Tunturisuden sivut
Sapelimirri
Sapelihammaskissa eli smilodon

Sapelihammaskissa oli yksi niistä nisäkkäistä, jotka tulivat dinosaurusten jälkeen ja jotka vuorostaan taas ovat kadonneet Maan päältä jo aikoja sitten. Sapelihammaskissat saivat nimensä yläleuan suurista kulmahampaista. Sapelihammaskissat lävistivät saaliinsa hampaillaan. Nykyisten kissaeläinten tavoin, myös sapelihammaskissoja oli sekä suuria että pieniä.

Hampaita käytettiin tikarin tavoin saaliin lävistämiseen. Kaikilla sapelihammaskissoilla oli suhteellisen heikot alaleuat, mutta pään alaspäin suuntautuvaa liikettä ohjaavat lihakset saattoivat olla hyvinkin voimakkaat, mikä oli olennaista suurten ja hidasliikkeisten eläinten tappamiseen. Sapelihampaisten kissamuotojen ei uskota olevan kuitenkaan nykykissojemme suoranaisia esi-isiä, vaan ne kehittyivät jostakin kaukaisesta esi-isästä omille teilleen ja ovat kuitenkin sukua nykykissaeläimille. Kenotsooisen maailmankauden tertiääri- ja kvartäärikausien luonteenomaisimpia petoeläimiä ovat olleet juuri sapelikissat eli makairodontit, joita eli sekä Euraasiassa että Amerikassa.

Sapelihammaskissa

Kuva Copyright Todd Marshall.
All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved: © deviantART.com/katanimate - Used with permission.




Sapelihammaskissat painoivat lajin mukaan alle sadasta kilosta jopa viiteensataan kiloon. Usein urokset olivat kookkaampia kuin naaraat, sillä nykyisen tiikerin tapaan sapelihammaskissauros saattoi hallita laajaa reviiriä, jonka alueelle mahtui usean naaraan elinpiiri. Uros joutui puolustamaan reviiriään toisia uroksia vastaan. Sapelihampaita varmasti käytettiin näissä taisteluissa ja suuresta koosta oli apua.

Sapelinkäyttö piti opetella

Suurin osa sapelihammaskissoista oli tyypillisiä yksinelijöitä. Monien nykykissojen tapaan ne tapasivat lajitovereitaan rauhanomaisesti vain paritellakseen. Poikkeuksena olivat nuoret yksilöt ja emot. Sapelimaiset kulmahampaat kehittyivät vasta aikuisille eläimille, ja jälkeläiset olivat siihen asti riippuvaisia emänsä saalistustaidoista. Vielä kulmahampaiden muodostumisen jälkeenkin poikaset viipyivät emonsa luona oppiakseen käsittelemään saalista. Sapelihampaan iskeminen esimerkiksi kovaan luuhun merkitsi melko varmasti hampaan katkeamista, ja eläimelle lyhyttä elinikää.
Dinosaurukset
Smilodon Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright fatedsnowfox
*** tunturisusi.com linkit ***