|
|
GENETTI (Genetta genetta) - (Linnaeus, 1758)
Genetti on pitkä ja solakka. Genetti näyttää hyvin kissamaiselta - sillä on vain pidempi kuono.
Tieteellinen luokittelu
| Domeeni | Eucarya | aitotumalliset |
| Kunta | Animalia | eläinkunta |
| Pääjakso | Chordata | selkäjänteiset |
| Alajakso | Vertebrata | selkärankaiset |
| Luokka | Mammalia | nisäkkäät |
| Lahko | Carnivora | petoeläimet |
| Heimo | Viverridae | sivettieläimet |
| Alaheimo | Viverrinae | sivetit |
| Suku | Genetta | genetit |
| Laji | genetta | genetti |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, ilta savannilla, Copyright
© Luca Venturi
*Kuva oikealla Copyright
David Bygott
|
|
|
Sivettieläinten heimo
Genetti kuuluu sivettieläinten heimoon ja siinä sivettien alaheimoon.
Sivettieläimet ovat pieniä tai keskikokoisia, lyhytraajaisia ja solakoita petoeläimiä.
Eräät niistä muistuttavat näätäeläimiä, toiset taas ovat kissaeläinten
tapaan täplikkäitä. Sivetti on anaalirauhasten myskintuoksuisen
eritteen nimi. Heimoon kuuluu noin 70 lähinnä trooppisessa Afrikassa ja
Aasiassa elävää lajia. Sivettieläimiä pidetään jo ammoin kuolleiden,
petoeläinten esi-isien lähimpinä nykyisin elävinä sukulaislajeina.
Genetti
Genetin ruumiin pituus on 45 - 60 cm, paino 1,2 - 2,3 kg. Hännän pituus
40 - 50 cm. Turkki on hyvin pehmeä. Genetit ovat salaperäisiä ja piiloilevia yöeläimiä, ja liikkuvat paljon puissa.
Ne voivat kissaeläinten tapaan vetää kyntensä sisään. Erityisesti genetti suosii
kallioista maastoa ja liikkuu mielellään tiheässä, pensaikkoisessa kasvillisuudessa.
Genetti on hyvin notkea ja kykenee ahtautumaan läpi hyvin pienestä aukosta.
Genetin terävät kynnet auttavat sitä silloin, kun saaliseläimestä
täytyy saada tiukka ote. Kynsiensä avulla genetti myös kiipeilee puissa
sulavasti.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright
Frédéric SALEIN
|
Levinneisyys
Genetti on ainoa Euroopassa elävä sivettien (sivettikissojen) alaheimon laji.
Sitä tavataan Pyreneitten niemimaalta. Varsinaisesti genetin elinaluetta
on Afrikka. Siellä genetti monin paikoin on varsin yleinen, eikä kanta
ole uhattuna.
|
Ravinto
Pikkunisäkkäät, kuten hiiret ja kaniinit, ovat tärkeä osa genetin saalistamista eläimistä.
Myös oravat ja unikeot jäävät hyvän kiipeilijän, genetin saaliiksi.
Näiden nisäkkäiden kimppuun genetti hyppää nopeasti kuin kissa,
napaten kiinni hampaillaan ja kynsillään saaliseläimen niskasta.
Ruokavalioon kuuluu myös lintuja, liskoja ja hyönteisiä. Myös hedelmät
ovat osa ravintoa.
|
Lisääntyminen
Kantoaika kestää 10 - 11 viikkoa, jonka jälkeen syntyy 1 - 3 poikasta.
Poikaset syntyvät sokeina ja avuttomina.
Aikuisen mitat ja lisääntymiskyvyn genetti saavuttaa 2 vuoden iässä.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
|