Susisivut
Susi Canis lupus
Dioraamassa sudet - Natural History Museum - Denver, Colorado, USA.

Lauma täytettyjä susia dioraamassa. Dioraamassa eläimet asetetaan mahdollisimman luonnolliseen ympäristöön. Yleensä taustalla on maalaus ja etuala on toteutettu kolmiulotteisesti. Sudet on täytetty ammattitaitoisesti ja ne ovat lähes kuin eläviä.
Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Scorpions and Centaurs
ESIHISTORIALLISET SUDET

Evoluution myötä maan kamaralla on jolkotellut useita, jo ammoin sitten sukupuuttoon kuolleita susia, taikka suden kaltaisia koiraeläimiä.

Kaikki ne ovat nykyisen sutemme Canis lupus kanssa samaa sukua. Kuka mitenkin läheistä, ei ole aina erityisen selvää. Useat muinaisista lajeista ovat voineet kuolla sukupuuttoon niin, että niiden jäljiltä ei ole jäänyt mitään uutta lajihaaraa.

Esihistoriallinen Caninae - heimo.
Canini - true dogs and wolves; aitokoirat - alaheimo.
Canis - suku.
Taulukossa mvs=miljoonaa vuotta sitten.
Lajin nimi
Milloin eli ja missä - löytöpaikat
Kuvaus
Canis edwardii

1942 Gazin
1979 Nowak
1992 Dalquest ja Schultz
1996 Anderson
1999 Albright
3 - 1,8 mvs Pohjois-Amerikka
Ensimmäinen koiraeläin, jota selkeästi voidaan pitää sutena. Paino 31,1 - 35 kg.
Canis armbrusteri

1913 Gidley
1979 Nowak
1980 Kurten ja Anderson
800 000 vuotta sitten.
Mahdollisesti tästä lajista kehittyi Canis dirus - taikka myös Canis lupus.
Canis etruscus etruskisusi

Linnaeus 1758
3,4–1,4 mvs Euraasia
Kooltaan etruskisusi oli lammaskoiran kokoinen ja se oli varsin yleinen varhaisella pleistoseenikaudella. Se liikkui metsissä ja vältti aroalueita, ja muistutti näin elintavoiltaan Intiassa nykyisin eläviä susia. Etruskisusi eli aikansa ja kuoli sukupuuttoon. Etruskisusi on yksi teoreettinen mahdollisuus suden C. lupus esi-isäksi.
Canis mosbachensis

787 000 vuotta sitten - Eurooppa
Etruskisudesta kehittynyt - ehkä nykysuden ja etruskisuden välissä elänyt susi. Pienikokoisempi, kuin etruskisusi. Paino 18 kg.
Canis falconeri 2,6 mvs - Eurooppa
Kooltaan hyvin suuri. Tämä susi voi olla myös Amerikasta Euraasiaan tullut Canis ambrusteri.
Canis gezi Etelä-Amerikka Vähän tunnettu, pienikokoinen.
Canis nehringi Etelä-Amerikka Vähän tunnettu.
Canis arnensis

3,4 mvs Eurooppa
Mahdollisesti pleistoseenikauden keskivaiheilla Välimeren alueella eläneiden susien esi-isä. Sakaalin kokoinen susi, josta kehittyivät kojootit, kultasakaalit ja juovasakaalit ja sudet. Paino 30 kg.
Canis dirus hirviösusi
Leidy 1858

Canis ayersi Sellards 1916
Canis indianensis Leidy 1869
Canis mississippiensis Allen 1876
1 mvs Pohjois- ja Etelä-Amerikka
Paino 74,5 - 87,9 kg Katso tarkemmin Canis dirus-sivulta!
Canis (Eucyon) cipio 8,2 mvs - myöhäisellä mioseenilla Eurooppa ja varhaisella plioseenilla Aasia Ensimmäisiä tämän suvun edustajia, susien esi-isä. Sakaalin kokoinen. Paino 16 kg. Canis suvun varhaisin edustaja Euroopassa. Se eli ainakin Espanjassa, josta Teruelin kaupungin läheltä Concudista on löydetty tämän suvun ja lajin vanhimmat fossiiliset jäänteet noin 6 miljoonaa vuotta sitten syntyneestä maakerrostumasta. Laji on huonosti tunnettu.
Canis lepophagus 4-5 mvs Pohjois-Amerikka
Paino 17 - 18,5 kg. Tämä koiraeläin oli pieni ja ulkoisilta piirteiltään vaihteleva. Jotkut yksilöt muistuttivat kojoottia, toisilla oli enemmän suden piirteitä.
Canis donnezani 4-3,1 mvs Mahdollinen susien esi-isä.
Canis ameghinoi
Canis michauxi
Canis adoxus Varhainen plioseeni - Eurooppa Sakaalin kokoinen.
Canis cautleyi 2 mvs Kooltaan suuri.
Susi Canis lupus
Dioraamassa sudet - Bell Museum of Natural History - Minneapolis, Minnesota, USA. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Curious Expeditions
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***