|
|
Tyrannosaurus rex - tyrannilisko eli kuningastyrannilisko (Nimesi Osborn vuonna 1905)
Tyrannosaurus rex, tyranniliskojen kuningas, eli myöhäisellä liitukaudella
70 - 65 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Kaikki Tyrannosauruksen
luurangot on löydetty Yhdysvaltain ja Kanadan myöhäisen liitukauden kerrostumista.
Tyrannosaurus rex on parhaiten tunnettu petodinosaurus
ja ehkä ylipäänsä yksi kaikkein tunnetuimmista dinosauruksista.
Maineeseensa kuningastyrannilisko varmaankin on noussut omilla avuillaan, jotka
eivät ole taatusti vähäiset - mutta sitä on auttanut myös Hollywood, sillä
se on eniten elokuvissa mukana ollut dinosaurusten edustaja.
Kun kuningastyranniliskon fossiili
ensimmäisen kerran kaivettiin esille Montanassa, USA:ssa vuonna 1902, tiedettiin heti, että
ainutlaatuinen peto oli löydetty. Ei ollut epäilystäkään siitä, että
kuningastyrannilisko oli ollut oman aikansa hallitseva petolisko metsissä ja siellä,
missä liikkuikin.
Sitä alettiinkin kutsua dinosaurusten kuninkaaksi.
Vuonna 1905 Henry Fairfield Osborn antoi ensimmäisen kuvauksen Tyrannosauruksesta.
Se perustui Barnum Brownin Montanasta löytämiin fossiileihin. Seuraavina vuosina löytyi
lisää fossiileja ja Osborn saattoi täsmentää tulkintaansa.
Sittemmin tehtiin vielä uusia löytöjä, joista osa oli aiemmin löydettyjä kokonaisempia.
Vain parikymmentä
kuningastyranniliskon fossiilia on löydetty kaiken kaikkiaan.
Niistä vain seitsemän on sellaisia, joissa fossiilissa on jäljellä enemmän kuin
puolet yksilöstä.
Ensimmäisenä, vuonna 1902 löydetty fossiloitunut kuningastyranniliskon luuranko, on tällä hetkellä
sijoitettuna Carnegie-museoon, Pittsburghissa, Pennsylvaniassa.
Vuonna 1991 kaupallisiin tarkoituksiin fossiileja etsivä ryhmä löysi "Suen"
eräältä Etelä-Dakotan maatilalta. Se on maailman suurin ja täydellisin
Tyrannosauruksen luuranko. Löytöä seurasi taistelu fossiilin ommistusoikeuksista.
Lopulta oikeus määräsi fossiilin tilanomistajalle, joka myi sen vuonna
1997 huutokaupassa Chicagossa sijaitsevalle Fieldin museolle.
|
All rights reserved
*Kuva Tyrannosaurus rex - Copyright - All rights reserved:
© deviantART.com/Swordlord3d -
Vlad Konstantinov
© The CGSociety/Swordlord3d -
Vlad Konstantinov
- Used with permission.
Yksi suurimmista
Kuningastyranniliskoa
pidettiin pitkään suurimpana petodinosauruksena kautta aikain.
Nyt suurin on Spinosaurus.
Pieni ei T. rex silti ole ollut sekään,
sillä oli painoa noin 6 - 7 tonnia
ja pituutta noin 13 metriä. Sen jykevässä päässä silmät tarkkailivat liitukauden vehreää maailmaa
jopa kuuden metrin korkeudella. Lantiokorkeus saattoi olla jopa neljä metriä.
Kaikkien mittapuiden mukaan se oli suunnattoman suuri eläin.
|
|
Kuningastyranniliskon luuranko
Pääkallolla on mittaa 1,5 metriä ja leukaluillakin
1,2 metriä. Runsaan puolen sadan hampaan joukossa pisimmillä on mittaa
23 cm. Hampaiden lukumäärä oli vaihteleva, vanhojen tilalle
kasvoi uusia hampaita. Kaikkein pisin löydetty kuningastyranniliskon hammas on ollut pituudeltaan 33 cm.
Etuhampaat olivat poikkileikkaukseltaan D-kirjaimen muotoiset ja molemmin
puolin suuta oli 12 melkoisen jykevää hammasta. Ne olivat muodoltaan
sahalaitaisen banaanin mallisia.
|
On arvioitu, että kuningastyrannilisko saattoi kahmaista suuhunsa yhdellä ainoalla
haukkauksella 100 kg, mutta jopa 230 kg lihaa. Kun tuollainen haukkaus usein kohdistui vielä
elävään ja puolustautumista yrittävään suureen kasvinsyöjädinosaurukseen,
niin seurauksena oli, että suurinkin dinosaurus lamaantui koostaan huolimatta.
Silmäaukkojen koko kallossa on 10.2 cm. Kuningastyranniliskon jykevää
luustoa keventää eräiden luiden onttous.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, T. rexin kallo ja luusto Copyright
Smiley Man with a Hat
*Alla iso kuva Tyrannosaurus Rex - Bridgeland, Calgary, Kanada - Copyright
Cuppojoe
|
|
Saalistamassa - vaiko haaskalla?!
Massiivisen kokonsa vuoksi kuningastyranniliskoa on pidetty aika hitaana
liikkujana. Se on voinut saavuttaa juoksussa nopeuden 30 km tunnissa, mutta
yleensä se lienee liikkunut kävellen kahdella jalalla.
Eri tutkijat ovat vähän eri mieltä kuningastyranniliskon juoksukyvyistä. Toisten mielestä se
kykeni juoksemaan nopeasti lyhyitä matkoja saalistaessaan. Toiset tutkijat ovat sitä mieltä,
että se ei saanut molempia takajalkojaan yhtä aikaa ilmaan, eikä näin pystynyt ollenkaan juoksemaan.
Kävelyvauhti oli kuitenkin pitkien takajalkojen ansiosta aika reipasta, ehkäpä noin 20 kilometriä
tunnissa.
Onkin päätelty, että se on ehkä enimmäkseen syönyt
kuolleiden eläinten haaskoja taikka pyrkinyt saalistamaan raihnaisia
ja hitaita liskoja.
On tutkijoita, joiden mielestä kuningastyrannilisko
on ollut pelkästään haaskansyöjä eikä se siten olisi koskaan
saalistanut muita liskoja. Tätä on perusteltu sillä,
että vaikka sen katse olikin suuntautunut eteenpäin, mikä helpotti saaliin
havaitsemista - niin sen silmät olivat aika pienet. Niinikään sen eturaajat
olivat pienet, eivätkä soveltuneet saaliiseen tarttumiseen. Pisin löydetty
eturaaja on hädin tuskin aikuisen ihmisen kyynärvartta pidempi.
Se oli saalistajaksi myös
hidas. Sen hajuaisti on ilmeisesti myös ollut erityisen hyvä, oiva apu
myös haaskojen jäljittämisessä.
Toisten tutkijoiden mielestä on kuitenkin täysi syy olettaa,
että vaikka kuningastyrannilisko söikin haaskan silloin, kun se osui kohdalle,
se myös saalisti eläviä dinosauruksia aina, kun se oli mahdollista.
Tässä on käytetty vertailukohteina nykyisiä petoeläimiä leijonaa ja hyeenaa,
jotka myös ovat sekä haaskansyöjiä että saalistajia, eivät vain jompaa kumpaa.
Aktiiviseen saalistamiseen viittaa myös Tyrannosauruksen hampaiston voimakkuus.
Joistakin Triceratopsin luista on löydetty fossiloituneita hampaanjälkiä,
jotka näyttävät Tyrannosauruksen aikaansaamilta.
Suomalainen paleontologi Mikko Haaramo on saalistusajatuksen puolella ja hän on
vakuuttunut siitä, että Tyrannosaurus rex
oli julma peto, joka saalisti tasankojen ja jokien rantamien kasvinsyöjiä.
Aikakautensa nopein juoksija
Vuonna 2010 ilmestyneen selvityksen mukaan Tyrannosaurus rex on ollut aikakautensa nopein juoksija.
Kaikkien aikojen kookkaimpiin eläimiin lukeutuvaa, noin 65 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoon kuollutta Tyrannosaurus rexiä on pidetty
hitaana ja kömpelönä otuksena, joka sai ruokansa muiden petojen jättämistä haaskoista ja tappamalla sairaita yksilöitä.
Tulkinta näyttää kuitenkin olevan pahasti hakoteillä. Kanadalaisen Albertan yliopiston tutkija Scott Persons osoittaa uudessa liskon häntäluiden
rakenteeseen perustuvassa selvityksessä, että T.rex oli itse asiassa hyvin nopea ja pystyi juoksemaan kiinni minkä tahansa aikakautensa eläimen.
Tuohon tulokseen Persons päätyy Anatomical Record -tiedelehden artikkelissaan vertaamalla hirmuliskon ja nykyisten matelijoiden kuten krokotiilien häntäluiden
kiinnittymistä.
Kaikilla matelijoilla hännän lihakset kiinnittyvät alaraajojen ylimpiin luihin. Tämä mahdollistaa lihasvoiman käytön liikkumiseen. T. rexillä
kuitenkin muista matelijoista poiketen selkärankaan liittyvät luut puuttuvat hännän kärkipuolelta. Näin tuohon tilaa jää paljon tilaa lihaksille, jotka
saattoivat Tyrannosaurus rexillä kasvaa suuriksi ja vahvoiksi. Uuden tulkinnan mukaan hirmuliskolla oli liikkumista palvelevia hännän lihaksia 45 prosenttia
enemmän kuin aikaisemmin on oletettu. (Turun Sanomat 23.11.2010)
|
Kasvupyrähdys!
Kuningasyrannilisko ei kasvanut tasaisesti, vaan sillä oli
samankaltainen kasvupyrähdys kuin ihmisellä murrosiässä. Tämä kävi ilmi
yhdysvaltalaisen paleontologin Gregory Ericksonin Floridan valtionyliopistossa
tekemässä tutkimuksessa. Analysoidessaan pieniä fossiilisia tyranniliskojen
luita Erickson pani merkille, että niissä erottui selvästi vuosikasvu. Luissa näkyi
puiden vuosilustojen kaltaisia renkaita, joista oli pääteltävissä, missä elinkaarensa
vaiheessa lisko oli saavuttanut lopullisen kokonsa. Erickson ja hänen kollegansa
pystyivät laatimaan mikroskoopin avulla 20 yksilön kasvukäyrän.
Lajille näytti
olevan tunnusomaista neljä vuotta kestävä kasvupyrähdys, joka alkoi 13 - 14 vuoden iässä.
Laskelmien mukaan nopeimman kasvun aikana liskon paino lisääntyi keskimäärin 2,1 kiloa
vuorokaudessa. Uusi tutkimus osoittaa, että kuningastyrannilisko ei saavuttanut
suuria mittojaan kasvamalla kauemmin vaan selvästi nopeammin kuin nykynisäkkäät ja -matelijat.
(Tieteen kuvalehti 2/2005).
Kuningasyranniliskojen perheonnea
Kuningastyranniliskot hautoivat muniaan
mahdollisesti samaan tapaan kuin linnut, eivätkä vain munineet johonkin
mätänevään kumpuun alligaattoreiden tapaan.
Uusimpien tutkimustulosten mukaan
kuningastyranniliskot olivat hyvin huolehtivaisia jälkikasvunsa kanssa
ja ne huolehtivat poikasistaan jopa vuosia.
Nuoret kuningastyranniliskot ovat tyytyneet ravinnon etsinnässään pienempiin nisäkkäisiin
ja jopa hyönteisiin, jotka eivät ehkä tule ensimmäisinä mieleen
kuningastyranniliskon saaliseläiminä.
Tyrannosaurus rex pisteli poskeensa lajitovereitaan
Kaikkien aikojen pelottavimmalla eläimellä, noin 65 miljoonaa vuotta sitten eläneellä suurikokoisella Tyrannosaurus rex -hirmuliskolla
ei ole uskottu olleen vihollisia. Nykytiede osoittaa kuitenkin luulot vääriksi. Yksi vakavasti otettava uhka hirmuliskolla oli. Tämä uhka oli toinen
Tyrannosaurus rex.
Tuore, Plos ONE -tiedelehdessä julkaistu yhdysvaltalais-kanadalainen tutkimus osoittaa, että hirmuliskot söivät myös toisiaan. Vaihtoehtoja
luufossiileista löytyneiden puremajälkien jättäjästä ei ole: Tuohon aikaan maapallolla ei ollut mitään muuta eläintä, joka olisi voinut T. rexiä uhata.
Epäsuorasti voidaan päätellä, että hirmuliskot taistelivat yksin, eivät ryhmänä kuten nykyiset suurpedot. Reviiri- ja ravintokamppailuja kuitenkin käytiin,
ja nämä yhteenotot johtivat yleensä heikomman osapuolen kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Tässä tilanteessa voittaja toimi kannibaalisesti ja söi
omia lajitovereitaan.
Nykyisin omien lajitoverien syöminen on tyypillistä suurpedoille. Tutkijoilla ei ole kuitenkaan edes arviota siitä, oliko kannibalismi yleistä
hirmuliskoajan muilla, pienemmillä lihansyöjillä. (Turun Sanomat 19.10.2010)
|
|
Tyrannosaurus rex ja Triceratops kohtaavat.
All rights reserved
*Kuvat yllä ja alla - Copyright - All rights reserved:
© deviantART.com/MasPix - Mark A Stevenson
- Used with permission.
Dinosivujen lähteitä
Ihmeellinen luonto - Dinosaurukset - Gummerus.
Illustrated Encyclopedia of Dinosaurs and Prehistoric Animals - Macmillan London.
Esihistoriallinen eläinaailma - Gummerus.
Find out about Dinosaurs And the Prehistoric World - Hamlyn.
|
Sarvinaamaiset Triceratopsit olivat hirmuisesta ulkomuodostaan huolimatta
kasvissyöjiä. Triceratops oli yksi viimeisistä tunnetuista
dinosauruksista. Sen yksittäisten sarvien löytäminen osoittaa,
että - samoin kuin sen pääsaalistaja Tyrannosaurus - se sinnitteli
aivan liitukauden loppuun asti. Triceratops on saattanut hyökätä mahdollisten
saalistajien, muun muassa Tyrannosauruksen kimppuun, ja pistää niitä
kolmella sarvellaan. Joskus sen kohtalona oli hävitä näissä kamppailuissa.
|
|
Nanotyrannus
Nanotyrannukselle eli pienelle tyranniliskolle antoivat nimen
Williams ja Currie Bakker vuonna 1988. Nanotyrannus saattaa todellisuudessa
olla pienikokoinen eli nuori Tyrannosaurus rex eikä se siten olisi oma lajinsa.
Se eli samoihin aikoihin, kuin Tyrannosaurus rex eli 68 – 65 miljoonaa vuotta sitten.
Tällä "pienellä" tyranniliskolla oli korkeutta viisi metriä ja painoa tonni.
Löytöpaikka Montana, USA.
All rights reserved
*Kuva - Copyright - All rights reserved:
© deviantART.com/MasPix - Mark A Stevenson
- Used with permission.
|
|
|
|
DINOJA RYHMITTÄIN
DINOJA LAJEITTAIN
DINOTIETOA
VIIHDETTÄ JA KULTTUURIA
UUTISIA JA ELOKUVIA
MUITA ESIHISTORIALLISIA ELÄIMIÄ - JA KIVIKAUDEN IHMINEN