Eoni

Maailmankausi

Kausi

Päättyi:

Alkoi:

F
E
N
E
R
O
T
S
O
O
I
N
E
N

Kenotsooinen

Neogeenikausi - apinoiden kehittyneemmät muodot Afrikassa. Kvartäärikaudella, joka ei näy nimellään taulukossa ja joka alkoi 1,81 miljoonaa vuotta sitten, asteli maailman näyttämölle ihmisen (Homo) suku.

Paleogeenikausi - nisäkkäiden kehittymisen aikaa, ne valtasivat matelijoiden jälkeensä jättämän tyhjän tilan, varhaisimmat apinat ja nykyisten nisäkkäiden esimuodot jatkoivat kehitystään.

Mesotsooinen

Dinosaurusten aika 230-65 mvs.

Liitukausi

Kasvillisuuteen tulivat kukat, ruohot ja lehtipuut, jotka valtasivat alaa kortteilta ja käpypalmuilta ja niistä tuli hallitsevia maakasveja. Kukat toivat mukanaan pölyttävät hyönteiset. Koskaan aiemmin ei kasviravintoa ollut ollut yhtä paljon saatavilla ja niinpä dinosaurukset menestyivät, useat ryhmät, kuten strutsiliskot ja sarvinaamat elivät laumoina. Uusia nisäkäslajejakin kehittyi. Kauden lopulla dinosaurusten ja monien muidenkin eläinlajien joukkotuho.

Dinosauruksia: - Ankylosaurus - Avimimus - Baryonyx - Caudipteryx - Corythosaurus - Leaellynasaura - Deinonychus - Saltasaurus - Oviraptor - Iguanodon - Jobaria - Psittacosaurus - Muttaburrasaurus - Parasaurolophus - Spinosaurus - Troodon - Maiasaura - Pachycephalosaurus - Hypsilophodon - Tyrannosaurus - Velociraptor - lambeosaurus - Ornithomimus - triceratops - Edmontonia - Proceratops - giganotosaurus - Polacanthus

Jurakausi

Dinosaurusten valtakautta, ilmasto muuttui kosteammaksi ja kasvillisuus rehevämmäksi. Saniaiset, havupuut ja neidonhiuspuut muodostivat sankkoja metsiä. Kehittyi dinosauruksia, jotka söivät rehevää kasvillisuutta. Näihin kuuluivat sauropodit, suurimmat maapallolla koskaan eläneet eläimet, jotka söivät päivässä yli tonninkin kasveja. Lihavien kasvinsyöjien takana kehittyivät yhä suuremmiksi niitä saalistavat petodinosaurukset. Ilma oli sakeanaan hyönteisiä, mitä erilaisimpia lentoliskoja ja pian ensimmäisiä lintujakin. Jurakauden pienet nisäkkäät elelivät piilottelevaa elämää ruohostojen kätköissä.

Dinosauruksia: - Allosaurus - Apatosaurus - Barosaurus - Brachiosaurus - Camarasaurus - Compsognathus - Ceratosaurus - Kentrosaurus - Eustreptospondylus - Janenschia - Megalosaurus - Syntarsus - Ornitholestes - Dilophosaurus - Shunosaurus - Stegosaurus - Tuojiangosaurus

Triaskausi

Triaskaudella maapallolla oli vain yksi suunnattoman suuri manner, josta käytetään nimeä Pangea (Pangaia). Ilmasto oli kuiva ja lämmin. Koska suuria sisämeriä ja napaseutujen jäätiköitä ei ollut, lämpötila pysyi melko tasaisena. Kukkivia kasveja ei vielä ollut. Maapallon kuivissa osissa kasvoi havupuita, esimerkiksi punapuita, sypressejä ja araukarioita, sekä oudompia kasveja, kuten käpypalmuja ja podocarpuksia. Kosteammilla seuduilla ja jokien varsilla kasvoi puusaniaisia, liekoja ja kortteita. Kasveissa oli jättimuotoja. Ensimmäiset kilpikonnat kehittyivät, samoin ensimmäiset lentävät selkärankaiset eläimet eli lentoliskot, ja ensimmäiset dinosaurukset, myös ensimmäiset krokotiilit. Ensimmäisten dinosaurusten matelijamainen iho ehkä suojasi kuivalta ja kuumalta ilmastolta paremmin kuin varhaisten nisäkkäiden turkki. Oli syy mikä hyvänsä - nisäkkäät nousivat valtaan - nisäkkäiden täytyi odottaa vuoroaan melkein 150 miljoonaa vuotta!

Dinosauruksia: - Coelophysis - Plateosaurus - Procompsognathus - Riojasaurus

Paleotsooinen

Permikausi - ensimmäiset havupuut, selkärankaisten määrä kasvoi ja lajit kehittyivät.

Kivihiilikausi - ensimmäiset metsät, korte- ja liekokasvit, ensimmäiset matelijat ja sammakkoeläimet.

Devonikausi - kasveilla ensimmäiset puumaiset muodot, alkusaniaiset, ensimmäiset hyönteiset ja kalalajeja runsaasti.

Siluurikausi - kasvit siirtyivät ensimmäistä kertaa maalle, panssarikalat ja ensimmäiset maaeläimet kaloista kehittyivät.

Ordovikikausi - alkeellisia koralleja sekä ensimmäiset kalat, edelleen trilobiitteja ja graptoliitteja.

Kambrikausi - elämää esiintyi meressä, kasvillisuuden muodostivat levät - eläimet olivat selkärangattomia, erityisesti trilobiitteja.