Susisivut
KOIRAELÄINTEN EVOLUUTIO

†HESPEROCYONINAE

Vanhin koiraeläinten kolmesta alaheimosta.
Tässä kehittyivät ensimmäiset koiraeläimet. Heimon nimi tulee suvusta Hesperocyon, joka oli pieni, primitiivinen koiraeläin - myöhempien koiraeläinten esi-isä. Tämä alaheimo syntyi ensin - ja kuoli myös ensimmäisenä näistä kolmesta koiraeläinten alaheimosta sukupuuttoon. Alkoi kehittyä ehkä jo 42 mvs. ryhmästä ketunkokoisia miacideja. Eli Pohjois-Amerikassa. 11 sukua ja 29 lajia. Koiraeläimissä niiden kehittyessä lajien koko ja paino kasvaa. Ensimmäisten lajien paino vain 1 kg, tai jopa alle sen.
MVS
Esihistorialliset suvut ja lajit
Esihistorialliset suvut ja lajit
39,74-15 Suvut

* †Hesperocyon - (40-29 mvs) Pieniä, paino 1-2 kg. 2 lajia. Lajit: †Hesperocyon coloradensis - †Hesperocyon gregarius, 37 - 29 mvs, läntinen Pohjois-Amerikka. (Kuvassa sivun alareunassa luuranko). Kaikkein vanhin tunnettu muinainen koiraeläin. Kooltaan kuin kettu, tästä lajista kehittyivät useimmat myöhemmät koiraeläimet. Tällä pienellä, mungoa taikka sivettiä muistuttavalla lajilla oli pitkä kuono, kuin koirilla, joita se ei kuitenkaan hirveän paljon muistuttanut. Fossiilien luustotutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että se eittämättä oli koiraeläin ja niinpä se onkin vanhin tunnettu Canidae alkukoiralaji. Se oli kaikkiruokainen, hoikkaruumiinen ja pitkähäntäinen eläin, joka lymyili aluskasvillisuuden seassa ja herkutteli hyönteisillä, munilla, pikkunisäkkäillä ja hedelmillä. Se oli hyvin sopeutuvainen, kuten nykyäänkin elävät koiraeläimet.

* †Prohesperocyon - (36 mvs) 1 laji. Arvioitu paino alle 1 kg. 1 laji. Lajit: †Prohesperocyon wilsoni (36 mvs), yhtä aikaa edellisen lajin kanssa kehittynyt, noin 36 mvs. kehittynyt laji, jakaa ehkä kaikkein vanhimman koiraeläimen sijaa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuitenkaan ei ehkä ole koiraeläin. Ainut fossiililöytö Big Bend National Park, Texas.

* †Cynodesmus - (34-25 mvs) Muistutti jo nykyisiä koiraeläimiä. Painoi 15 - 30 kg. Saalistaessaan nämä lajit mahdollisesti suosivat väijymistä kissojen tapaan ja välttivät saaliin ajamista juosten - sisäänvedettävät kynnet kojoottia muistuttavalla Cynodesmuksella viestii myös kissamaisista piirteistä. 2 lajia. Lajit: †Cynodesmus martini (29 mvs) - †Cynodesmus thooides (32 mvs)

* †Mesocyon - (34-21 mvs) Paino 6-7 kg. Pienehköjä, kojootin kokoisia. (Katso kuva sivun yläreunassa!) 3 lajia. Lajit: †Mesocyon brachyops (29 mvs) - †Mesocyon coryphaeus (29-21 mvs). Läntinen Pohjois-Amerikka. Hesperocyonin jälkeläinen, josta aikoinaan kehittyi Enhydrocyon. Kojootin kokoinen. Myös Cynodesmus polveutuu aikanaan tästä lajista. - †Mesocyn temnodon
* †Paraenhydrocyon - (33,3-20,6 mvs) 3 lajia. Lajit: †Paraenhydrocyon josephi (30 mvs) - †Paraenhydrocyon robustus (25 mvs) - †Paraenhydrocyon wallovianus (26 mvs)

* †Ectopocynus - (32-18 mvs) 3 lajia. Lajit: †Ectopocynus antiquus (32 mvs) - †Ectopocynus intermedius (29 mvs) - Ectopocynus siplicidens (19 mvs)

* †Osbornodon - (32-18 mvs) Pienen ketun taikka suuren suden kokoinen. Koko ylitti sen kriittisen rajan, joka mahdollisti sen, että se saattoi hyökätä itseään suurempien saaliseläinten kimppuun. 7 lajia. Lajit: †Osbornodon brachypus - †Osbornodon fricki (18 mvs). Oli alaheimon Hesperocyoninae viimeinen laji, joka kuoli sukupuuttoon 15 mvs. - †Osbornodon iamonensis (21 mvs) - †Osbornodon renjiei (33 mvs) - †Osbornodon scitulus - †Osbornodon sesnoni (32 mvs) - †Osbornodon wangi

* †Philotrox - (29-27 mvs) 1 laji. Lajit: †Philotrox condoni (29 mvs)

* †Sunkahetanka - (29-27 mvs) 1 laji. Lajit: †Sunkahetanka geringensis (29 mvs)

* †Caedocyon - (29-25 mvs) 1 laji. Lajit: †Caedocyon tedfordi

* †Enhydrocyon - (29-21 mvs) Paino 10 kg taikka yli. Ensimmäinen suku, joka saavutti suhteellisen suuren koon ja raskastekoisemman kallon. 5 lajia. Lajit: †Enhydrocyon basilatus (25-21 mvs). Läntinen Pohjois-Amerikka. Ensimmäinen canid-laji, jonka hampaisto erityisesti sopeutui luidenkin murskaamiseen. Luut saaliistaan rikkomalla tämä kojootin kokoinen esihistoriallinen koiraeläin pääsi nauttimaan luiden mehevistä ydinnesteistä. †Enhydrocyon crassidens (25 mvs) - †Enhydrocyon pahinsintewkpa (29 mvs) - †Enhydrocyon stenocephalus (29 mvs)

Mangustit

Nykyeläimistä mangustit muistuttavat ehkä eniten näitä tämän alaheimon lajeja, joissa oli vielä miacidien piirteitä.
Susi Canis lupus
Koko kasvaa

Koiraeläimillä lajien kehittyessä koko kasvaa, massaa tulee lisää, jalat pitenevät ja häntä lyhenee. Ensimmäiset lajit eivät kooltaan ollenkaan vastaa mielikuvaamme koiraeläimestä, sillä ne painoivat 1-2 kg, mutta jopa alle 1 kg - ja olivat huomattavasti pienempiä kuin kotikissat. Painon kohoaminen kymmeniin kiloihin vaati usein miljoonien vuosien ajan ja yhä uusien lajien kehittymisen.
Canidae koiraeläinten heimon alaheimot

1) Hesperocyoninae
2) Borophaginae
3) Caninae
  • Lähteet
    Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
    Suvi Viranta-Kovanen: Koirakarhujen kukoistus ja sukupuutto Euroopassa.

    Creative Commons
    Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva mangusteista Copyright Tambako the Jaguar
    *Kuva Mesocyonit saalistavat Miohippuksia - kuva alinna Hesperocyon - Smithsonian's National Museum of Natural History Copyright Doug Shore
  • TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

    Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
    Eläimiä N - V

    Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

    Erikoissivuja

    Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
    Lintuja

    Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
    Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

    Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

    Esihistoria

    Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

    KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

    Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
    F - K

    Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
    L - P

    Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
    R - V

    Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
    KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

    Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
    K - L

    Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
    Leopardi - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
    Litteäpääkissa Lumileopardi
    M - P

    Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
    R - V

    Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
    - Savannah
    Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
    Villikissa
    *** tunturisusi.com linkit ***