|
|
Sauropodit (Sauropoda), joille tunnetaan myös suomalaiset nimet pitkäkaulat ja brontosaurukset,
sekä vielä suoliskot - olivat pitkäkaulaisia kasvinsyöjiä ja
suurimmat tunnetut maaeläimet kautta aikain. Pienin niistä oli
10 metrin pituinen ja suurimmalla on saattanut olla mittaa jopa
liki 50 metriä. Eri sauropodilajit olivat kaikki hyvin paljon toistensa
näköisiä. Niillä kaikilla oli pieni pää, pitkä kaula, tukeva ruumis,
paksut, pilarimaiset "tolppajalat" ja pitkä suipponeva häntä.
Häntäänsä sauropodit käyttivät ruoskana, jolla ne sivaltelivat
päällensä käyviä lihansyöjiä ja mitä ilmeisimmin aiheuttivat
näillä valtavilla huiskaisuilla myös pistävää kipua. Sauropodeihin
kuuluu useampia heimoja. Brachiosaurit olivat painavimpia.
Diplodoceihin kuulunut Seismosaurus on ehkä kaikkein pisin
koskaan elänyt maaeläin, sillä saattoi pitkine kauloineen olla mittaa
jopa ehkä liki 50 metriä.
Kuva Copyright
Joe Tucciarone.
Kuvassa Apatosaurus eli "Petollinen lisko" - tunnettu aiemmin
nimellä Brontosaurus ja suomalaisessa
kirjallisuudessa myös nimellä jymylisko - joka eli myöhäisellä jurakaudella
noin 155 - 145 mvs. (Nimesi Marsh vuonna 1877).
Apatosauruksen fossiileja on löydetty Pohjois-Amerikasta: Coloradosta,
Oklahomasta, Utahista ja Wyomingista. Painoa jättiläisellä oli 10 - 40 tonnia ja pituutta
21 - 26 metriä. Vaikka Apatosaurus liikkui kaikilla neljällä raajalla,
se on mahdollisesti tarpeen vaatiessa pystynyt kohottautumaan myös takajalkojensa varaan,
murskatakseen päälle käyvän vastustajansa jysäyttämällä tolppamaiset
eturaajansa sen päälle. Luiden jäljistä on päätelty, että sen häntää liikuttivat
hyvin voimakkaat lihakset. Häntää huiskimalla se jo lienee pelottanut uhkaajansa
tiehensä.
Brontosaurus ja sotaisa fossiilien metsästys! Apatosauruksen yhteydessä on kerrottava, että sellaista
dinosaurusta, kuin Brontosaurus ei ole koskaan elänytkään.
"Brontosauruksen" löytäjä löysi aikoinaan itse asiassa
Apatosauruksen, tai vain sen luurangon, josta kallo puuttui.
Lähistöltä hän kuitenkin löysi kallon, jonka oletti kuuluneen tälle
löytämälleen Apatosaurukselle. Hän liitti tämän kallon
Apatosauruksen luurankoon, ja niin oli syntynyt ja luotu Brontosaurus.
Meni liki sata vuotta, ennen kuin erehdys havaittiin.
Miehen löytämä kallo oli kuulunut Camarasaurukselle. Siten Brontosaurus
oli Apatosaurus, jolla oli Camarasauruksen pää.
Brontosauruksen löysi 1870-luvulla fossiilien metsästäjä Othniel C. Marsh,
joka esitteli löytönsä julkisuudelle vuonna 1879.
Hän kävi katkeraa kamppailua muiden fossiilien etsijöiden, etenkin
Edward D. Copen kanssa. Miehet olivat suorastaan sotajalalla keskenään,
yrittäessään lyödä toisensa löytöjen merkittävyydessä. Fossiilien etsimisessä
1800-luvulla oli samoja piirteitä, kuin suurissa kultaryntäyksissä.
Muita etsijöitä kyräiltiin varsin vihamielisesti ja omia "fossiilivaltauksia"
piiloteltiin, kunnes oli esiteltävänä jotakin todella suurta ja poikkeuksellista.
Kullanetsijät etsivät rikkautta, fossiilien metsästäjät, joiksi heitä voi syystä kutsua,
hakivat mainetta ja kunniaa. Tällaista taustaa vasten on nähtävä myös
Brontosauruksen luurangon kasaan kyhääminen. Yale’s Peabody Museum oli
paikka, jonne Brontosauruksen luuranko kohosi kaikkien hämmästeltäväksi
ja valokuvat Brontosauruksesta levisivät ympäri maailman, tehden siitä
oman aikansa ja pitkälti myöhempienkin aikojen tunnetuimman dinosauruksen.
Useille ihmisille Brontosaurus elää tänäkin päivänä, vaikka sitä ei koskaan
luonnossa ollutkaan. Se ehti myös, ennen mitätöitymistään, luoda pitkän "uran"
sekä kirjallisuudessa että elokuvissa, kuten Kivisissä ja Sorasissa. Suomessa Brontosaurus elää niinkin, että yksi
sauropodeista käytetty nimitys on brontosaurukset.
Supersaurus - "Superlisko". (Nimesi Jensen vuonna 1985).
Käytetään myös nimeä Ultrasaurus.
Yksi pisimmistä koskaan eläneistä liskoista.
Pituus 42 m. Korkeus 16 - 20 m. Paino 55 tonnia. Eli myöhäisellä jurakaudella 155 - 145 mvs.
Löytöpaikka Colorado, USA vuonna 1972 - löytäjänä paleontologi "Dinosaurus-Jim" James A. Jensen. Lahko Saurischia.
Heimo Diplodocidae.
Euhelopus - "Hyvä kulkujalka". (Nimesi Romer vuonna 1956).
Euhelopus oli Camarasauruksen lähisukulainen, vaikka lajit elivätkin
eri puolilla maailmaa. Ruumiinsa rakenteeltaan se oli samankaltainen, kuin
Camarasaurus, mutta sillä oli pidempi kaula, jossa oli 17 - 19 nikamaa.
Euhelopuksen suuret ja lusikanmuotoiset hampaat soveltuivat hyvin
sitkeiden kasvien, kuten saniaisten ja kortteiden syömiseen.
Pituus 10 m ja kaulan pituus 5 m.
Paino 20 - 24 tonnia.
Eli 156 - 150 mvs.
Löytöpaikka Kiina. Lahko Saurischia.
Heimo Camarasauridae.
Alamosaurus - "Alamon lisko". (Nimesi Gilmore vuonna 1922).
Tämä lisko on saanut nimensä Alamon linnakkeesta, jota teksasilaiset
puolustivat meksikolaisten piirittäessä vuonna 1863. Alamosaurus
oli viimeisiä titanosaureja. Muiden heimonsa lajien tavoin sillä oli
leveä kuono ja kapeat hampaat, joilla se riipi tehokkaasti lehtiä oksista.
Pituus 22 m. Paino 33 tonnia. Eli liitukauden loppupuolella 73 - 65 mvs.
Löytöpaikat USA: Uusi Meksiko, Teksas, Montana ja Utah. Lahko Saurischia.
Heimo Titanosauridae.
Kuva Copyright
Joe Tucciarone.
Saltasaurus - "Saltan lisko". (Nimesivät Bonaparte & J. E. Powell vuonna 1980).
Nimi liittyy tämän liskon löytöpaikkaan, joka on Saltan maakunta Argentiinassa.
Saltasauruksen kaltaiset titanosaurit kehittyivät myöhäisellä jurakaudella
ja selviytyivät aina liitukauden loppuun asti. Yksi pienimmistä titanosaureista
oli Saltasaurus. Sen iho oli kauttaaltaan pienten luulevyjen peittämä.
Osa luulevyistä oli piikikkäitä. Näin tämä kasvinsyöjä yritti suojautua
petoja vastaan.
Pituus 12 m. Eli myöhäisellä liitukaudella 83 - 79 mvs.
Löytöpaikka Etelä-Amerikka. Lahko Saurischia.
Heimo Titanosauridae.
Camarasaurus - "Onteloinen lisko". (Nimesi Cope vuonna 1877).
Nimeensä tämä lisko on saanut "onteloisen" siitä, että sen selkärangassa
on onteloisia luita, jotka keventävät sen rakennetta. Camarasaurus oli
yksi yleisimmistä
sauropodeista Pohjois-Amerikassa myöhäisellä jurakaudella. Se liikkui luultavasti
muiden sauropodien tapaan laumana ja luotti puolustautumisessa suureen kokoonsa.
Massiivisena eläimenä Camarasaurus on liikkunut varsin hitaasti.
Pituus 18 m. Paino jopa 20 tonnia. Eli myöhäisellä jurakaudella 155 - 145 mvs.
Löytöpaikka Pohjois-Amerikka: Uusi Meksiko, Colorado, Utah ja Wyoming. Lahko Saurischia.
Heimo Camarasauridae.
Barapasaurus - "Isojalkainen lisko". (Nimesivät Jain, Kutty, Roy-Chowdhury & Chatterjee vuonna 1975).
Yksi vanhimpia tunnettuja sauropodeja. Tyypillinen sauropodin rakenne.
Jotkin selkärangan ja kaularangan luista olivat onttoja ja kevensivät siten
sen painoa. Barapasauruksen epätäydellisiä luurankoja on löydetty toistaiseksi
kuusi, mutta kallo puuttuu vielä täysin.
Pituus 15 - 20 m. Paino 40 - 50 tonnia. Eli varhaisella
jurakaudella 208 - 188 mvs.
Löytöpaikka Aasia: Godavari-laakso Etelä-Intiassa. Lahko Saurischia.
Heimo Barapasaudirae.
Cetiosaurus - "Valaslisko". (Nimesi Owen vuonna 1841).
Jättiläinen, jonka kaula oli lyhyempi, kuin muiden sauropodien.
Kun Cetiosauruksen ensimmäiset fossiiliset jäänteet löydettiin
vuonna 1809, luultiin aluksi luiden kuuluneen jollekin jättimäiselle
merieläimelle, siitä tulee sen nimi valaslisko.
Pituus 18,3 m. Paino 10 - 25 tonnia. Eli jurakaudella 181 - 169 mvs.
Löytöpaikkoina Euroopassa Englanti ja Afrikassa Marokko. Lahko Saurischia.
Heimo Cetiosauridae.
Kuva Copyright
Joe Tucciarone.
Brachiosaurus - "Olkavarsilisko". (Nimesi Riggs vuonna 1903).
Kuva yllä - katso lisätietoja myös etusivulta, jossa toinen kuvakin!
Löytöpaikka ensimmäisen kerran Colorado USA:ssa vuonna 1905, sen jälkeen
useita fossiileja on löydetty sekä Pohjois-Amerikasta, että
Tansaniasta ja Algeriasta Afrikasta. Lahko Saurischia.
Heimo Brachiosauridae.
Diplodocus - "Kaksoispuomi" - tunnettu suomalaisessa
kirjallisuudessa nimellä piiskalisko - kuvassa yllä. Sen nimessä kaksoispuomi
viittaa selkärangan rakenteeseen. (Nimesi Marsh vuonna 1878).
Suuri eläin, jonka seitsemän metrin pituisen kaulan jatkona oleva pää
ei 60 sentin pituisena ollut hevosen päätä suurempi. Huomattavasti keveämpi,
kuin Brachiosaurus. Keveys johtui osittain sen ontoista selkänikamista.
Pitkässä hännässä oli ainakin 70 nikamaa ja liikkuessaan Diplodocus
saattoi pidellä häntäänsä kohollaan.
Pituus 26 m. Eli myöhäisellä jurakaudella 155 - 145 mvs.
Löytöpaikkoina Kalliovuoret Coloradossa, Montanassa, Utahissa ja Wyomingissa,
Pohjois-Amerikassa. Lahko Saurischia.
Heimo Diplodocidae.
Mamenchisaurus - "Mamenxi lisko". (Nimesi Young vuonna 1954).
Kaikista tunnetuista eläimistä pisimmän kaulan on omistanut Mamenchisaurus,
jolla kaulaa oli noin puolet koko pituudesta, eli kaulan osuudeksi jäi
ehkä jopa 14 metriä. Pisimmän kaulan omistaneesta eläimestä
sen kanssa tuli tosin kilpailemaan vuonna 1999 löydetty Sauroposeidon,
jolla kaula lienee vielä hieman pidempi.
Mamenchisauruksen koko pituus 21 - 25 m. Paino yli 10 tonnia. Eli myöhäisellä jurakaudella 156 - 145 mvs.
Löytöpaikka Aasia: Mongolia. Lahko Saurischia.
Heimo Diplodocidae.
Seismosaurus - "Maata järisyttävä lisko". (Nimesi Gillette vuonna 1991).
Tämän sauropodin jäänteet löysivät kaksi retkeilijää ihan sattumalta
Uudesta Meksikosta vuonna 1980. Jättiläisten joukossa Seismosaurus on mukana hyvin
painavasti kamppailemassa suurista suurimman arvosta, sitä on pidetty kuitenkin
pisimpänä tunnettuna maaeläimenä. Tämän löydetyn yksilön
luuranko on koottuna pituudeltaan 41 metriä. Seismosauruksella oli varsin lyhyet ja tukevat jalat,
joilla se liikkuessaan vakaasti ja hitaasti siirsi valtavaa olemustaan.
Ainakin on varmaa, että maa järähteli silloin, kun Seismosaurus
oli liikkeellä! Argentinosaurus kamppailee Seismosauruksen
kanssa raskaimman arvosta, ja jotkin lähteet mainitsevatkin sen kaikkien
aikojen painavimpana eläimenä. Kaikki esitetyt painot dinosauruksille ja siten
myös sauropodeille, ovat arvioita - varmasti hyvin tarkoin ja perustellusti
laskettuja arvioita, mutta ihan tarkkaa totuutta ei voida tietää.
Pituus 40 - 50? m. Paino jopa 110 tonnia. Eli myöhäisellä jurakaudella 156 - 145 mvs.
Löytöpaikka Uusi Meksiko USA:ssa. Lahko Saurischia.
Heimo Diplodocidae. Kuva Copyright
Joe Tucciarone.
Dicraeosaurus - "Kaksihaarainen lisko". (Nimesi Janensch vuonna 1914).
Pienikokoinen verrattuna heimonsa muihin jäseniin. Sen kaula oli lyhyempi ja pää
hieman isompi. Sen nimeen kaksihaarainen tulee sen selkänikamien haaroittuneista piikeistä.,
joiden tehtävä on voinut olla selkärangan vahvistaminen.
Pituus 10 - 13 m. Paino 5 - 6 tonnia. Eli myöhäisellä jurakaudella 156 - 150 mvs.
Löytöpaikka Tansania Afrikassa. Lahko Saurischia.
Heimo Diplodocidae.
Amargasaurus cazaui. Kuva Copyright
Luis V. Rey.
Amargasaurus - "La Amargan lisko". (Nimesivät Salgado & Bonaparte vuonna 1991).
Pienikokoinen jättien joukossa. Selkärangasta kohosi kaksi piikkiriviä, jotka ehkä
ovat suojanneet vihollisten hyökkäyksiltä. Tosin Amargasaurus on voinut käyttää
näitä rakenteita myös lämpönsä säätelemiseen.
Pituus 10 m. Paino 5 tonnia. Eli varhaisella liitukaudella 131 - 125 mvs.
Löytöpaikka La Amarga Argentiinassa, Etelä-Amerikassa. Lahko Saurischia.
Heimo Diplodocidae.
Argentinosaurus. Kuva Copyright
Joe Tucciarone.
Argentinosaurus - "Argentiinanlisko". (Nimesivät Bonaparte ja Coria vuonna 1993).
Titanosauri, joka titaanien joukossa kamppailee raskaimman arvosta liki sadan tonnin painollaan.
Pituus 40 m. Paino 80 - 100 tonnia. Eli keski-liitukaudella 100 - 93 mvs.
Löytöpaikka Etelä-Amerikka: Argentiina. Lahko Saurischia.
Heimo Titanosauridae.
Argentinosaurus huenculensis on joutunut vaaranpaikkaan, kun joukko
Giganotosaurus carolinii lihansyöjähirmuliskoja ajaa sitä takaa.
Giganotosaurus oli yksi suurikokoisimmista Etelä-Amerikan
petoliskoista saattaen painaa 8 tonnia. Pituutta sillä oli 14 metriä.
Kuva
Copyright Todd Marshall.
Vanha kuva Diplodocuksesta, maalattu noin vuonna 1900
A to Z One at a Time List of Dinosaurs Dinosaur Illustratios.
Creative Commons
Sivun alareunassa Dinosaur skeleton at the Natural History Museum -
kuva Copyright
Frankie Roberto
-
Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
|
|
|
|