ESPANJA CERVANTESIN AIKAAN

1500-luku merkitsi koko maailmassa löytöretkien jälkeen siirtymistä uuteen, eurooppalaisten aikaan. Kuin taikaiskusta eurooppalaisten laivastoja ilmestyi kaikille maailman merille.

Tällä aikakaudella siirryttiin renessansista kohti barokkia. Euroopan sääty-yhteiskunnista Espanja oli jäykin; sen aateli teki ylhäisyydestä taiteen ja etiketistä elämäntavan. Katolisesta Habsburgien Espanjasta tuli 1500-luvulla suurvalta ja samalla johtava maailmanvalta. 1500- ja 1600-luku olivat Espanjan kulttuurin kukoistusaikaa. Espanjalla oli alueita Italiassa ja Flanderissa. Ne olivat kuitenkin pieniä, verrattuna espanjalaisten Uudesta maailmasta hankkimiin alusmaihin, joita olivat Meksiko, Isot-Antillit, Keski-Amerikka ja suuri osa Etelä-Amerikkaa.

Maahan rahdattiin Amerikasta hopeaa ja kultaa ja muu maailma luulikin, että Espanja oli määrättömän rikas. Mutta totuus oli toinen. Sodat ja kerskarakentaminen olivat saattamassa maata perikatoon. Kaksi kolmannesta tuloista meni muiden maiden pankkiireilta ja kauppiailta otettujen velkojen kuoletukseen. Sen lisäksi rahavirtaa seurasi laukkaava inflaatio joka levisi Espanjasta kuin kulkutauti.

Aatelisten kasvavat laumat hankkivat tuottamatonta maata ja rakennuttivat suuria linnoja. Loput rahansa he tuhlasivat ulkomaisiin ylellisyystavaroihin, samaan aikaan, kun maan oma teollisuus näivettyi. 1500-luvun puolivälissä Sevillassa oli 16 000 kangaspuut, vuosisadan vaihtuessa vain 400 oli jäljellä. 265 000 moriskon (kristityn maurin) karkottaminen 1609 merkitsi maan yritteliäimpien asukkaiden lähtöä. Ulkomaankaupan taas hoitivat ulkomaalaiset.

Don Quijotessa näemme itse asiassa hyvän vertauskuvan ajan aatelisesta espanjalaisesta. Hänhän ei missään nimessä ollut laiska, mutta hänen toimintansa ei tuottanut laisinkaan aineellista rikkautta, vaan suuntautui kaikkeen toisarvoiseen ja vain kulutti. Jos ajattelemme lukuisia pyhäpäiviä, tapaa pitää siestaa, kerjäläisten, sotilaiden, munkkien ja hidalgojen suuria laumoja sekä uudelle yritteliäisyydelle ja tekniikalle osoitettua ynseyttä ja tehottoman virkavallan ankaraa holhousta - ja laskemme kaiken tämän yhteen, käy selväksi, että koko espanjalaisen kansan ponnistukset jäivät pakostakin alakynteen kilpailussa nykyaikaista talouselämää varten paremmin järjestettyjen valtioiden rinnalla.
Don Quixote

All rights reserved
*Kuva Don Quixote - Copyright - All rights reserved:
© deviantART.com/zhuzhu

- Used with permission.


Voittamattoman Armadan tappio vuonna 1588 oli Espanjan sotilasmahdille vakava isku. Tulkoon muistetuksi, että myös Cervantes toimi virassa, jossa hänen tehtävänään oli järjestää tarvikkeita Armadalle. Alankomaatkaan ei pysynyt Espanjan hallussa, vaan sai 30 vuoden sotimisen jälkeen käytännössä itsenäisyyden vuonna 1609. 1700-luvulle siirryttäessä Espanja ei enää kuulunut Euroopan suurvaltoihin. Sillä oli kuitenkin vielä siirtomaansa Amerikassa ja Aasiassa. Vasta 1800-luvun lopulla ne vapautuivat kokonaan.
Don Quijote
Don Quijote, seinämaalaus - Farbus, Pas-de-Calais, Ranska. Quien dice España, dice todo!

Espanjan suurvalta-aikaan liittyvä sanonta, suomeksi: Ken sanoo Espanja, sanoo kaikki!
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright OliBac / Olivier
Mikael Agricola SUOMI CERVANTESIN AIKAAN - 1547 - 1616

  • 1547 - Kuningas Kustaa Vaasan nimittämänä, Kustaa Finckestä tuli Savon ja Savonlinnan käskynhaltija, mikä käynnisti Sisä-Suomen erämaiden asuttamisen.
  • 1548 - Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti Se Wsi Testamenti ilmestyi.
  • 1552 - Suuri uudisasutusliike Oulujärven rannalle.
  • 1552 - 1553 - Maunu Pekanpoika Nyrhin johtama talonpoikaiskapina Lappeen kihlakunnassa.
  • 1554 - Mikael Agricola nimitettiin Turun piispaksi. Perustettiin Viipurin hiippakunta.
  • 1555 - 1557 - Sota Venäjää vastaan. Paluumatkalla rauhanneuvotteluista Agricola kuoli Kuolemanjärven Kyrönniemen kylässä 9.4.
  • 1556 - 1563 - Juhana Suomen herttuana Turun linnassa.
  • 1558 - Pori perustettiin.
  • 1560 - 1568 - Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.
  • 1568 - 1592 - Juhana III Ruotsin kuninkaana.
  • 1570 - 1595 - Pitkä viha - 25-vuotinen sota Venäjää vastaan.
  • 1582 - Painettiin Piae Cantiones-kokoelma.
  • 1583 - Jaakko Finnon virsikirja.
  • 1592 - 1599 - Sigismund Ruotsin kuninkaana.
  • 1595 - Täyssinän rauha.
  • 1596 - 1597 - Nuijasota.
  • 1599 - 1611 - Kaarle IX Ruotsin kuninkaana.
  • 1601 - Suureksi olkivuodeksi kutsuttu katovuosi.
  • 1605 - Oulu perustettiin.
  • 1606 - Vaasa perustettiin.
  • 1610 - Jaakko De la Gardie eteni Moskovaan asti.
  • 1611 - 1632 - Kustaa II Aadolf Ruotsin kuninkaana.
  • 1614 - Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.
  • 1616 - Kustaa II Aadolf piti Helsingissä maapäivät yhdessä Suomen säätyjen kanssa. Henrikki Maskulainen suomensi Piae Cantiones-kokoelman. Karjaan Mustioon perustettiin masuuni ja vasarapaja.


  • Lähteet
    *Suomen historian pikkujättiläinen - WSOY
    *Combi - Maailmanhistoria 2 - Tammi
    *Spectrum - WSOY
    *Media Maailmanhistoria - Tammi
    *** www.tunturisusi.com ***