Susisivut
SUSIA ARABIASTA INTIAAN

Meidän sutemme (Canis lupus lupus) elää Euraasian valtavalla boreaalisella, havumetsävyöhykkeellä. Tämän vyöhykkeen pohjoispuolella, tundralla elää alalajeista tundrasusi (Canis lupus albus).

Eteläpuolella, Aasiassa elävät vähiten tunnetut alalajit, joista jotkin sukupuuton partaalla. Näitä alalajeja on ollut, ennen viimeaikaisia uusia selvityksiä yhteensä neljä:

- arabiansusi (Canis lupus arabs)
- tiibetinsusi (Canis lupus chanco)
- kaukasiansusi (Canis lupus campestris)
- intiansusi (Canis lupus pallipes)

Vuonna 2006 on esitetty, että nämä alalajit sisältäisivätkin kaksi ihan uutta lajia. Katso näistä mahdollisista uusista lajeista - himalajansudesta ja intiansudesta - sivulla alempaa.

Koiran esi-isiä?!

Eräät näistä eteläisistä susista ovat mukana ehdokkaina, kun etsitään ja määritetään sitä sutta, josta koira aikanaan kehittyi.
Tiibetinsusi Canis lupus chanco
ALALAJIT - PERINTEINEN JAOTTELU
ARABIANSUSI - (Canis lupus arabs)

Arabiansusi elää Saudi-Arabiassa, Omanissa, Irakissa, Jemenissä, Jordaniassa ja Israelissa. Mahdollisesti sama alalaji elää myös Turkissa ja Intiassa - tai sitten ei, riippuu lajimäärityksistä.

Arabiansusi

Kartalla arabiansuden levinneisyysalue näkyy tumman sinisenä. Egyptin ja Libyan pohjoisosissa näkyvä punasävyinen kaistale kuvaa egyptinsuden levinneisyyttä - mutta egyptinsutta ei susilajina ole olemassakaan.

Arabiansusi on harvinainen ja erittäin uhanalainen suden alalaji. Kokonaismäärä noin 500. Jos Turkin ja Intian suunnan intiansudet, olisivatkin samaa alalajia - nousee määrä tuhansilla.

Arabiansuden erityistuntomerkki on keltaiset silmät mustin pupillein. Tämä ohutturkkinen susi on kooltaan varsin pieni, narttujen keskipaino on vain 16 kg - urosten 22 kg. Arabiansusi on hiljainen susi, sillä sen ei tiedetä ulvoneen. Kuumista elinoloista huolimatta sen talviturkki on paksu ja tuo mieleen euraasiansuden. Lajin kanta on runsastunut esim. Omanissa sen jälkeen, kun sen metsästäminen kiellettiin.
TIIBETINSUSI - (Canis lupus chanco)

Karujen vuori- ja aavikkoseutujen susi, joka viettää vaeltelevaa elämää - kuten sudet usein tekevät.

Tiibetinsuden nimiä ovat, suluissa englanniksi:

- tiibetinsusi (Tibetan wolf)
- kiinansusi (Chinese wolf)
- mongoliansusi (Mongolian wolf)
- koreansusi (Korean wolf)
- himalajansusi (Himalayan wolf)

Levinneisyys ja määrät

Kaiken kaikkiaan tiibetinsusista on olemassa varsin vähän ajantasaista, luotettavaa tietoa. Eräistä maista ei juuri ollenkaan, johtuen sekä kehittymättömistä oloista, että luonnonolojen luoksepääsemättömyydestä.

Tiibetinsuden elinseutua Kiinassa ovat Mantsuria, Keski-Kiinan eräät seudut sekä Tiibet.

Muuta levinneisyysaluetta on Venäjän kaakkoisin kaista Kiinan rajoilla. Myös Himalajalla Intiassa, Nepalissa ja Bhutanissa - elänee tiibetinsusia, hyvin vähän. Mongoliassa lienee runsain kanta - siellä susia kaiken kaikkiaan on kymmeniä tuhansia.

Koreassa tiibetinsusia on jäljellä vain eläintarhoissa muutamia yksilöitä - luonnossa ei ainuttakaan. Koreassa ilmoitettiin siellä aikaansaaduista, maailman ensimmäisistä kloonatuista susista, vuonna 2005.

Tiibetinsusiin luettu suden alalaji, himalajansusi (Canis lupus laniger) muodostaa mahdollisesti uuden eläinlajin, himalajansusi (Canis himalayensis).
KAUKASIANSUSI - (Canis lupus campestris)

Kaukasiansuden nimiä ovat, suluissa englanniksi:

- kaukasiansusi (Caucasian Wolf)
- kaspianmerensusi (Caspian Sea Wolf)
- arosusi (Steppe Wolf)

Pienikokoinen, lyhytturkkinen suden alalaji, joka on elänyt Keski-Aasian aroilla ja aavikoilla Kirgisiassa. Kahden meren, Kaspianmeren ja Mustanmeren välisellä seudulla.

Kaukasiansuden levinneisyys

Kaukasiansusi on nykyisin äärettömän harvinainen, sukupuuton partailla hoippuva alalaji - luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Se elää enää rajatulla, pienellä, kaukaisella ja eristyneellä kaistaleella Venäjällä, Kaspianmereen rajautuvalla alueella. Siellä se on seudun suurin petoeläin, runsaina vilistävien sakaalien, ilvesten ja kettujen joukossa.

Kaukasiansudesta ei ole käytettävissä muuta, kuin tiedon rippeitä. Esimerkiksi se, että minkä verran niitä ylipäänsä tällä hetkellä on - vai onko sitten ainuttakaan, jää silti lopultakin vielä hämärän peittoon. Koko Kaukasia on hyvin laaja alue ja sillä elää kyllä paljonkin susia, mutta ne eivät edusta samaa alalajia.
INTIANSUSI - (Canis lupus pallipes)

Osittain ja juurikin samoilla seuduilla arabiansuden kanssa elää intiansusi (Canis lupus pallipes). Jossakin vaiheessa niitä pidettiinkin samanakin suden alalajina, ja sitä ne voivatkin olla. Mutta jotta tämä ei olisi liian yksinkertaista, niin nyt eräät tutkijat esittävät, että ainakin osa intiansusista muodostaisikin uuden eläinlajin - intiansuden (Canis indica).

Intiansudet elävät pääosin Intiassa ja Turkissa - mutta myös Saudi-Arabiassa, Israelissa ja Iranissa.

Intiansuden kolme vaihtoehtoa

Intiansuden kohdalla on siis kolme vaihtoehtoa. Se voi olla:
- suden itsenäinen alalaji
- sama alalaji kuin arabiansusi
- ainakin osa sen populaatiosta voi muodostaa ihan uuden koiraeläinlajin

Miten on, selvinnee aikanaan.




Kuvassa tämän tekstin alla intiansusi - kuvauspaikka luonnonsuojelupuisto Little Rann of Kutch - Dasada, Gujarat, Intia.
AFRIKANSUSI

Oma kummitteleva lukunsa susien joukossa on ollut egyptinsusi (Canis lupus lupaster). Egyptin ja Libyan pohjoisissa osissa, ihan Välimeren rannikolla, luultiin pitkään asuvan suden. Susi oli ehkä arabiansusi, taikka jokin sen muunnos. Sittemmin luultiin, että Egyptissä ei elä laisinkaan sutta - ja egyptinsutta (Canis lupus lupaster) ei ollutkaan olemassa. Sen sijaan Egyptissä eli kultasakaalin arabiansutta muistuttava alalaji, egyptinsakaali (Canis aureus lupaster) - jota aiemmin pidettiin tänä sutena.

Tammikuussa 2011 kansainvälinen tutkijaryhmä ilmoitti, että egyptinsusi/egyptinsakaali onkin kuitenkin susilaji, jolle professori Sillero ehdotti uutta nimeä afrikansusi. Susia on ollut tutkimuksen mukaan Afrikassa jo noin 3 miljoonaa vuotta sitten. Vasta tämän jälkeen susi levittäytyi pohjoiselle pallonpuoliskolle.

Afrikansusi ei ole erityisen läheistä sukua harvinaiselle etiopiansudelle (Canis simensis), joka on muuttanut seuduille suhteellisen lyhyt aika sitten. Afrikansuden lähimmät sukulaiset ovat intiansusi, himalajansusi ja meidän sutemme (Canis lupus). Afrikansusi ei myöskään ole endeemisesti sijoittunut vain Egyptiin, vaan sen levinneisyysalue on laajempi. Tämän tutkimuksen afrikansudet tavattiin Etiopiasta. Tutkijoiden mukaan tämä tutkimuksen tulos on hyvä näyte modernin geneettisen tutkimuksen voimasta ja siitä, kuinka vanhat mysteerit ratkotaan. (ScienceDaily: New African Wolf Discovered 31.1.2011 - PLoSONE: The Cryptic African Wolf: Canis aureus lupaster Is Not a Golden Jackal and Is Not Endemic to Egypt)



All rights reserved
Kuva oikealla intiansusi - Copyright - All rights reserved: © Rahul Sachdev - Used with permission.
Intiansusi Canis indica
UUDET KOIRAELÄINLAJIT
HIMALAJANSUSI - (Canis himalayensis)

Vuonna 2006 julkistettiin tutkimus, jonka mukaan aiemmin suden (Canis lupus) alalajeihin - ja täsmällisemmin alalajeista tiibetinsuteen (Canis lups chanco) - sisällytetty himalajansusi Intiassa, ei olisikaan laisinkaan suden alalaji. Vaan se olisi itsenäinen, ihan uusi koiraeläinlaji. Jos näin on, niin tämä laji on äärimmäisen uhanalainen - sillä jäljellä olevia yksilöitä on ehkä noin 350. Himalajansusi elää pieninä erillisinä sirpaleina Intiassa, Nepalissa ja Kiinassa.

Himalajansusi voi olla koiraeläin - jossakin suden ja kojootin välimailla - jolla on ihan oma kehityshistoriansa. Tai se on voinut myös kehittyä suden alalajista - ja muotoutunut eristyneissä oloissa hyvin pitkän ajan kuluessa laisekseen.

INTIANSUSI - (Canis indica)

Samassa tutkimuksessa julkistettiin, että Intiasta on tavattu toinenkin uusi Canis-sukuinen koiraeläinlaji, intiansusi (Canis indica).

Intian susien on tähän saakka perinteisesti katsottu edustavan kahta suden alalajia, intiansutta (Canis lupus pallipes) ja tiibetinsutta (Canis lupus chanco). DNA-tutkimuksissa nämä kaksi uutta lajia, himalajansusi (Canis himalayensis) ja intiansusi (Canis indica) ovat erottautuneet niin sudesta ja näistä kahdesta alalajista, että niitä esitetään mahdollisiksi uusiksi lajeiksi.

Brittiläisen biologin B. H. Hodgsonin alullepanema geneettinen tutkimus osoittaa, että pienikokoinen intiansusi ei ole lisääntynyt suden alalajien kanssa 400 000 vuoteen, mikä olisi riittänyt tekemään siitä oman lajinsa. Intiansusi voi olla dingonkin esi-isä.
Tiibetinsusi
Tiibetinsusi Canis lupus chanco Susi jolkottaa

Kuvat tällä sivulla

Kuvista ylin ja ja kaksi alinta esittävät tiibetinsutta - kuvassa toiseksi ylimpänä intiansusi.

  • Lähteet
    Korea.net: Korean scientists claim to have cloned wolves.
    Mitochondrial DNA coding region sequences support the phylogenetic distinction of two Indian wolf species, by R. K. Aggarwal, T. Kivisild, J. Ramadevi; Journal of Zoological Systematics and Evolutionary Research 45 (2), 163–172, May 2007.
    IUCN
    Caspian Environment Programme: Biodiversity - Animals of The Caspian Sea.
    Wolf in The Russian Caucasus

    Creative Commons
    Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kaksi ylintä kuvaa tiibetinsusi, Canis lupus chanco, Zoo Zürich - Copyright Sibylle Stofer
    *Alin kuva tiibetinsusi, Canis lupus chanco, Zoo Zürich - Copyright manaties
  • TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

    Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
    Eläimiä N - V

    Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

    Erikoissivuja

    Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
    Lintuja

    Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
    Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

    Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

    Esihistoria

    Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

    KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

    Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
    F - K

    Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
    L - P

    Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
    R - V

    Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
    KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

    Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
    K - L

    Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
    Leopardi - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
    Litteäpääkissa Lumileopardi
    M - P

    Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
    R - V

    Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
    - Savannah
    Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
    Villikissa
    *** tunturisusi.com linkit ***