|
|
Etiopiansusi eli simeninsakaali eli simiensakaali (Canis simensis)
Tämä laji elää nimensä mukaisesti Etiopiassa. Muita nimiä
tällä lajilla ovat abessiniansusi, abessiniansakaali ja simienkettu.
Simien on alueella sijaitseva vuoristo.
Paikallinen nimi lajille on "ky kebero" - suomeksi "punainen sakaali".
Ulkonäkönsä ja asuinseutunsa vuoksi tätä lajia pidettiin pitkään sakaalina.
Mutta nykytiede ja genetiikka osoittavat, että se on läheisempää sukua
sudelle ja Pohjois-Amerikan kojootille. Kuinka tämä Afrikan koiraeläin voi
olla läheisempää sukua kojootille kuin oman maanosansa sakaaleille, on mysteeri.
Tutkijat ovat aina esittäneet, että sudet ja sakaalit ovat evoluution myötä,
kehityshistoriassaan olleet erillään toisistaan. Etiopiansusi voi kuitenkin
olla se jäänne, joka yhdistää sudet ja sakaalit toisiinsa. DNA-analyysien myötä
on esitetty mahdollisuus, että etiopiansusi on Euroopasta viimeisen jääkauden jälkeen
noin 12 000 vuotta sitten Afrikkaan siirtyneiden harmaasusien jälkeläinen.
Kun jää suli pois, jäivät nämä sudet eristyksiin Afro-alpine-vuorille,
nykyisille asuinseuduilleen.
Etiopiansudella on pitkät jalat ja lyhyet hampaat.
Urosten keskipaino on 15 - 19 kg, naaraiden
11 - 14 kg. Susien tapaan sukukypsyys saavutetaan 2 vuoden iässä ja narttu kantaa
pentujaan 60 - 62 vuorokautta. Vain alfa-naaras lisääntyy, mutta parittelee
useiden urosten, ei vain alfa-uroksen kanssa. Pentuja syntyy pesäluolaan 3 - 7.
Suurin populaatio, arviolta 100 - 200 yksilöä elää Bale-vuorten Kansallispuistossa.
Toinen populaatio,
noin 50 - 100 yksilöä, elää Arsi-Simein-vuorilla. Etiopiansusi elää vuorilla
jopa yli neljän kilometrin korkeudessa. Etiopiansusien kokonaismäärä
on vain 300 - 500 ja se on siten erittäin uhanalainen laji, jota sukupuuttoon
kuoleminen uhkaa kaiken aikaa. Etiopiansudella on kaksi alalajia,
Canis simensis simensis ja Canis simensis citernii. (Kuva Public Domain).
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
Koiraeläimet
|
|
