Tunturisuden sivut
DULCINEA

Dulcinean taustalla on eräässä kylässä, lähellä Don Quijotea asuva sievä maalaistyttö, Aldonza Lorenzo, jota Don Quijote on aikoinaan rakastanut, vaikka tyttö ei ole siitä mitään tiennytkään. Aldonza ei koskaan itse oikeasti esiinny romaanissa. Aldonza ajatuksissaan ritarimme loihtii mieleensä prinsessan ja ylhäisen naisen ajatustensa valtiattareksi.

Tälle mielikuvitusprinsessalleen hän antaa nimeksi Dulcinea del Toboso eli Dulcinea Tobosolainen, koska Aldonza oli kotoisin Tobososta. Nimi tuntui hänestä harvinaiselta ja soinnukkaalta sekä yhtä merkitsevältä, kuin ne kaikki toiset, joita hän oli antanut itselleen ja omilleen.

Tästä hetkestä lähtien Dulcinea on Don Quijotea riivaavan, intohimoisen rakkauden saavuttamaton kohde. Hän on ehdottoman välttämätön, koska jokaisella ritarilla on oltava nainen, jonka vuoksi hän tekee uhrautuvia ja sankarillisia tekojaan.

Dulcinea

All rights reserved
*Kuva "The Impossible Dream" - Copyright
© deviantART.com/mistytang - Jaclyn Renata Weber

- Used with permission.


Don Quijoten voimanlähde

Don Quijote kuvaili Sancho Panzalle Dulcineaa näin:

"Kun vain saan nähdäkin hänet, minusta on yhdentekevää, tapahtuuko se piha-aidan luona vai ikkunassa vai puutarhan säleaidan lomitse, sillä jokainen hänen kauneutensa auringosta silmiini saapuva säde valaisee ymmärrystäni ja vahvistaa sydäntäni, niin että minusta tulee ainoalaatuinen ja aivan verraton älyltäni ja uskollisuudeltani".

Gustave Dorén puupiirros Don Quijotesta

Dulcinea

Dulcinea.

All rights reserved
*Kuva - Copyright
© deviantART.com/dark-spider - Cris Ortega

- Used with permission.


Ikuisesti saavuttamaton suloinen unelma

Dulcinean nimi tarkoittaa suloista. Quijote ei romaanissa koskaan tavannut suloista prinsessaansa Dulcineaa, joka elää saavuttamattomana ja täydellisen kauneuden ilmentymänä hänen mielikuvissaan. Kaikkien ritarien tapaan Don Quijotellakin oli oltava oma nainen, joka olisi hänen sydämensä valtiatar ja jonka kunnian ja kauneuden vuoksi hän taistelisi.

"Sillä, ajatteli Don Quijote, kun tapaan jättiläisen, niin kuin vaeltavilla ritareilla on tapana, ja pudotan hänet satulasta ensi töytäisyllä tai halkaisen hänet kahtia, sanalla sanoen voitan hänet, eikö silloin ole hyvä, että on joku jonka luo hävinneen täytyy mennä, lankeamaan valtiattareni eteen polvillensa ja sanoa nöyrällä äänellä:

"Armollinen rouva, olen jättiläinen Caraculiambro, Malindranian saaren herra; minut voitti kaksintaistelussa Don Quijote Manchalainen, ritari, jota ei milloinkaan voida ansion mukaisesti ylistää, ja hän käski minun saapua teidän armonne luo, jotta teidän korkeutenne menettelee minuun nähden, miten itse tahtoo."


Doña Ana Martínez Zarco de Morales

Doña Ana Martínez Zarco de Morales on todellisuussa elänyt henkilö, joka on ollut Cervantesin esikuvana, kun hän on luonut Dulcinean. Moralesin 1600-luvulta peräisin oleva talo El Tobosossa on entistetty Dulcinean museoksi - Museo-Casa de Dulcinea del Toboso - Dulcinea del Toboso House-Museum. El Tobosossa, joka on pieni ja hiljainen hieman yli 2 000 asukkaan kaupunki Toledossa, Keski-Espanjassa, järjestetään vuosittain juhlat Cervantesin kunniaksi.



Don Quijoten kirje Dulcinea Tobosolaiselle

"Suurivaltainen ja korkea Hallitsijatar:

Erossaolon sodan lävistämä ja sydämen huimien taistojen haavoittama toivottaa sinulle, suloisin Dulcinea Tobosolainen, terveyttä, jota hänellä itsellään ei ole. Jos sinun kauneutesi halveksuu minua, ellei sinun oivallisuutesi ole minulle suopea, jos sinun ylenkatseesi on minulle murheeksi, niin minä, kuinka ikinä mahtanenkin olla tuskan tuttu, en voine kestää tätä kärsimystä, joka on niin hyvin ankara kuin ylen pitkällinenkin. Kelpo aseenkantajani Sancho tulee antamaan sinulle, oi kaunis kiittämätön, minun armas viholliseni! täydellisen tiedon siitä, kuinka nyt on minun laitani sinun tähtesi: jos mielit käydä minua auttamaan, olen sinun omasi, ellet, niin tee mitä hyväksi näet, sillä päiväni päättämällä tyydytän sinun julmuutesi ja oman kaipuuni.

Sinun, hamaan kuolemaan saakka,

Murheellisen hahmon ritari."


Ohjeet Dulcinean tapaamiseen

Don Quijote laittoi Sancho Panzan puolestaan asialle tapaamaan Dulcineaa, saadakseen kuulla, milloin Dulcinea sallisi orjuuteensa annetun ritarin päästä kohtaamaan häntä sekä suvaitsisi samalla antaa siunauksensa, jotta hän voisi valtiattarensa avulla saada suoritetuksi kaikki uhkayrityksensä ja vaaralliset seikkailunsa. Sanchon lähtiessä matkaan hän sai isännältään, tällaiset toivottomasti rakastuneen ohjeet:

"Mene, poikani, äläkä hämmenny, kun joudut sen kauneuden auringon loistoon, jota nyt lähdet etsimään. Sinä olet onnellisin kaikista maailman aseenkantajista. Pidä mielessäsi, äläkä anna muististasi häipyä, kuinka hän sinut ottaa vastaan: punastuuko hän, kun esität hänelle minun terveisiäni, muuttuuko hän levottomaksi ja rauhattomaksi kuullessaan minun nimeni, eikö hän voi jäädä istumaan pielukselleen, jos hän sinun saapuessasi on istumassa ylhäisellä paikallaan; jos hän taas on seisoallaan, niin katso tarkoin, nojautuuko hän milloin toiseen, milloin toiseen jalkaansa, toistaako hän kaksi vai kolme kertaa sinulle antamansa vastauksen, muuttaako hän sen lempeästä karuksi vai tylystä helläksi, nostaako hän kätensä hiuksiinsa niitä järjestääkseen, vaikka ne eivät ole epäjärjestyksessä, sanalla sanoen, poikani, tarkkaa kaikkia hänen tekojansa ja liikkeitänsä; jos näet kerrot ne minulle sellaisinaan, niin minä voin saada selville kaiken hänen sydämensä syvyydessä piilevän, mitä minun rakkauteeni tulee. Sinun näet pitää tietää, Sancho, ellet sitä jo tiedä, että rakastuneiden kesken ovat ne ulkonaiset eleet ja liikkeet, joita heissä voidaan havaita, kun on kysymyksessä heidän rakkautensa, kaikkein varmimmat viestintuojat, jotka ilmoittavat, mitä heidän sielunsa syvyydessä tapahtuu."

De la Mancha
De la Mancha - Don Quijote, Dulcinea ja Sancho Panza
All rights reserved
*Kuva Copyright
© deviantART.com/HapticMimesis

- Used with permission.
Ei edes piialta rakkautta - ritarimme ja asturialainen Maritornes

Mitä enemmän Don Quijote kaipasi suloisen Dulcineansa lempeää läheisyyttä, linnojen loistokkaissa saleissa - sitä enemmän hän kohtasi matkallaan vain muita naisia ihan toisenlaisissa ympäristöissä. Majatalossa, jonne Sancho Panza kuljetti hänet poikittain makaavana aasin selässä hoidettavaksi, oli töissä piika, joka myös tuli hoivaamaan ritaria.

Piika, nimeltänsä Maritornes, oli asturialaista syntyperää. Hänellä oli leveä naama, litteä takaraivo, tylppä nenä, toinen silmä kiero eikä toinenkaan aivan moitteeton. Uljas vartalo tosin korvasi muut viat; hän ei ollut jalkapohjista päälakeen, täyttä seitsemää korttelia (kortteli n. 15 cm - seitsemän korttelia noin 105 cm) ja hänen selkänsä, jossa oli liikaa painoa, pakotti hänet katselemaan maahan enemmän kuin olisi mieli tehnyt.
Muulinajajakin voittaa uljaan ritarimme rakkauden kentillä

Tämä korea piikainen auttoi yhdessä talon tyttären kanssa tekemään Don Quijotelle yösijan ullakolle, missä selvät merkit osoittivat, että sitä oli aikoinaan käytetty monet vuodet heinäparvena.

On syytä vielä mainita, että tälläkin kertaa suuri rakkaus kiersi rakkauden kentillä epäonnisen Don Quijoten kaukaa, sillä ei Maritorneskaan ritarin pauloihin langennut. Muulinajaja sen sijaan oli sopinut piian kanssa, että he huvittelisivat yön yhdessä, ja Maritornes oli luvannut vieraiden levolle mentyä ja isäntäväen uneen vaivuttua tulla hänen luokseen ja tyydyttää hänen halunsa mielensä mukaan.
Rakastunut on sokea - Don Quijotekin pääsee edes kopeloimaan

Väärinkäsityksen vuoksi Don Quijote tosin sai Maritornesin hetkeksi syliinsä. Tällöin hän tunnusteli piian paitaa, ja vaikka se oli selvää piikkoa, se tuntui Don Quijotesta mitä ohuimmalta ja hienoimmalta silkiltä. Piialla oli ranteissa lasipallosia, mutta ritarimme silmissä ne kiilsivät kuin Itämaiden kalliit helmet.

Hiukset, jotka hiukan muistuttivat jouhia, hän kuvitteli kirkkaimman Arabian kullan säikeiksi, joiden hohtelu pimensi Auringon loisteen. Hengitys haiskahti ihan epäilemättä äikeältä ja pahentuneelta salaatilta, mutta Don Quijotesta tuntui kuin olisi hänen suustaan uhonnut suloinen ja hyvänhajuinen mirhamin tuoksu.

Lähteet
*Miguel de Cervantes Saavedra: Mielevä hidalgo Don Quijote Manchalainen I, suomennos J.A.Hollo - WSOY 1958
*Miguel de Cervantes Saavedra: Mielevä hidalgo Don Quijote Manchalainen II, suomennos J.A.Hollo - WSOY 1951
*Plaza.fi: Don Quijoten jäljillä Espanjassa
*Plaza.fi: Espanja - Kastilia - La Mancha
*The Mitchell Beazley: Kuka teki mitä
*Spectrum: Miguel de Cervantes Saavedra
*YLE Elävä arkisto
*Maaseudun Joulu 1953 - Urho Kekkonen: Maailmanparantajan perustyyppi
*Turun Sanomat: Hämmentävä haarniskahupailu
*Turun Sanomat - Juha-Pekka Helminen: Espanja on Don Quijoten lumoissa - 2005
*V. Tarkiainen: Aleksis Kivi - WSOY
*Museo-Casa de Dulcinea del Toboso - Dulcinea del Toboso House-Museum
*Opetushallitus: Etälukio
*Suomen historian pikkujättiläinen - WSOY
*Combi - Maailmanhistoria 2 - Tammi
*Spectrum - WSOY
*Media Maailmanhistoria - Tammi
*Andrew Taylor: Kirjat jotka muuttivat maailmaa - Ajatus kirjat
*Soile Järvelä-Kairenius: Don Quijoten Espanja - WSOY 1955
*** tunturisusi.com linkit ***