Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa Copyright Charlie J

GENETTI (Genetta genetta) - (Linnaeus, 1758)

Genetit (Genetta) on sivettikissojen alaheimoon kuuluva petoeläinten suku, johon kuuluu neljätoista lajia. Yksi näistä lajeista on genetti, joka on ainut Euroopassa tavattava sivettikissa. Se on pitkä ja solakka.

Genetti näyttää hyvin kissamaiselta - sillä on vain pidempi kuono. Näätäeläimeltäkin genetti näyttää ja mieleen tulee eittämättä fretti. Se on rakenteeltaan siro ja liikkeiltään kissan tapaan notkea ja pehmeä. Genettiä onkin kutsuttu yleisesti kissagenetiksi.

Genetin ominaisuuksia

Genetin ruumiin pituus on 45 - 60 cm, paino 1,2 - 2,3 kg. Hännän pituus 40 - 50 cm. Turkki on hyvin pehmeä ja siinä on vaalealla pohjalla ruskeita tai mustia täpliä. Korvat ovat isot ja viikset pitkät. Hännässä on tummia ja vaaleita renkaita. Genetin selkää pitkin kulkee pitkistä, tummista karvoista muodostuva harja, joka nousee pystyyn genetin ollessa jännittynyt. Jalat ovat lyhyet ja tassut pienet. Genetin leuoissa näkyvät petoeläimen terävät hampaat.

Genetti

All Rights Reserved
Kuva Copyright © Flickr/Lynn Griffiths
Photo used with permission.


Genetillä on naamassaan selkeät, mustan rajaamat ja korostamat valkoiset kuviot ja se tuo mieleen mäyrän tai pesukarhun. Myös kuviollisen ruumiin ja hännän valkoiset kuviot näkyvät hämärissä hyvin. Näitä valkoisia kohtia on verrattu pimeässä liikkuvan laivan valoihin. Vaikka suurin osa laivasta tai genetistä onkin pimennossa, niin valot kertovat, että liikkeellä ja paikalla ollaan. Genetit huomioivat ja tunnistavat lajikumppaninsa näiden kuviointien avulla.

Genetin terävät kynnet auttavat sitä silloin, kun saaliseläimestä täytyy saada tiukka ote. Kynsiensä avulla genetti myös kiipeilee puissa sulavasti. Genetit voivat kissaeläinten tapaan vetää kyntensä sisään.

Genetti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Biodiversity Heritage Library


Genetti
Genetti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Nik Borrow

Sivettieläinten heimo

Genetti kuuluu sivettieläinten heimoon ja siinä sivettien alaheimoon. Sivettieläimet ovat pieniä tai keskikokoisia, lyhytraajaisia ja solakoita petoeläimiä. Eräät niistä muistuttavat näätäeläimiä, toiset taas ovat kissaeläinten tapaan täplikkäitä. Sivetti on anaalirauhasten myskintuoksuisen eritteen nimi.

Heimoon kuuluu noin 70 lähinnä trooppisessa Afrikassa ja Aasiassa elävää lajia. Sivettieläimiä pidetään jo ammoin kuolleiden, petoeläinten esi-isien lähimpinä nykyisin elävinä sukulaislajeina.

Genetti - eksoottinen lemmikki - mutta ei Suomessa

Suomessa mitään luonnossa esiintyvää eläintä ei saa eläinsuojelulain mukaisesti "ottaa elätettäväksi" eli pitää missään tarhahäkissä, saatika myöskään lemmikkinä. Siten genettiä ei voi Suomessa pitää lemmikkinään. Muualla maailmassa, monissa maissa, genetit ovat lemmikkejäkin.

Lemmikkinäkin genettiä on monin tavoin luontevaa vertailla kissaan. Genetti on kooltaan pienehkön kotikissan kokoinen ja se saavuttaa 20 vuoden iän.

Villeinä eläessään genetit ovat yöeläimiä ja nukkuvat päiväajat. Lemmikkinä ne tottuvat olemaan ainakin osan aikaa hereillä ja aktiivisia myös päiväaikaan. Genetin kotina asunnossa on häkki, jonne se voi halutessaan vetäytyä lepäämään.

Genetti muodostaa lemmikkinä lujat siteet isäntäperheensä ihmisiin, kaikkien lemmikkien tapaan. Genetti on luonteeltaan itsenäinen ja määrätietoinen eikä pidä mistään rajoituksista. Sen kasvattajan onkin siksi osattava paneutua tehtäväänsä huolella, niin, että genetti tottuu pienestä pitäen esimerkiksi kulkemaan valjaissa.

Genetti ei ole sopiva lemmikkivalinta useimmille ihmisille. Se ei hirveästi pidä hellittelyistä ja silittelyistä, ei etenkään vanhetessaan. Pikkupentuna genetti on varsin samantapainen, kuin kissanpentu. Kun genetille tulee ikää, sen villit vaistot heräävät ja siitä joka tapauksessa kehittyy itsenäisempi ja eristäytyvämpi.

Toki genetti on leikkisäkin, kuten videoiltakin näemme. Genetti voi myös säikähtää jotakin yllättävää tilannetta. Genetin on saatava kunnioitusta ja omaa rauhaa aina silloin, kun se sitä tarvitsee. Genetti vaatii säännöllisen päivärytmin, kuten päivittäistä ulkoilua ja määräaikaiset ruokinnat.

Genetin erityispiirteisiin kuuluu se, että se petoeläimenä puolustaa saalistaan eli ateriaansa. Siksi genetille tarjotaan ruoka aina sen häkkiin, jossa se voi syödä yksikseen rauhassa, ja vältetään se, että genetti purisi ihmistä - minkä se voi ruokailutilanteessa häirittynä tehdä.

Genetti myös hajumerkkailee elinpiiriään. Eikä näitä paikkoja voi kaikkia kerralla siivota ja pestäkään, koska silloin genetti pelästyy ja voi esimerkiksi kieltäytyä menemästä takaisin täysin puhdistettuun ja pestyyn häkkiinsä.

Genetti on aikuisten ihmisten, ei lasten lemmikki. Mieluusti se kodissaan myös on ainut lemmikkilaji niin, että koirat ja kissat puuttuvat. Genetti kyllä tulee toimeen sekä kissojen että koirien kanssa, mutta silloin käy vain niin, että se on enemmän kiinnostunut näiden muiden lemmikkien seurasta, ei ihmisistä.

Genetti menestyy parhaiten kodissa "aviottomana" yksineläjänä, ja uroksen kyseessä ollen se myös kastroidaan. Kuitenkin, loppujen lopuksi, henkilö, joka on ottanut hoiviinsa 15 sellaista genettiä, joista omistajat ovat halunneet luopua - toteaa, että genetit eivät ole hyviä lemmikkejä. Ne ovat kyllä elegantteja ja kauniita katsella, mutta erityisesti kokemattomalle omistajalle ne ovat äärettömän vaikeita omistaa ja hallita. (Lähde: Janda Exotics)

Levinneisyys

Genetti on ainoa Euroopassa elävä sivettien (sivettikissojen) alaheimon laji. Sitä tavataan Pyreneitten niemimaalta. Varsinaisesti genetin elinaluetta on Afrikka. Siellä genetti monin paikoin on varsin yleinen, eikä kanta ole uhattuna.

Kiehuvan vesikattilan porinasta kehräykseen

Genetti on enimmäkseen varsin äänetön eläjä, mutta on sillä myös käytettävissään joukko erilaisia ääniäkin.

Ärsytetty tai hyökkäysaikeissa oleva genetti murisee, kuin kiehuvan vesikattilan porinaa muistuttavalla äänellä. Samalla sen selässä oleva harja nousee pystyyn ja häntä pörhistyy pulloharjamaiseksi.

Genetin äänivarantoon kuuluvat myös naukuminen, kehrääminen, sihiseminen ja sylkeminen.

Ravinto

Genetit ovat selkeästi tyypillisiä lihansyöjiä, mikä ilmenee jo niiden pienehköistä, neulanterävistä kulmahampaista.

Pikkunisäkkäät, kuten hiiret ja kaniinit, ovat tärkeä osa genetin saalistamista eläimistä. Myös oravat ja unikeot jäävät hyvän kiipeilijän, genetin saaliiksi. Näiden nisäkkäiden kimppuun genetti hyppää nopeasti kuin kissa, napaten kiinni hampaillaan ja kynsillään saaliseläimen niskasta. Ruokavalioon kuuluu myös lintuja ja liskoja. Myös hedelmät ovat osa ravintoa, unohtamatta mainita yöperhosia, koppakuoriaisia ja muita hyönteisiä.

Genetti

All Rights Reserved
Kuva - Copyright © Flickr/Angel Enrique Diaz Martinez
Photo used with permission.

Yön saalistajia

Genetit ovat salaperäisiä ja piiloilevia yöeläimiä, ja liikkuvat paljon puissa. Erityisesti genetti suosii kallioista maastoa ja liikkuu mielellään tiheässä, pensaikkoisessa kasvillisuudessa. Genetti on hyvin notkea ja kykenee ahtautumaan läpi hyvin pienestä aukosta.

Useimmiten yksinään, mutta joskus parina elävät genetit nukkuvat päivät oksistojen suojissa ja lähtevät saalistusretkilleen illan pimentyessä. Silloin genetti kulkee aivan äänettömästi ja nopeasti maassa, vartalo kyyryssä ja häntä suorana taaksepäin. Genetin kulkutapa on tällöin hieman käärmemäinen.

Välillä genetti nousee taas puihin, enimmäkseen se oleileekin tutuissa puissa ja pensaissa.

Lisääntyminen

Kantoaika kestää 10 - 11 viikkoa, jonka jälkeen syntyy 1 - 3 poikasta. Poikaset syntyvät sokeina ja avuttomina. Aikuisen mitat ja lisääntymiskyvyn genetti saavuttaa 2 vuoden iässä.

Liikkuminen pimeässä

Voisi ihmetellä sitä, että miten genetti kykenee liikkumaan niin nopeasti ja varmasti säkkipimeässä. Oudossa ympäristössä se ei ehkä kykenekään, mutta se pyrkii liikkumaan aina tutussa ympäristössä, tutuissa puissa.

Kesyn genetin selviytymistä pimeässä huoneessa on tutkittu. Tällöin on havaittu, että ensimmäiset retkensä huoneessa, johon on tutkimusta varten aseteltu oksistoja, genetti kulkee hyvin varoen ja tunnustellen. Ensimmäisen kierroksen jälkeen se tekee seuraavan jo selvästi nopeammin ja varmemmin. Eipä kulu kauankaan aikaa, kun se jo kiitää oksilla varmajalkaisena kuin kirkkaassa valossa. Tästä on havaittu, että genetti näyttää painavan ympäristönsä kaikkine yksityiskohtineen mieleensä ja muistiinsa kosketusten ja hajuaistin, mutta pienemmässä määrin näön ja kuulon avulla.

Genetti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Frédéric SALEIN


Genetti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Steve Garvie


Lähteet
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi 1985.
ADW Animal Diversity Web
IUCN