|
|
DINOSAURUKSET eli HIRMULISKOT
Dinosaurusten aikakausi
alkoi varhaistriaskaudella, noin 250 miljoonaa vuotta sitten.
Ihan viime aikoina on löydetty dinosaurusten jalanjälkiä
ajalta 250 miljoonaa vuotta sitten.
Vanhimmat, löydetyt dinosaurusten fossiloituneet luurangot tai osat niistä ovat
ennen näitä jalanjälkiä osoittaneet, että ensimmäiset dinosaurukset olisivat olleet 5 - 9 miljoonaa vuotta nuoremmalta
ajalta - eli ajalta 245 - 241 mvs.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Parasaurolophus Copyright
Rondo Estrello
*Dinosivujen logossa Tyrannosaurus rex kuva Copyright
orb9220
|
|
Ympäristö,
jossa ensimmäiset dinosaurukset elivät, näyttäisi meille täysin vieraalta.
Maapallolla oli vain yksi jättiläismäinen supermanner, Pangea, jossa maa oli kuivaa ja punaista, eikä metsissä
kasvanut ainoatakaan kukkaa.
Tuossa ympäristössä elivät ensimmäiset
tunnetut dinosaurukset, joista kehittyi suuri määrä yhä uusia lajeja triaskauden
lopulla sekä jura- ja liitukaudella - maailman muuttuessa samalla suuresti, erilaisten
eläinlajien ja kasvien kehittyessä.
Kunnes yhtäkkiä näiden menestyksekkäiden
matelijoiden aikakausi päättyi liitukauden lopulla noin 65 miljoonaa vuotta sitten.
Alun ja mystisen sukupuuton väliin mahtui mielikuvitusta kiehtovien dinosaurusten kukoistuksen aika, joka
oli pituudeltaan valtaisa, noin 160 miljoonaa vuotta. Jos sitä verrataan ihmisen
elämään aikaan maapallolla, niin se on noin sata kertaa pidempi.
Hoatsin
Kuvassa oikealla hoatsin, kummajainen nykylintujen joukossa. Hoatsin ei ole dinosaurus,
mutta sen luokittelu on ollut sen erityisten piirteiden vuoksi vaikeaa ja sitä on pidetty
myös muinaisten lintuliskojen jäänteenä. Hoatsinit ovat eläneet Ranskan seuduilla
ehkä jo ainakin 36 miljoonaa vuotta siten. Hoatsin eli haisukäki, haisulintu tai töyhtökana (Opisthocomus hoazin)
on eteläamerikkalainen lintu ja heimonsa ainoa laji.
|
Parasaurolophus
Parasaurolophus (kuva yllä) oli varsin erikoisen näköinen kasvinsyöjädinosaurus. Se oli hadrosauri - ankannokkasauri eli sorsalisko. Sillä oli vahva,
litteä häntä ja kaikkien ankannokkasaurien tapaan nokka kuin ankalla. Sen päälaella oli lähes kahden metrin pituinen ontto luuharja eli heltta.
Luuharjan merkitystä ei täysin tiedetä, mutta se ilmeisesti toimi ääntä vahvistavana kaikukammiona, kun Parasaurolophus mylvähteli muille julki
olemassa oloaan. Sillä oli siten kaiken aikaa mukanaan puhallininstrumentti.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Hoatsin, kuva Copyright
Carine06
Hoatsinia katsoessa tulee eittämättä mieleen Archaeopteryx, jota on pidetty linkkinä dinosaurusten ja lintujen välillä
ja samalla ensimmäisenä lintuna kautta aikain. 150 vuotta on kulunut siitä, kun Archaeopteryx löydettiin,
ja tiedemiehet jatkavat keskustelua ja tutkimusta siitä, osasiko tämä muinaislintu lentää ja kuinka hyvin.
Kansainvälinen tutkijaryhmä Brown University-yliopistossa Yhdysvalloissa on juuri vastikään selvittänyt mm. sen,
että Archaeopteryxin höyhensulkapeite on ollut väriltään mustaa. Samoin he ovat
päätyneet siihen tietoon, että tämän alkulinnun sulan rakenne on yhteneväinen nykylinnun sulan rakenteen kanssa.
Sulkien rakenne on mahdollistanut lujat ja joustavat siivet. Tutkimuksessa ei silti ole voitu selvittää sitä,
että liikutteliko eli räpyttelikö Archaeopteryx lentäessään siipiään, vai lensikö se liitämällä.
(Science News: Winged Dinosaur Archaeopteryx Dressed for Flight 24.1.2012)
|
Syntarsus kayentakatae - (Nimesi Rowe 1989)
Syntarsus kayentakatae eli varhaisella jurakaudella, noin 200 miljoonaa vuotta sitten
ainakin Arizonan pohjoisosissa.
Se oli noin kolmen metrin pituinen, kaksoisheltan omaava petodinosaurus.
Afrikassa eli suvun toinen tunnettu laji Syntarsus rhodesiensis.
Laji on nimetty uudelleenkin ja uusin nimi on Megapnosaurus.
Ensimmäiset dinosaurukset olivat pieniä ja keskikokoisia, kaksijalkaisia lihansyöjiä -
theropodeja, petoliskoja eli petodinosauruksia. Alun jälkeen,
muutaman miljoonan vuoden kuluessa näyttämölle astuivat ensimmäiset suuret
dinosaurukset.
Kauhistuttavat jättiliskot löydetään!
Dinosaurusten fossiiliset jäänteet ovat levänneet piiloissaan miljoonat vuodet
toisensa jälkeen ja siten koko ihmisen kehityskaarenkin ajan. Mutta vasta 1800-luvun
alkupuolella näistä siihen asti täysin oudoista olioista saatiin ensimmäiset,
syystäkin varsin hämmästelevät havainnot.
Englantilainen tohtori Gideon Mantell,
jonka harrastuksena oli kivien ja fossiilien keräily, oli ensimmäisiä dinosaurusten
luiden löytäjiä. Vuonna 1820 hän löysi vaimonsa Mary Annin kanssa joitakin suuria
hampaita, jotka olivat painuneet kiven sisään. Suuren tutkimustyön jälkeen
Mantell päätteli hampaiden kuuluneen jollekin jättiläismäiselle matelijalle,
jonka hän nimesi Iguanodoniksi. Pian tämän jälkeen löydettiin
Brittein saarilta kahden muun suuren matelijan jäänteitä.
Vuonna 1841
ajan tunnettu tiedemies, Sir Richard Owen esitti, että näitä jättiläisiä
pitäisi kutsua dinosauruksiksi, mikä tarkoittaa kauhistuttavia liskoja, hirmuliskoja.
Näiden löytöjen jälkeen alkoi kiihkeä hirmuliskojahti ympäri maailman!
Dinosauruksia, joita on nimetty jo noin 700 - 800 eri lajia,
oli hyvin erilaisia sekä kooltaan että näöltään. Pienimmät niistä olivat riikinkukon kokoisia
ja näyttivätkin enemmän linnulta, kuin dinosaurukselta. Dinosauruksista löytyivät
myös suurista suurimmat. Maan kautta aikain suurimmat maaeläimet olivat sauropodeja,
rauhallisia kasvinsyöjädinosauruksia, joita edustaa oikealla kuvassa Brachiosaurus.
Se söi pitkää kaulaansa kurotellen yläilmoista puiden lehtiä ja havuja.
Se eli myöhäisellä jurakaudella 155 - 145 miljoonaa vuotta sitten.
Liliensternus
Liliensternus oli petodinosaurus ja yksi dinosaurusten varhaisia edustajia. Se eli myöhäistriaskaudella
205 miljoonaa vuotta sitten. Sen koko pituus oli noin 5 metriä ja se saattoi painaa 127 kg.
Pienehköstä koostaan huolimatta se oli oman aikansa suurimpia petoja
ja naposteli ahnaasti suihinsa ajan kasvinsyöjädinosauruksia, kuten Sellosauruksia.
Dilophosaurus
Dilophosaurus oli ensimmäisiä varhaisjurakauden petosauruksia 201 - 189 mvs.
Molemmin puolin sen kalloa oli parilliset, puoliympyrän muotoiset luuharjanteet.
Dilophosaurus saalisti eläviä dinosauruksia, mutta söi useiden petodinosaurusten
tapaan myös haaskoja.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kolme kuvaa yllä - Copyright
CameliaTWU
*Kuva Brachiosaurus oikealla Copyright
Brandi Korte
*Kuva Tyrannosaurus rex oikealla Copyright
fjcastell
*Kuva Eodromaeus alla Copyright
Conty
Dinosivujen lähteitä
Veronica Ross: Dinosaurukset, historian hurjimmat pedot - Minerva 2011
Dougal Dixon: Jos dinosaurukset eläisivät tänään - Egmont 2008
Dinoetsivän käsikirja - Karisto 2007
Robert Mash: Mahtava dinosauruskirja - Karisto 2007
David Lambert: Dinosaurusten maailma - WSOY
Jinny Johnson: Koko maailman dinosaurukset - Tammi
Ripleyn usko tai älä: Dinosaurukset - Readme.fi - 2010
John Woodward: Dinosaurukset silmästä silmään - Readme.fi - 2010
Ihmeellinen luonto - Dinosaurukset - Gummerus
Illustrated Encyclopedia of Dinosaurs and Prehistoric Animals - Macmillan London
Esihistoriallinen eläinmaailma - Gummerus
Find out about Dinosaurs And the Prehistoric World - Hamlyn
Tieteen maailma - Elämä maapallolla
Tutustu näihin lähdekirjoihin KLIK!
Eodromaeus - lue kuvaus oikealta.
|
Tyrannosaurus rex - kuningastyrannilisko
Parhaiten tunnettu petodinosaurus ja ylipäänsä yksi kaikkein tunnetuimmista dinosauruksista.
Achelousaurus
Pienessä kuvassa yllä Achelousaurus, joka varsin sarvekkaasta ja uhkaavasta
ulkomuodostaan huolimatta oli kasvissyöjä. Sillä oli papukaijamainen nokka.
Achelousauruksella oli pituutta 6 metriä ja se eli nykyisen Pohjois-Amerikan
maaperällä myöhäisliitukaudella, 99,6 - 65,5 mvs.
Brachiosaurus
Brachiosaurus pitkine kauloineen edustaa tyypillistä, hyvin suurta dinosaurusta,
joita on joskus kutsuttu brontosaureiksi.
Brachiosaurus oli
jättiläinen, jonka paino on voinut olla 80 tonnia
ja pituus 25 metriä. Sillä piti olla hyvin vahva sydän, jotta se kykeni pumppaamaan
verta ylös korkeuksiin, pitkää kaulaa myöten
aina päähän saakka - ja sydän oli kooltaankin noin auton kokoinen.
Dinosaurukset ja luomiskertomus
Dinosaurusfossiilien löytyminen ja Darwinin evoluutioteoria aikaansai ristiriitaa
1800-luvulla ajan uskonnollisten, Raamattuun perustuvien luontokäsitysten kanssa.
Darwinismia, jonka avulla selitettiin luonnonilmiöitä, pidettiin Raamatun
luomiskertomuksen vastaisena. Dinosaurusfossiilit haastoivat Raamatun
luomiskertomuksen, sillä nehän osoittivat, että elämää oli maapallolla
ollut jo tavattoman pitkän aikaa ja se oli kehittynyt pikkuhiljaa, eikä tullut
lyhyessä ajassa luoduksi.
1800-luvun kuluessa löydettiin yhä uusia dinosaurusfossiileja, jotka kiinnostivat
tutkijoiden ohessa myös suurta yleisöä suunnattomasti. Lontoon Kristallipalatsiin
asetettiin näytteille monien lajien täysikokoisia malleja, joita yleisö virtasi
kiihkeän innostuksen vallassa katsomaan. Mallit oli valmistettu tunnetun paleontologin
ja British Museumin luonnonhistorian osaston johtajan, Richard Owenin valvonnassa.
Hän onnistui yhdistämään fossiileja kohtaan tuntemansa kiinnostuksen ja uskonsa
Raamatun luomiskertomukseen, vaikkakin hän tiedemiehen taustastaan
huolimatta vastusti darwinismia.
Kun New Yorkin Keskuspuistoon haluttiin pystyttää dinosaurusnäyttely, viranomaisia
syytettiin uskonnonvastaisuudesta ja tuolloin ajatus näyttelyn järjestämisestä
hylättiin.
Eodromaeus - (Nimesi Ricardo N. Martinez, Paul C. Sereno jne. 2011)
Yhä uudet fossiililöydöt avaavat alati tarkentuvaa kuvaa dinosaurusten maailmaan.
Vuosi 2011 toi päivänvaloon
pienen, mutta pirullisen ja tappavan pedon, lajin nimeltään Eodromaeus.
Sen ensimmäinen fossiili oli löydetty jo vuonna 1991, mutta laji tunnistettiin vasta nyt.
Eodromaeus eli 230 miljoonaa vuotta sitten, ennen dinosaurusten valtakautta, Argentiinassa ja on yksi varhaisimmista tunnetuista dinosauruslajeista.
Vain viisi kiloa painava ja noin 1,3 metriä pitkä eläin olisi yltänyt tuskin ihmisen polven korkeudelle.
Tästä harmittoman oloisesta pikkuliskosta kehittyivät kuitenkin teropodit (petodinosaurukset),
myös Tyrannosaurus rex ja "kammokynsi" Deinonychus, kertoo uusi tutkimus.
Serenon mukaan se on kaikkien dinosaurusten yhteinen esi-isä.
(National Geographic News, Suomi)
Matkalla dinosaurusten kanssa-DVDstä uusintapainos!
Allekirjoita adressi!
|
|
Stegosaurus
Yksi suurimmista ja parhaiten tunnetuista harjaliskoista. Sen selässä oli parillinen rivi luulevyjä, joista eräillä mittaa jopa 76 cm.
Pituus 9 m ja korkeus 4,3 m. Painoa 4 - 7 tonnia. Eli myöhäisellä jurakaudella ja varhaisella liitukaudella 156 - 140 mvs.
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Stegosaurus, kuva Copyright
CameliaTWU
|
|
|
|