Menu
Tunturisuden sivut
Gundi - puuterihuisku vaiko minibiisoni?

Gundia kuvaillaan niin, että kun se tuulisena päivänä kyyhöttää auringonkilossa Pohjois-Afrikan kallionkielekkeellä, se muistuttaa ihan puuterihuiskua. Kun katsoo jymäkkää gundia kuvassa yllä, tulee kyllä mieleen myös kyhmyharteinen pikkubiisoni.

Videolla oikealla Korkeasaaren gundit, jotka matkustivat sinne Düsseldorfin eläintarhasta. Viisi urosta ja kaksi naarasta kotiutuivat nopeasti Africasia-taloon. Ne hyppelevät ja vilistelevät kotitarhansa kalliolla ja paistattelevat lämpölamppujen alla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Winfried
Gundi (Ctenodactylus gundi) - (Rothmann, 1776)

Aiemmin kampavarvasrotaksi kutsuttu gundi muistuttaa marsua. Vankkarakenteisen jyrsijän pituus on 16 - 20 cm ja paino 175 - 195 grammaa. Hännän pituus on vain 1 - 2 cm. Jalat ovat hyvin lyhyet, korvat litteät, silmät isot ja viiksikarvat pitkät. Hampaat ovat ikuisesti kasvavat.

Gundien takavarpaiden yläpinnassa on rivi harjasmaisia karvoja. Tätä kampaansa gundit käyttävät ahkerasti turkkinsa puhdistamiseen. Gundin turkki on silkkinen, pehmeä ja paksu ja se vaatiikin huolellista huoltamista. Eläimet viettävät pitkiä aikoja kampaillen turkkiaan harjaskammoillaan.

Taitavana kiipeilijänä tunnettu gundi on kuin kotonaan jopa pystysuorilla kallioseinämillä. Afrikassa elävä laji suosiikin asuinympäristönään kivisiä autiomaita. Niissä se vetäytyy suojaa hakiessaan kallioiden ja kivikoiden halkeamiin ja alle. Päivisin kallioiden koloihin voi paeta polttavaa kuumuutta ja viilenevinä öinä niissä viipyilee päivän jäljiltä mukava lämpö. Kylmässä gundit pakkautuvat yhdeksi kasaksi lämmintä hakiessaan. Tunneleita gundit eivät kaiva.

Levinneisyys

Esiintymismaat Afrikassa ovat Libyasta ja Tunisiasta Algeriaan ja Marokkoon asti. Erityisesti Atlas-vuorten etelärinteillä viihtyvää gundia tavataan 230 metrin korkeudelta aina 2 900 metrin korkeuteen saakka.

Laumaelämää omalla kotialueella

Gundit elävät pieninä perheryhminä eli perheklaaneina, joissa on uros ja naaras, ja jälkikasvua useammistakin pesueista. Naaraita voi olla useampiakin. Niiden elinalueena pysyttäytyy sama alue, reviiri, jota ne tarvittaessa ovat valmiit puolustamaankin tunkeilijoilta. Gundit ovat päiväeläimiä.

Lisääntyminen

Pesäpaikka on kivien kätköissä, kallioiden koloissa. Gundin tiineysaika on 40 vuorokautta. Pentueita, joissa pienokaisia on 1 - 4, syntyy yleensä kaksi vuodessa. Pienokaiset syntyvät turkillisina ja heti avoimin silmin. Imetysaika on lyhyt, sillä emo aloittaa heti kohta vieroituksen ja pennut oppivat mutustelemaan lehtiä.

Neljän viikon ikäisinä jälkikasvu on jo vieroitettu lopullisesti. Näin nopeaa siirtyminen pois imetyksestä on siksi, että kuumassa ja kuivassa autiomaassa emon mahdollisuudet tuottaa maitoa ovat hyvin rajalliset.

Ravinto

Kaikki kasvillisuus, mitä aavikolla ja kivikoissa on, maistuu gundeille. Lehdet, varret, kukat, siemenet ja jopa akasian piikit tulevat syödyiksi. Kuuma ilmanala voi olla niille ruoanhakumatkoilla vaarallista, ja siksi gundit käyttäytyvät hieman kuin liskojen tapaan. Aamuisin ne ilmestyvät koloistaan lämmittelemään, ja asettuvat makaamaan kallioille aamuauringossa. Vaaleanruskea turkki auttaa naamioitumisessa hiekkakivellä.

Kun lämpötila on noussut yli +20°C, gundit lähtevät ruokailumatkalleen. Mitä varhaisemmin aamulla gundit pääsevät ruokailemaan, sitä enemmän kosteutta on niiden nauttimassa kasvillisuudessa. Välillä ne taas litistyvät kalliolle makaamaan ja lämmittelemään ja näin niiden ruoansulatus samalla lämmön ansiostakin edistyy.

Kun lämpötila ylittää +32°C, gundit vetäytyvät varjoisiin piiloihinsa viettämään siestaa, ja palaavat taivasalle vasta, kun ilma illan lähestyessä viilenee. Aavikoilla kasvillisuutta on niukasti, ja siksi gundit joutuvat etsimään ravintoaan varsin laajalta alueelta. Yhtenä aamuna niiden ruokailumatkalla voi olla pituutta kilometrikin. Gundien reviirillä voi olla kokoa enimmillään kolme neliökilometriäkin.

Vettä gundit eivät juo laisinkaan. Ne saavat kaiken vetensä kasvillisuuden mukana. Gundien munuaiset ovat sopeutuneet toimimaan erityisesti oloissa, joissa nestettä elimistöön tulee hyvin vähän. Jyrsijöinä gundit ovat toisista jyrsijöistä poiketen varsin huonoja, sillä niiden hampaiden pinnasta puuttuu kova kiille, joka mahdollistaa tehokkaan jyrsimisen.

Visertelyä, tömäyttelyä ja erityisominaisuuksia

Gundit seurustelevat keskenään visertelevin taikka tsirktsahtelevin äänin. Niiden matalampi hälytysääni kantaa kallioisella aavikolla helposti kauaskin. Hätätilanteessa ne myös tömäyttelevät maata takajaloillaan.

Arabiankielessä sana gundi merkitsee vartijaa. Avomailla asuvat gundit ovat kaiken aikaa saalistajien, kuten petolintujen uhkaamia, ja siksi yksi gundi, vartija, istuu kaiken aikaa tähystyspaikalla, pää hieman ylös kohotettuna.

Hälytyksen kuultuaan kaikki gundit vipeltävät, kipittävät ja kiitävät kuin salamasukkulat heti piiloon ja suojaan kallioiden koloihin.

Gundeilla on sellainen erityisominaisuus, että ne kykenevät puristamaan kylkiluunsa kasaan ja näin ne mahtuvat tunkeutumaan yllättävän ahtaisiin kallionrakoihin.

Yleisiä, eivät uhanalaisia

Gundit ovat esiintymisalueillaan varsin yleisiä, eivätkä ne ole esim. sukupuuton uhkaamia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kolme ylintä kuvaa oikealla - Copyright © Tambako The Jaguar
*Alin kuva oikealla - Copyright © Christoph Würbel

Lähteet
IUCN
Afrikka.net
ADW Animal Diversity Web
Gundi Gundi Gundi Gundi
Gundi
Pikkugundi ja gundi

Pikkugundi nukkuu emonsa selässä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Joop Reuvecamp
Gundi
Gundit kasassa

Gundit pitävät toisensa lämpiminä nukkumalla kasassa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Winfried
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***