexipteryx 3. Compsognathus 4. Juravenator 5. Fruitadens 6. Sinosauropteryx 7. Microraptor | Minmi - Australian panssariselkä | Omeisaurus - Kiinan sauropodi | Pachycephalosaurus - päässä kupolimöykky | Parasaurolophus - ankannokalla oma torvi mukana | Saltasaurus - pieni titanosauri | Seismosaurus - pitkä sauropodi | Siamosaurus - Thaimaan peto | Spinosaurus - suurin peto | Tarbosaurus - petodinosaurus | Triceratops - hirmuinen kolmisarvinaama | Troodon - kaikkein fiksuin | Tyrannosaurus rex - hirmuliskojen kunkku | Velociraptor - nopea varas |
Dinosaurus DINOTIETOA

| Perustiedot | Liskonlantioiset ja linnunlantioiset | Lisääntyminen | FAQ | Sanasto | Kokovertailua taulukkokuvin | Lentoliskot | Taiteilijan lintudinot | Vesielämää | Lajilista | Jälkeen dinojen | Joukkotuho | Dinosaurustutkimuksen historiaa | Tiesitkö että?! | Dinosaurusten suomalaisia nimiä | Dinosaurukset museoissa | Geologiset kaudet - taulukko | Dinosaurusten mukana | Dinosaurusten edeltäjiä ja aikalaisia | Dinosauruskirjat | Dinosaurukset Suomessa |

Brontosaurus VIIHDETTÄ JA KULTTUURIA

| Dinopienoismallit | Disneyn dinosaurukset | Lohikäärmeitä dinojen joukossa | King Kong ja tyrannilisko taistelevat! | Godzilla - hirviömäinen mutanttilisko | Maailman suurimmat dinosaurukset | Maailman suurin tyrannilisko - suussa näköalatasanne | Ohjeet dinosauruksen kohtaamiseen! | Dinot ja ihmiset yhdessä | Andromeda ja merihirviö | Loch Nessin hirviö - joutsenlisko? | Uusia hirviöitä löydetty | Hirmuliskojen uudelleen henkiinherätys?! |

Dinot kuoriutuvat UUTISIA JA ELOKUVIA

| Uutiset | Jurassic Park | Dinoelokuvat! |

Neandertalinihminen MUITA ESIHISTORIALLISIA ELÄIMIÄ - JA KIVIKAUDEN IHMINEN

| Doedicurus - valtava panssarimöykky | Sapelihammaskissa | Neandertalinihminen | Kivikauden ihminen |
*** www.tunturisusi.com ***