Genetti - eksoottinen lemmikki - mutta ei Suomessa
Suomessa mitään luonnossa esiintyvää eläintä ei saa
eläinsuojelulain mukaisesti "ottaa elätettäväksi" eli pitää missään tarhahäkissä, saatika myöskään lemmikkinä.
Siten genettiä ei voi Suomessa pitää lemmikkinään. Muualla maailmassa, monissa maissa,
genetit ovat lemmikkejäkin.
Lemmikkinäkin genettiä on monin tavoin luontevaa vertailla kissaan. Genetti on kooltaan
pienehkön kotikissan kokoinen ja se saavuttaa 20 vuoden iän.
Villeinä eläessään genetit ovat yöeläimiä ja nukkuvat päiväajat. Lemmikkinä ne tottuvat
olemaan ainakin osan aikaa hereillä ja aktiivisia myös päiväaikaan. Genetin kotina asunnossa
on häkki, jonne se voi halutessaan vetäytyä lepäämään.
Genetti muodostaa lemmikkinä lujat siteet isäntäperheensä ihmisiin, kaikkien lemmikkien tapaan.
Genetti on luonteeltaan itsenäinen ja määrätietoinen eikä pidä mistään rajoituksista.
Sen kasvattajan onkin siksi osattava paneutua tehtäväänsä huolella, niin, että genetti tottuu
pienestä pitäen esimerkiksi kulkemaan valjaissa.
Genetti ei ole sopiva lemmikkivalinta useimmille ihmisille. Se ei hirveästi pidä hellittelyistä
ja silittelyistä, ei etenkään vanhetessaan. Pikkupentuna genetti on varsin samantapainen, kuin
kissanpentu. Kun genetille tulee ikää, sen villit vaistot heräävät ja siitä joka tapauksessa kehittyy
itsenäisempi ja eristäytyvämpi.
Toki genetti on leikkisäkin, kuten videoiltakin
näemme. Genetti voi myös säikähtää jotakin yllättävää tilannetta. Genetin on saatava kunnioitusta
ja omaa rauhaa aina silloin, kun se sitä tarvitsee. Genetti vaatii säännöllisen päivärytmin,
kuten päivittäistä ulkoilua ja määräaikaiset ruokinnat.
Genetin erityispiirteisiin kuuluu se, että se petoeläimenä
puolustaa saalistaan eli ateriaansa. Siksi genetille tarjotaan ruoka aina sen häkkiin, jossa se voi
syödä yksikseen rauhassa, ja vältetään se, että genetti purisi ihmistä - minkä se voi ruokailutilanteessa häirittynä
tehdä.
Genetti myös hajumerkkailee elinpiiriään. Eikä näitä paikkoja voi kaikkia kerralla siivota ja pestäkään, koska
silloin genetti pelästyy ja voi esimerkiksi kieltäytyä menemästä takaisin täysin puhdistettuun ja pestyyn häkkiinsä.
Genetti on aikuisten ihmisten, ei lasten lemmikki. Mieluusti se kodissaan myös on ainut lemmikkilaji niin,
että koirat ja kissat puuttuvat. Genetti kyllä tulee toimeen sekä kissojen että koirien kanssa, mutta silloin käy vain niin,
että se on enemmän kiinnostunut näiden muiden lemmikkien seurasta, ei ihmisistä.
Genetti menestyy parhaiten kodissa "aviottomana" yksineläjänä, ja uroksen kyseessä ollen se myös kastroidaan.
Kuitenkin, loppujen lopuksi, henkilö, joka on ottanut hoiviinsa 15 sellaista genettiä, joista omistajat ovat halunneet luopua -
toteaa, että genetit eivät ole hyviä lemmikkejä. Ne ovat kyllä elegantteja ja kauniita katsella, mutta erityisesti
kokemattomalle omistajalle ne ovat äärettömän vaikeita omistaa ja hallita. (Lähde: Janda Exotics)
Levinneisyys
Genetti on ainoa Euroopassa elävä sivettien (sivettikissojen) alaheimon laji.
Sitä tavataan Pyreneitten niemimaalta. Varsinaisesti genetin elinaluetta
on Afrikka. Siellä genetti monin paikoin on varsin yleinen, eikä kanta
ole uhattuna.
Kiehuvan vesikattilan porinasta kehräykseen
Genetti on enimmäkseen varsin äänetön eläjä, mutta on sillä myös käytettävissään
joukko erilaisia ääniäkin.
Ärsytetty tai hyökkäysaikeissa oleva genetti murisee, kuin kiehuvan vesikattilan porinaa
muistuttavalla äänellä. Samalla sen selässä oleva harja nousee pystyyn ja häntä pörhistyy
pulloharjamaiseksi.
Genetin äänivarantoon kuuluvat myös naukuminen, kehrääminen, sihiseminen ja sylkeminen.
Ravinto
Genetit ovat selkeästi tyypillisiä lihansyöjiä, mikä
ilmenee jo niiden pienehköistä, neulanterävistä kulmahampaista.
Pikkunisäkkäät, kuten hiiret ja kaniinit, ovat tärkeä osa genetin saalistamista eläimistä.
Myös oravat ja unikeot jäävät hyvän kiipeilijän, genetin saaliiksi.
Näiden nisäkkäiden kimppuun genetti hyppää nopeasti kuin kissa,
napaten kiinni hampaillaan ja kynsillään saaliseläimen niskasta.
Ruokavalioon kuuluu myös lintuja ja liskoja. Myös hedelmät
ovat osa ravintoa, unohtamatta mainita yöperhosia, koppakuoriaisia ja muita hyönteisiä.
All Rights Reserved
Kuva - Copyright
© Flickr/Angel Enrique Diaz Martinez
Photo used with permission.
Yön saalistajia
Genetit ovat salaperäisiä ja piiloilevia yöeläimiä, ja liikkuvat paljon puissa.
Erityisesti genetti suosii
kallioista maastoa ja liikkuu mielellään tiheässä, pensaikkoisessa kasvillisuudessa.
Genetti on hyvin notkea ja kykenee ahtautumaan läpi hyvin pienestä aukosta.
Useimmiten yksinään, mutta joskus parina elävät genetit nukkuvat päivät oksistojen suojissa
ja lähtevät saalistusretkilleen illan pimentyessä. Silloin genetti kulkee aivan äänettömästi
ja nopeasti maassa, vartalo kyyryssä ja häntä suorana taaksepäin. Genetin kulkutapa on tällöin
hieman käärmemäinen.
Välillä genetti nousee taas puihin, enimmäkseen se oleileekin tutuissa puissa ja pensaissa.
Lisääntyminen
Kantoaika kestää 10 - 11 viikkoa, jonka jälkeen syntyy 1 - 3 poikasta.
Poikaset syntyvät sokeina ja avuttomina.
Aikuisen mitat ja lisääntymiskyvyn genetti saavuttaa 2 vuoden iässä.
Liikkuminen pimeässä
Voisi ihmetellä sitä, että miten genetti kykenee liikkumaan niin nopeasti ja varmasti
säkkipimeässä. Oudossa ympäristössä se ei ehkä kykenekään, mutta se pyrkii liikkumaan
aina tutussa ympäristössä, tutuissa puissa.
Kesyn genetin selviytymistä pimeässä huoneessa on tutkittu. Tällöin on havaittu, että ensimmäiset
retkensä huoneessa, johon on tutkimusta varten aseteltu oksistoja, genetti kulkee hyvin varoen ja tunnustellen.
Ensimmäisen kierroksen jälkeen se tekee seuraavan jo selvästi nopeammin ja varmemmin.
Eipä kulu kauankaan aikaa, kun se jo kiitää oksilla varmajalkaisena kuin kirkkaassa valossa.
Tästä on havaittu, että genetti näyttää painavan ympäristönsä kaikkine yksityiskohtineen
mieleensä ja muistiinsa kosketusten ja hajuaistin, mutta pienemmässä määrin näön ja kuulon avulla.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Frédéric SALEIN
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright
© Flickr/Steve Garvie
Lähteet
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi 1985.
ADW Animal Diversity Web
IUCN