Dinosaurukset hirmuliskot

NEANDERTALINIHMINEN (Homo neanderthalensis)

Neandertalinihminen eli Neanderthalin ihminen (nimitys Saksassa sijaitsevan löytöpaikan mukaan) kehittyi heidelberginihmisestä ehkä noin 300 000 - 250 000 vuotta sitten ja kuoli sukupuuttoon 28 000 vuotta sitten. Lajin jäännöksiä ei ole löydetty laisinkaan Afrikasta tai Itä-Aasiasta. Sen sijaan jäännöksiä, luita ja leiripaikkoja on löytynyt runsaasti Euroopasta, ja siksi katsotaankin että neandertalinihminen on kehittynyt Euroopassa.

Neandertalinihminen ja homo sapiens ehkä tiedettyä kaukaisempia sukulaisia

Neandertalinihminen ja homo sapiens kehittyivät omiksi lajeikseen ehkä huomattavasti aiemmin kuin tähän asti on ajateltu. Espanjassa tehdyn tutkimuksen mukaan on mahdollista, että ihmisolennot eriytyivät toisistaan vähintään miljoona vuotta sitten, yli 500 000 vuotta varhemmin kuin monet tutkimukset ovat olettaneet.

Granadan yliopistossa Espanjassa valmistuneessa tutkimuksessa analysoitiin lähes kaikkien varhaisten ihmisolentojen hammasnäytteitä. Tulosten perusteella tutkijat kartoittivat neandertalinihmiselle tyypillisiä piirteitä muissa alkuihmislajeissa. Tutkijat kävivät läpi fossiileja niin Euroopassa, Kiinassa kuin Yhdysvalloissakin. (Rami Nieminen/Turun Sanomat 24.6.2010)

Kantaisä kadoksissa

Samassa, edellä esitetyssä Granadan yliopiston tutkimuksessa huomattiin myös, että yksikään tutkituista ihmisotuksista ei todennäköisesti edusta homo sapiensin ja neandertalinihmisen yhteistä kantaisää. He uskovatkin, että tämän varhaisen alkuihmisen fossiileja ei ole toistaiseksi löydetty. Joissain tutkimuksissa tällaiseksi yhteiseksi esi-isäksi on esitetty nykyisen Saksan alueelta tehtyjen löytöjen perusteella heidelberginihmiseksi nimettyä lajia.

Luiden ja fossiilien perusteella tehdyt tutkimukset ja dna-tekniikkaan perustuvat analyysit ovat usein keskenään ristiriidassa. Fossiilien tutkijat muun muassa uskovat, että nykyihmiset lähtivät Afrikasta huomattavasti aikaisemmin kuin geenitutkijat väittävät. (Rami Nieminen/Turun Sanomat 24.6.2010)

Olemmeko neandertalinihmisiä?

Olemme - ainakin vähän.

Minkä verran nykyihmisen perimässä on mukana vaikutteita neandertalinihmisestä, vai onko laisinkaan, se on ollut kiistanalainen kysymys. Neandertalinihmiset ja nykyihmiset elivät rinnatusten Lähi-Idässä ainakin jo 80 000 vuotta sitten ja myöhemmin Aasiassa ja Euroopassa.

Vuonna 2010 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan neandertalinihmisen ja nykyihmisen välillä on tapahtunut risteytymistä noin 70 000 vuotta sitten. Neandertalinihmiset ja nykyihmiset ovat siis saaneet yhteisiä jälkeläisiä, ja nämä jälkeläiset ovat vielä olleet lisääntymiskykyisiä.

Seuraavaksi ihmisen sukupuussa voitaneen odottaa neandertalinihmisen ja nykyihmisen oletetun yhteisen kantamuodon, heidelberginihmisen (Homo heidelbergiensis), geenikartan valmistumista, jolloin myös varmistuu sen asema siinä kehityslinjassa, joka on johtanut nykyihmiseen.

Nykyihminen ja neandertalinihminen

Vertaile nykyihmistä ja neandertalinihmistä!

Lähteet
Esihistoriallinen eläinmaailma - Gummerus
Combi tietosanakirja - Tammi
YLE: Ardi on ihmisen neljä miljoonaa vuotta vanha esiäiti.
CO2-raportti: Uusi selitys neandertalinihmisen häviämiseen: "Tulivuoria ja ilmastonmuutos".
Petter Portin: Uusin tieto neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhteesta.
Yliopistolehti: Kulttuurin kipinä - tulen historiasta.
Spectrum: Ihminen - WSOY
Kirsti Loukola-Ruskeeniemi: Miksi neandertalinihminen hävisi?
Tieteen Kuvalehti: Neandertalinihmisen aivot jäivät pitkulaisiksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin kuva Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) - Copyright Peter Jan Haas
*Kuva Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) kallosta oikealla - Copyright e_monk

Miksi neandertalinihminen katosi?

Neandertalinihminen ja nykyihminen (Homo sapiens) elivät pitkiä aikoja Euroopassa samoilla alueilla. Varmasti he kamppailivat samoista elintiloista ja samoista riistoista ja kohtasivat toisiaan tämän tästä. Onhan heidän todettu ristetyneenkin ja saaneen yhteisiä jälkeläisiä.

Miksi neandertalinihminen katosi, kuoli sukupuuttoon, vaikka vantterana ja lihaksikkaana hänen olisi luullut selviytyvän vihamielisistä kohtaamisista nykyihmisen kanssa jopa voitokkaasti. Ilmeisesti näissä samoilla elinalueilla tapahtuneissa valtakamppailuissa nykyihminen pärjäsi paremmin älynsä ja sopeutuvaisuutensa ansiosta. Nykyihminen kehitti parempia metsästysvälineitä ja -menetelmiä ja ratkoi muitakin selviytymiseen liittyviä ongelmia fiksummin. Nykyihminen myös ilmeisesti lisääntyi tehokkaammin, kuin neandertalinihminen. Mukana siinä, että kumpi selviytyi ja kumpi kuoli, saattoi olla lukuisia muitakin tekijöitä, kuten sairauksia - ja onneakin.

On väitetty, että nykyihminen olisi tappanut neandertalinihmisen sukupuuttoon. Monet tutkijat kuitenkin uskovat, että neandertalinihmiset katosivat siksi, että eivät kyenneet sopeutumaan jääkauden ajan nopeisiin ilmastonvaihteluihin. Viimeisimmäksi, ratkaisevaksi tuhoksi on voinut koitua tulivuorenpurkaus, joka on aiheuttanut vuosiksi "vulkaanisen talven". Viimeiset neandertalinihmiset asuivat Euroopan eteläisimmässä kolkassa Iberian niemimaalla, Gibraltarissa.

Uusi teoria neandertalilaisten tuhosta

Uuden teorian mukaan nykyihmisen esi-isät vyöryivät Eurooppaan sellaisella voimalla, että maanosaa jo pitkään asuttanut neandertalin ihminen yksinkertaisesti jäi heidän jalkoihinsa. Näin väittävät Cambridgen yliopiston tutkijat Science-lehdessä julkistetussa tutkimuksessaan, kertoo Daily Telegraph. Tutkimuksen mukaan nykyihmisen esi-isiä oli kymmenkertainen määrä neandertalin ihmiseen. Suuren väestöeron seurauksena neandertalin ihminen joutui erittäin epäsuotuisaan asemaan kilpailtaessa ruoasta, tutkijat sanovat.

Neandertalin ihmisen nopeaa katoamista on pitkään pohdittu tiedeyhteisössä. Cambridgen tutkijat toteavat myös, että nykyihmisen sosiaaliset verkostot ja työkalut olivat paremmat kuin neandertalilaisilla.

Tutkijat perustavat teoriansa Ranskasta löydettyihin arkeologisiin todisteisiin. Niiden perusteella neandertalin ihmiset vetäytyivät yhä syrjäisemmille ja vaikeasti asuttaville alueille nykyihmisen tieltä. (Uusi Suomi 29.7.2011)

Erään neandertalinihmisen kuolema keihäästä Irakissa

Journal of Human Evolution -tiedelehdessä julkaistiin vuonna 2009 tutkimus, jossa selvitettiin erään neandertalinihmisen kohtalo nykyisen Irakin alueella. Tämä neandertalinihminen näyttää tällöin joutuneen nykyihmisen surmaamaksi. Tutkijat ovat löytäneet alueelta usean neandertalinihmisen jäänteitä. Yhdellä näistä on pahoin vaurioitunut kylkiluu, joka on mitä ilmeisimmin rikkoutunut nykyihmisen heittämästä keihäästä. Vaikka nykyihmisen esi-isä olisikin kuollut keihään osumaan, lajit eivät ole olleet sodassa, eikä nykyihmisen kehittynyt keihästeknologia ole neandertalinihmisten häviämisen syy. (Turun Sanomat 25.8 2009)

Neandertalinihminen

Neandertalinihmisen kallo, joka on pitkulaisempi, kuin nykyihmisen kallo - American Museum of Natural History, New York, USA - 29.12.2010.

Aivojen muodolla kilpailuetua

Neandertilaisten aivot olivat yhtä suuret, kuin nykyihmisenkin, joten älyllisesti he olivat nykyihmisen tapaan kehittyneitä. Mutta aivot eivät kehittyneet ensimmäisen elinvuoden aikana samalla tavalla.

Ihan samoin, kuin nykyihmiselläkin, myös syntyvällä neandertalinihmisellä oli pitkulainen kallo. Tällainen kallon muoto helpottaa syntyvän lapsen kulkua synnytyskanavassa. Meillä nykyihmisillä kallo muuttuu syntymistapahtuman jälkeen ensimmäisen elinvuoden aikana pyöreämmäksi. Neandertalinihmisillä kallo säilytti pitkulaisen muotonsa, simpanssien kallon tapaan, koko aikuisiän.

Pään ja myös aivojen muotoutuminen pyöreämmäksi on parantanut nykyihmisen kykyä abstraktiin ajatteluun eli älylliset kyvyt ovat parantuneet. Tämä on antanut aikanaan kilpailuedun neandertalinihmiseen verrattuna.

Neandertalinihminen

Lapsi, kuvassa oikealla, mahdollisimman aito ja realistinen toteutus, Prof. Dr. Christoph P.E. Zollikofer. Kuva Public domain.

Neandertalinihmiset ovat kaikkien nykyihmisten sisarusryhmä, ja näillä oli yhteinen kantamuoto Afrikassa vielä noin 500 000 vuotta sitten. Sekä fossiililöydöt että geenitutkimukset osoittavat, että neandertalinihmisen ja nykyihmisen kehityslinjat erosivat toisistaan 660 000 ± 140 000 vuotta sitten, ja tähän tapahtumaan liittyy neandertalinihmisen siirtyminen Afrikasta läntiseen Euraasiaan.

Neandertalinihmiset elivät jääkaudella Euroopassa ja Lähi-Idässä. He asuivat luolissa ja olivat sopeutuneet hyvin jääkauden kylmiin oloihin. He olivat hyviä metsästäjiä ja söivät lähes yksinomaan liharuokaa, kasvikset eivät kuuluneet ruokavalioon.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla - Copyright locket479

Neandertalinihminen

On tahoja, joidenka mielestä neandertalinihminen kuvataan liikaa nykyihmisen eli meidän näköiseksemme. Vaikka hän olisikin ollut hyvin karkeapiirteinen, kuten kuvassa oikealla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla - Copyright Ann Fisher

Kiviset ja Soraset

Luolaihminen

Mitä ilmeisimmin luolissa asuneet ihmiset ovat jo vuosituhansien ajan näyttäneet ihan samanlaisilta, kuin nykyihmiset - kuten tyttö kuvassa oikealla. Jos neandertalinihmismies olisi keskuudessamme nyt - jos hänen partansa ajettaisiin, hiukset leikattaisiin ja päälleen laitettaisiin tyylikäs puku - ei hän millään tavalla olemukseltaan eroaisi nykymiehestä, kuten vaikkapa jostakin miespuolisesta ministeristä.

Neandertalinihmiset, kuten cro-magnonin ihmisetkin, asuivat luonnon muovaamissa luolissa. Luolan edustalla he polttivat nuotiota lämpimikseen ja ruuan valmistukseen. Neandertalinihmiset metsästivät keihäillä ja olivat ensimmäisiä, jotka hautasivat kuolleensa. Hautauskulttuuri jos mikä, on osoitus ihmisyydestä ja erottaa ihmisen eläimestä.

Selviytyäkseen kivikauden ihmiset joutuivat vaeltamaan laajoilla alueilla riistan perässä, joten asuinluolaa vaihdettiin aina, kun siirryttiin muualle. Neandertalinihmisten asuinpaikoilta on löydetty lintujen ja simpukoiden jäänteitä, mitkä viittaavat käytettyyn ravintoon. Suden- ja karhunkallot asuinpaikoilla puolestaan kertovat näiden eläinten palvonnasta. Luolista on löydetty myös osia työkaluista ja piikiviaseista.

Elintavoiltaan ihminen oli aluksi alkukantaisten juurien, marjojen ja pikkueläinten keräilijä. Kiviesineiden kehittyessä hänestä tuli metsästäjä. Aika, jonka kuluessa ihminen alkoi valmistaa työkaluja, tehdä tulta ja asua luolissa, kesti monta sataa tuhatta vuotta.

Vielä tarvittiin pitkä aika siihen, että osattiin tehdä tietokone ja kehitettiin netti - mutta se on jo toinen tarina.

All rights reserved
*Kuva oikealla Cave girl - Copyright - All rights reserved: © deviantART.com/Vitrage - Andrey Ivanov - Used with permission.

Neandertalinihmisiä talvinuotiolla

Tässä on pysähdytty pienelle lepotauolle nuotion ääreen, mutta ainakaan yöpyminen ei näissä oloissa liene onnistunut avotaivaan alla edes neandertalinihmisille. Seuraa videolta, miten taiteilija toteutti työnsä.

*** www.tunturisusi.com ***