|
SUSIA ARABIASTA INTIAAN
Meidän sutemme (Canis lupus lupus) elää Euraasian valtavalla boreaalisella, havumetsävyöhykkeellä. Tämän vyöhykkeen pohjoispuolella, tundralla elää alalajeista tundrasusi (Canis lupus albus). Eteläpuolella, Aasiassa elävät vähiten tunnetut alalajit, joista jotkin sukupuuton partaalla. Näitä alalajeja on ollut, ennen viimeaikaisia uusia selvityksiä yhteensä neljä: - arabiansusi (Canis lupus arabs) - tiibetinsusi (Canis lupus chanco) - kaukasiansusi (Canis lupus campestris) - intiansusi (Canis lupus pallipes) Vuonna 2006 on esitetty, että nämä alalajit sisältäisivätkin kaksi ihan uutta lajia. Katso näistä mahdollisista uusista lajeista - himalajansudesta ja intiansudesta - sivulla alempaa. Koiran esi-isiä?! Eräät näistä eteläisistä susista ovat mukana ehdokkaina, kun etsitään ja määritetään sitä sutta, josta koira aikanaan kehittyi. |
|
| ALALAJIT - PERINTEINEN JAOTTELU |
|
ARABIANSUSI - (Canis lupus arabs)
Arabiansusi elää Saudi-Arabiassa, Omanissa, Irakissa, Jemenissä, Jordaniassa ja Israelissa. Mahdollisesti sama alalaji elää myös Turkissa ja Intiassa - tai sitten ei, riippuu lajimäärityksistä. 
Kartalla arabiansuden levinneisyysalue näkyy tumman sinisenä. Egyptin ja Libyan pohjoisosissa näkyvä punasävyinen kaistale kuvaa egyptinsuden levinneisyyttä - mutta egyptinsutta ei susilajina ole olemassakaan. Arabiansusi on harvinainen ja erittäin uhanalainen suden alalaji. Kokonaismäärä noin 500. Jos Turkin ja Intian suunnan intiansudet, olisivatkin samaa alalajia - nousee määrä tuhansilla. Arabiansuden erityistuntomerkki on keltaiset silmät mustin pupillein. Tämä ohutturkkinen susi on kooltaan varsin pieni, narttujen keskipaino on vain 16 kg - urosten 22 kg. Arabiansusi on hiljainen susi, sillä sen ei tiedetä ulvoneen. Kuumista elinoloista huolimatta sen talviturkki on paksu ja tuo mieleen euraasiansuden. Lajin kanta on runsastunut esim. Omanissa sen jälkeen, kun sen metsästäminen kiellettiin. |
TIIBETINSUSI - (Canis lupus chanco)
Karujen vuori- ja aavikkoseutujen susi, joka viettää vaeltelevaa elämää - kuten sudet usein tekevät. Tiibetinsuden nimiä ovat, suluissa englanniksi: - tiibetinsusi (Tibetan wolf) - kiinansusi (Chinese wolf) - mongoliansusi (Mongolian wolf) - koreansusi (Korean wolf) - himalajansusi (Himalayan wolf) Levinneisyys ja määrät Kaiken kaikkiaan tiibetinsusista on olemassa varsin vähän ajantasaista, luotettavaa tietoa. Eräistä maista ei juuri ollenkaan, johtuen sekä kehittymättömistä oloista, että luonnonolojen luoksepääsemättömyydestä. Tiibetinsuden elinseutua Kiinassa ovat Mantsuria, Keski-Kiinan eräät seudut sekä Tiibet. Muuta levinneisyysaluetta on Venäjän kaakkoisin kaista Kiinan rajoilla. Myös Himalajalla Intiassa, Nepalissa ja Bhutanissa - elänee tiibetinsusia, hyvin vähän. Mongoliassa lienee runsain kanta - siellä susia kaiken kaikkiaan on kymmeniä tuhansia. Koreassa tiibetinsusia on jäljellä vain eläintarhoissa muutamia yksilöitä - luonnossa ei ainuttakaan. Koreassa ilmoitettiin siellä aikaansaaduista, maailman ensimmäisistä kloonatuista susista, vuonna 2005. Tiibetinsusiin luettu suden alalaji, himalajansusi (Canis lupus laniger) muodostaa mahdollisesti uuden eläinlajin, himalajansusi (Canis himalayensis). |
KAUKASIANSUSI - (Canis lupus campestris)
Kaukasiansuden nimiä ovat, suluissa englanniksi: - kaukasiansusi (Caucasian Wolf) - kaspianmerensusi (Caspian Sea Wolf) - arosusi (Steppe Wolf) Pienikokoinen, lyhytturkkinen suden alalaji, joka on elänyt Keski-Aasian aroilla ja aavikoilla Kirgisiassa. Kahden meren, Kaspianmeren ja Mustanmeren välisellä seudulla. 
Kaukasiansusi on nykyisin äärettömän harvinainen, sukupuuton partailla hoippuva alalaji - luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Se elää enää rajatulla, pienellä, kaukaisella ja eristyneellä kaistaleella Venäjällä, Kaspianmereen rajautuvalla alueella. Siellä se on seudun suurin petoeläin, runsaina vilistävien sakaalien, ilvesten ja kettujen joukossa. Kaukasiansudesta ei ole käytettävissä muuta, kuin tiedon rippeitä. Esimerkiksi se, että minkä verran niitä ylipäänsä tällä hetkellä on - vai onko sitten ainuttakaan, jää silti lopultakin vielä hämärän peittoon. Koko Kaukasia on hyvin laaja alue ja sillä elää kyllä paljonkin susia, mutta ne eivät edusta samaa alalajia. |
INTIANSUSI - (Canis lupus pallipes)
Osittain ja juurikin samoilla seuduilla arabiansuden kanssa elää intiansusi (Canis lupus pallipes). Jossakin vaiheessa niitä pidettiinkin samanakin suden alalajina, ja sitä ne voivatkin olla. Mutta jotta tämä ei olisi liian yksinkertaista, niin nyt eräät tutkijat esittävät, että ainakin osa intiansusista muodostaisikin uuden eläinlajin - intiansuden (Canis indica). Intiansudet elävät pääosin Intiassa ja Turkissa - mutta myös Saudi-Arabiassa, Israelissa ja Iranissa. Intiansuden kolme vaihtoehtoa Intiansuden kohdalla on siis kolme vaihtoehtoa. Se voi olla: - suden itsenäinen alalaji - sama alalaji kuin arabiansusi - ainakin osa sen populaatiosta voi muodostaa ihan uuden koiraeläinlajin Miten on, selvinnee aikanaan. Kuvassa tämän tekstin alla intiansusi - kuvauspaikka luonnonsuojelupuisto Little Rann of Kutch - Dasada, Gujarat, Intia. |
|
AFRIKANSUSI
Oma kummitteleva lukunsa susien joukossa on ollut egyptinsusi (Canis lupus lupaster). Egyptin ja Libyan pohjoisissa osissa, ihan Välimeren rannikolla, luultiin pitkään asuvan suden. Susi oli ehkä arabiansusi, taikka jokin sen muunnos. Sittemmin luultiin, että Egyptissä ei elä laisinkaan sutta - ja egyptinsutta (Canis lupus lupaster) ei ollutkaan olemassa. Sen sijaan Egyptissä eli kultasakaalin arabiansutta muistuttava alalaji, egyptinsakaali (Canis aureus lupaster) - jota aiemmin pidettiin tänä sutena. Tammikuussa 2011 kansainvälinen tutkijaryhmä ilmoitti, että egyptinsusi/egyptinsakaali onkin kuitenkin susilaji, jolle professori Sillero ehdotti uutta nimeä afrikansusi. Susia on ollut tutkimuksen mukaan Afrikassa jo noin 3 miljoonaa vuotta sitten. Vasta tämän jälkeen susi levittäytyi pohjoiselle pallonpuoliskolle. Afrikansusi ei ole erityisen läheistä sukua harvinaiselle etiopiansudelle (Canis simensis), joka on muuttanut seuduille suhteellisen lyhyt aika sitten. Afrikansuden lähimmät sukulaiset ovat intiansusi, himalajansusi ja meidän sutemme (Canis lupus). Afrikansusi ei myöskään ole endeemisesti sijoittunut vain Egyptiin, vaan sen levinneisyysalue on laajempi. Tämän tutkimuksen afrikansudet tavattiin Etiopiasta. Tutkijoiden mukaan tämä tutkimuksen tulos on hyvä näyte modernin geneettisen tutkimuksen voimasta ja siitä, kuinka vanhat mysteerit ratkotaan. (ScienceDaily: New African Wolf Discovered 31.1.2011 - PLoSONE: The Cryptic African Wolf: Canis aureus lupaster Is Not a Golden Jackal and Is Not Endemic to Egypt) All rights reserved Kuva oikealla intiansusi - Copyright - All rights reserved: © Rahul Sachdev - Used with permission. |
|
| UUDET KOIRAELÄINLAJIT |
|
HIMALAJANSUSI - (Canis himalayensis)
Vuonna 2006 julkistettiin tutkimus, jonka mukaan aiemmin suden (Canis lupus) alalajeihin - ja täsmällisemmin alalajeista tiibetinsuteen (Canis lups chanco) - sisällytetty himalajansusi Intiassa, ei olisikaan laisinkaan suden alalaji. Vaan se olisi itsenäinen, ihan uusi koiraeläinlaji. Jos näin on, niin tämä laji on äärimmäisen uhanalainen - sillä jäljellä olevia yksilöitä on ehkä noin 350. Himalajansusi elää pieninä erillisinä sirpaleina Intiassa, Nepalissa ja Kiinassa. Himalajansusi voi olla koiraeläin - jossakin suden ja kojootin välimailla - jolla on ihan oma kehityshistoriansa. Tai se on voinut myös kehittyä suden alalajista - ja muotoutunut eristyneissä oloissa hyvin pitkän ajan kuluessa laisekseen. |
INTIANSUSI - (Canis indica)
Samassa tutkimuksessa julkistettiin, että Intiasta on tavattu toinenkin uusi Canis-sukuinen koiraeläinlaji, intiansusi (Canis indica). Intian susien on tähän saakka perinteisesti katsottu edustavan kahta suden alalajia, intiansutta (Canis lupus pallipes) ja tiibetinsutta (Canis lupus chanco). DNA-tutkimuksissa nämä kaksi uutta lajia, himalajansusi (Canis himalayensis) ja intiansusi (Canis indica) ovat erottautuneet niin sudesta ja näistä kahdesta alalajista, että niitä esitetään mahdollisiksi uusiksi lajeiksi. Brittiläisen biologin B. H. Hodgsonin alullepanema geneettinen tutkimus osoittaa, että pienikokoinen intiansusi ei ole lisääntynyt suden alalajien kanssa 400 000 vuoteen, mikä olisi riittänyt tekemään siitä oman lajinsa. Intiansusi voi olla dingonkin esi-isä. |
|
Kuvat tällä sivulla Kuvista ylin ja ja kaksi alinta esittävät tiibetinsutta - kuvassa toiseksi ylimpänä intiansusi. Korea.net: Korean scientists claim to have cloned wolves. Mitochondrial DNA coding region sequences support the phylogenetic distinction of two Indian wolf species, by R. K. Aggarwal, T. Kivisild, J. Ramadevi; Journal of Zoological Systematics and Evolutionary Research 45 (2), 163–172, May 2007. IUCN Caspian Environment Programme: Biodiversity - Animals of The Caspian Sea. Wolf in The Russian Caucasus Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kaksi ylintä kuvaa tiibetinsusi, Canis lupus chanco, Zoo Zürich - Copyright Sibylle Stofer *Alin kuva tiibetinsusi, Canis lupus chanco, Zoo Zürich - Copyright manaties |
| *** www.tunturisusi.com *** |