|
|
PETOKÄDET (Maniraptora)
Useat lintumaiset dinosaurukset muodostavat
tämän ryhmän ja näitä lintumaisia olivat vaikkapa dromaeosaurit eli sirppikynnet Dromaeosauridae ja
troodontit eli valesirppikynnet Troodontidae.
Tyypillinen piirre näille dinosauruksille olivat pitkät raajat, "käsissä"
oli kolme sormea. Maniraptora-ryhmän dinosauruksilla kaikilla yhteisenä piirteenä oli
erityisen joustava rannenivel, jonka ansiosta ne pystyivät taivuttamaan
eturaajansa ruumista vasten. Ne olivat kaikki ilmeisen nopeita saalistajia.
Petokäsiin kuuluvia ryhmiä ovat Avialae, Deinonychosauria, Oviraptorosauria sekä Therizinosauria.
Petokädet eivät olleet vain saalistajia, vaan mahdollisesti useatkin niistä olivat
kaikkiruokaisia, syöden myös kasvillisuutta. Näistä kehittyi vain kasviksia
ravintonaan käyttävien lajien sukuhaaroja.
Tässä yhteydessä tarkastellaan myös lintuja ja etenkin ensimmäisiä, vaatimattominkin lentotaidoin
varustettuja lintuja sekä tutkitaan niiden yhteyksiä dinosauruksiin.
Vanhin tunnettu lintu, Archaeopteryx liskolintu, eli jo jurakauden lopulla
150 mvs, ja sillä oli sekä lintujen että matelijoiden ominaisuuksia.
Velociraptor - "Nopea varas". (Nimesi Osborn vuonna 1924).
Tällä liukasliikkeisellä, kahdella jalallaan kiitävällä saalistajalla oli pitkä,
litteäkuonoinen pää. Leuoissaan sillä oli noin 80 terävää, käyristyvää hammasta.
Pisimmät hampaat olivat pituudeltaan 2,5 cm.
Sen takaraajoissa oli sirppimäiset kynnet, joista pisimmällä oli mittaa 9 cm.
Kynsillään se hurjasti ja nopeasti sivalteli ja raateli uhrinsa, joka yleensä
oli jokin kasvinsyöjädinosaurus, hengettömäksi.
Velociraptor eli ja saalisti laumana.
Toinen raivoisa ja aikansa pelottava, pitkällä raatelukynnellä varustettu saalistaja Deinonychus oli
Velociraptorin lähisukulainen.
Velociraptor tuli erityisen tutuksi elokuvassa Jurassic Park.
Elokuvassa tosin, todellisuudessa "tanskandogin kokoisista" Velociraptoreista
on tehty huomattavasti liian suuria ja niiden sanotaan siinä enemmän muistuttavan
Utahraptoria. Velociraptor oli kyllä varsin nopea, mutta ei toki yhtä nopea
juoksija kuin gepardi, kuten Jurassic Parkissa väitettiin.
Pituus 1,8 m ja korkeus 1 m. Paino 15 kg. Eli myöhäisellä liitukaudella 85 - 80 mvs.
Löytöpaikka Mongolia. Lahko Saurischia.
Heimo Dromaeosauridae. Kuva Copyright Joe Tucciarone.
Stenonychosaurus - "Kapealeukalisko". (Nimesi C. M. Sternberg 1932).
Tunnetaan nimellä Troodon.
Kokoonsa suhteutettuna omasi isommat aivot, kuin mikään toinen
dinosaurus. Myös hyvin suuret silmät, joiden halkaisija 5 cm.
Pituus 2 m. Eli myöhäisellä liitukaudella 76 - 70 mvs.
Löytöpaikka Alberta Kanadassa. Lahko Saurischia.
Heimo Troodontidae.
|
|
|
|
|
Archaeopteryx - "Muinaissiipinen". Kuva yllä. (Nimesi von Meyer vuonna 1861).
Nykylintujen korkeaa, voimakkaita lentolihaksia tukevaa rintalastaa ei tällä harakan kokoisella
alkulinnulla tai liskolinnulla ollut. Sillä ei ollut
onttoa luustoa, kuten nykylinnuilla. Se kykeni ilmeisesti lentämään
vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Ehkäpä Archaeopteryx kiipesi ensiksi puuhun
taikka kalliolle ja heittäytyi sieltä räpyttelemään ja liitämään
hyönteissaaliin perään. Sillä oli kyllä sulkapeite, kuten linnuilla,
mutta samalla sillä oli useita matelijamaisia piirteitä, kuten hampaat,
jotka nykylinnuilta puuttuvat. Sen pitkässä sulkapyrstössä oli
myös luinen keskus ja siivissä vieläpä kynnet. Eräs amerikkalainen
professori on huolellisten tutkimusten jälkeen löytänyt Archaeopteryxista
yli 20 sellaista rakennepiirrettä, jotka olivat yhteneväisiä lihaa
syövien, Coelophysiksen kaltaisten dinosaurusten kanssa.
Archaeopteryx saattoi vaikuttaa höyhenin varustetulta dinosaurukselta,
taikka dinosauruksen ja linnun välimuodolta ja samalla kehityslinkiltä
niiden välissä, mutta nykyisin sitä pidetään lintuna, kunnes ehkä muuta ilmenee.
Se on samalla ensimmäinen lintu kautta aikain.
Pituus 90 cm ja korkeus 35 cm. Paino 1 kg tai hieman alle. Eli jurakauden
päättyessä ja liitukauden alkaessa noin 140 - 150 mvs.
Löytöpaikka Saksa. Lahko Saurischia.
Heimo Archaeopterygidae. Kuva Copyright Jim Robbins.
Deinonychus - "Kauhea kynsi". (Nimesi Ostrom vuonna 1969).
Nopea ja tehokas laumana saalistava petodinosaurus, jonka takaraajojen
toisessa varpaassa oli 12 cm pitkä käyrä kynsi. Deinonychus saattoi
seistä toisella takaraajallaan ja samaan aikaan raadella toisella uhriaan.
Pituus 3 - 4 m. Paino 80 kg. Eli liitukaudella 110 - 100 mvs.
Löytöpaikka Montana. Lahko Saurischia.
Heimo Dromaeosauridae. Yllä kuvassa
Deinonychus-lauma hyökkää hypsilophodontteihin
kuuluvan liki kaksitonnisen Tenontosauruksen kimppuun!
Kuva Copyright
John Sibbick.
Kuvassa yllä Michiganin yliopiston tutkijoiden uusi,
viimeisimpään tutkimukseen perustuva näkemys siitä,
millainen Deinonychus saattoi olla. Sillä oli ehkä raajoissaankin
sulkapeitettä, mikä oli selkeä merkki siitä, että se oli lintujen esi-isä.
Dromaeosaurus - "Nopeasti juokseva lisko". (Nimesivät Matthew & Brown vuonna 1922).
Myös tällä lajilla oli käyrät kynnet, joilla saaliin pinta viipaloitiin
hetkessä hajalle. Myös Dromaeosaurus saalisti ehkä laumana ja silloin
se kykeni käymään huomattavasti itseään isompien eläinten kimppuun.
Pituus 1,8 m ja korkeus 50 cm. Eli myöhäisellä liitukaudella 76 - 72 mvs.
Löytöpaikka Alberta Kanadassa. Lahko Saurischia.
Heimo Dromaeosauridae.
Saurornithoides - "Linnunmuotoinen lisko". (Nimesi Osborn vuonna 1924).
Suuriaivoinen ja suurisilmäinen laji, joka saattoi saalistella öisin pieniä
matelijoita, nisäkkäitä ja muita otuksia.
Pituus 2 m. Paino 13 - 27 kg. Eli myöhäisellä liitukaudella 85 - 77 mvs.
Löytöpaikka Mongolia. Lahko Saurischia.
Heimo Troodontidae.
Scipionyx. (Nimesivät Dal Sasso & Signore vuonna 1998).
Ainutlaatuisessa fossiilissa on säilynyt osa suolistoa, ensimmäiset
jäännökset dinosaurusten sisäelimistä. Luultavasti lihansyöjä,
joka kiisi saaliinsa perässä kahdella jalallaan ja iski kiinni
saatuaan saaliiseensa ilman armon häivääkään.
Pituus 50 - 100 cm. Eli liitukaudella.
Löytöpaikka Italia. Lahko Saurischia.
Heimo Coeluriridae.
Linnuista emu, jos mikä, muistuttaa dinosaurusta!
Emu on maailman toiseksi suurin lintu ja Australian suurin lintu.
Emut ovat lentokyvyttömiä, sillä niiden siivet ovat surkastuneet.
Microraptor zhaoianus. (Nimesivät Xu, Zhou & Wang vuonna 2000 ).
Kiinasta löydetty hyvin pienikokoinen petodinosaurus.
Se oli ilmeisesti sopeutunut kiipeilemään puissa ja sillä oli
lintumaisia piirteitä, höyhen- taikka sulkapeitteen tapaista. Se kamppailee kaikkein
pienimmän dinosauruksen arvosta.
Pituus 40 - 50 cm.
Löytöpaikka Kiina. Lahko Saurischia.
Heimo Dromaeosauridae.
Vuonna 2003 esiteltiin
Kiinasta löytynyt Microraptor gui, jolla pituutta 77 cm.
Kiinalaiset tutkijat uskovat sen olevan nykyisten lintujen esi-isä.
Kiinan tiedeakatemian tutkija Xing Xun mukaan aiemmin on ollut epäselvää, kuinka
joillekin dinosauruksille kehittyi lentokyky. Vajaan metrin pituinen Microraptor
gui on ilmeisesti ensimmäisiä alkeellisen lentokyvyn kehittäneitä dinosauruksia,
ja aiemmin löydetyt, mutta myöhemmin eläneet - ns. lentoliskot ovat sen jälkeläisiä.
Microraptor guin arvellaan liitäneen siipiensä avulla puusta puuhun hieman nykyisten
liito-oravien tapaan. Myöhemmistä lentoliskoista kehittyi ensimmäinen tunnettu lintu,
Archaeopteryx, joka eli noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Aiemmin monet dinosaurustutkijat
ovat olettaneet, että lentävät dinosaurukset kehittyivät maalla eläneistä lajeista
joilla oli vahvat takaraajat. Microraptor guin löytyminen viittaisi kuitenkin
siihen, että lentävät dinosaurukset kehittyivät puissa eläneistä lajeista.
Löytöpaikka Kiina. Lahko Saurischia.
Heimo Dromaeosauridae. Kuva Copyright
Joe Tucciarone.
Sinovenator changii. (Nimesivät Xu, Norell, Wang, Makovichy & Wu vuonna 2002).
Nimetty kiinalaisen tohtori Meeman Changin mukaan.
Poikkeuksellisen linnunkaltainen on tämäkin
Kiinasta löydetty kanankokoinen petodinosaurus, joka auttaa tutkijoita selvittelemään dinosaurusten
ja lintujen välisiä sukulaisuussuhteita. Löytöä esiteltiin vuonna 2002. Sinovenator changii eli samaan aikaan,
kuin vanhin tunnettu lintu Archaeopteryx. Fossiili on yli 130 miljoonaa
vuotta vanha.
Se osoittaa, että suuria muutoksia
evoluution myötä kohti lintumaisia muotoja tapahtui paljon varhaisemmin, kuin
aiemmin on luultu. Samalla Sinovenator changii on yksi uusimpia näyttöjä
sen puolesta, että linnut saattoivat kehittyä dinosauruksista. Teropodit, eli
lihaa syövät petodinosaurukset olivat usein Tyrannosaurus rexin tapaan hyvin
usein suurikokoisia, mutta kohti lintumaista muotoa kehittyvät petodinosaurukset,
kuten Sinovenator changii, kävivät kooltaan pienemmiksi.
Pituus ei yli 1 m. Eli varhaisella liitukaudella.
Löytöpaikka Kiina. Lahko Saurischia.
Heimo Troodontidae. Kuva Copyright Todd Marshall.
Tänä päivänä monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että linnut ovat kehittyneet
dinosaurusten Theropoda-ryhmästä, eli teropodeista. Jos näin on käynyt,
niin hieman ironisena voi pitää sitä, että linnut kehittyivät juuri
teropodeista, jotka kuuluvat liskonlantioisten Saurischia-lahkoon,
eivätkä kehittyneet linnunlantioisten muodostamasta Ornithischia-lahkosta.
Hesperornis oli jo lintu, vaikka lintujen
edustajaksi se ei ehkä ole paras mahdollinen, sillä se oli lentokyvytön - ja sen lisäksi
vielä kävelykyvytönkin. Sillä oli pituutta 2 metriä
ja se eli myöhäisellä liitukaudella 80 - 65 mvs. Nämä linnut viettivät suurimman
osan ajastaan lämpimillä merillä kalastellen saaliikseen pieniä kaloja, uiden ja kelluen
veden pinnnalla ja välillä sukellellen.
Se oli ainut elementti, johon ne olivat täysin sopeutuneet ja jossa ne olivat
kotonaan.
Rannoille ne saapuivat vain
lisääntymisaikoina. Maalla ne kutakuinkin kävelykyvyttöminä olivat avuttomia
ja pesivät suurina joukkoina mahdollisimman luokse pääsemättömillä
kallioilla, turvatakseen oloaan saalistajilta. Hait ja plesiosaurit
olivat tämän linnun uhkana vedessä - petodinosaurukset maalla. Hesperornista on
verrattu nykyiseen pingviiniin, jonka kanssa sillä oli samanlaisia ominaisuuksia.
|
|
|
|