Haaremi

ELÄMÄÄ SULTTAANIN HAAREMISSA

Vanha turkkilainen, koko osmanivaltakuntaa kuvaava sanonta kuuluu: "Yksityiselämäämme on muurien ympäröitävä". Haaremin naisten kohdalla tämä piti kirjaimellisesti paikkansa. On sanottu, että edes auringon ei olisi sallittu kurkistaa haaremiin, jollei aurinkoa osmanilaisessa kulttuurissa pidettäisi feminiinisenä.

Johtuen tästä äärimmäisyyksiin viedystä yksityisyyden salaamisesta, sulttaanin haaremin jokapäiväisestä elämästä on olemassa hyvin vähän ensikäden tietoja ja silminnäkijän havaintoja. Kuva haaremien muurien takaisesta elämästä syntyy irrallisista palasista ja lukuisista tiedonmurusista kokoilemalla.

Haaremin elämää

"Haaremin naiset rannalla" - ranskalainen Nasreddine Dinet (Étienne Dinet) (1861 - 1929).

Haaremin elämää

"Odaliski" - ranskalainen Henri Adrien Tanoux (1865 - 1923).

Haaremin leikkejä

Siellä, missä on koolla joukko ihmisiä ja paljon joutilasta aikaa, huvitellaan monin tavoin, koetaan rakkauksia ja leikitään. Haaremissa leikittiin monenlaisia leikkejä. "Istanbulin herrasmiehessä" yksi tytöistä meikkasi itsensä mieheksi, maalasi itselleen nuorukaisen mustat viiksetkin, laittoi päähänsä turbaaniksi halkaistun vesimelonin tai hatuksi kurpitsan ja vetäisi vielä ylleen nurinkäännetyn turkinkin.

Leikki oli eräänlainen rodeon muoto, sillä nyt tämä Istanbulin viehättävä herrasmies istui selin aasin selkään ja yritti pysyä aasin selässä, kun muut kikattaen ja kiljuen ajoivat aasia kipittämään mahdollisimman nopeasti pitkin puiston käytäviä.

Perusleikkeihin kuului hippaleikki, josta haaremissa oli oma viritelmänsä. Yksi tyttö vuorollaan luiskahti muka vahingossa veteen, ja kun hän yritti kivuta takaisin maalle, muut yrittivät työntää häntä takaisin veteen.

Lojumista ja unelmointia

Näemme usein taiteilijoiden kuvissa haaremin kaunottaria lojumassa milloin lattiaa peittävillä matoilla, milloin ylellisten tyynyvuorien peittämillä divaaneilla. Tällaista raukeaa lojumista ja odottelua sisältyikin varmaan paljon haaremin arkiseen elämään, sillä olihan haareminaisten elämäkin jo pohjimmiltaan odottamista: sulttaanin ja hänen poikiensa odottamista.

Päivät haaremissa olivat pitkiä, yöt vieläkin pidempiä ja vuosien virrassa, eristyneessä maailmassa on ajan tajun ollut pakko jotenkin kadota. On ollut vain tämä hetki, josta on pitänyt ottaa irti kaikki se, mitä siitä on ollut otettavissa.

Sulttaanin silmä saalistaa suosikkia

Olivatpa naiset haaremissa tekemässä mitä hyvänsä, vaikkapa leikkimässä, niin aina heidän vanavedessään liikkuivat äänettöminä valppaat eunukit ja aina heitä tarkkaili jostakin hiljaisena uinuvan palatsin kätköistä, ristikkoikkunan takaa sulttaanin saalistava silmä, etsien uutta suosikkia.

Kaikesta ystävyydestään ja lukuisista keskinäisistä rakkaussuhteistaankin huolimatta naiset olivat aina keskenään myös kilpailijoita. Pääsystä sulttaanin suosikiksi ja sen suomista jatkomahdollisuuksista kilpailtiin, joskus tulisin sodin ja taisteluinkin.

Odaliski

"Odaliski" - ranskalainen Léon-François Comerre (1850 - 1916).

Puutarhanhoito - kukat lemmenviestien välittäjinä

Haaremialue peittyi satumaisen puutarhan vehreyteen, ja puutarhan hoito oli varmaan monen naisen päivittäistä harrastamista. Kaikki kuitenkin käveleskelivät puutarhojen käytävillä, seurustellen ja kuluttaen aikaa romantiikan ja lintujen liverryksen täyttäessä ilman.

Polut veivät pienille lammille, joilla kellui lumpeita ja uiskenteli eksoottisia kaloja. Siellä täällä puutarhoissa oli kullattuja katoksia ja huvimajoja, joihin saattoi vetäytyä hengähtämään suojassa polttavan auringon kuumuudelta.

Kukat eivät haaremissa edustaneet vain ylitsepursuavaa kauneutta, toki sitäkin, mutta sen lisäksi ne nenäliinojen tapaan toimivat erilaisten salaviestien välittäjinä. Englannissa julkaistiin lukuisia kirjoja, joissa esiteltiin ja tulkittiin kukkien sisältämiä sanomia ja näistä tiedoista ja ohjeista tuli maassa erittäin suosittuja apuvälineitä lemmenkohtauksiin.

Haaremineitosten nautinnollista elämää

"Orientin kaunotar" - ranskalainen Léon-François Comerre (1850 - 1916).

Mustaa magiaa

Haaremin naiset käännytettiin pakolla islamilaisiksi, heidän sisään tullessaan. Islamilaisuuden ohella sulttaanin haaremissa harrastettiin mustaa magiaa, mikä on oikeastaan varsin ymmärrettävää. Onhan musta magia tuonut jännitystä ja muuta ajateltavaa samanlaisina loputtomiin toistuviin päiviin, ja sen avulla on voinut yrittää ennustaa tulevaa ja omaa kohtaloaan.

Tosin, kohtalon on uskottukin jo määräytyneen kismetin mukaisesti. Mustan magian avulla saattoi yrittää hakea itselleen rauhaa ja karkottaa riivaajia, joita muodossa taikka toisessa, erilaisin kiihottein, riitti haaremin maailmassa.

Kylpylät ja altaat - turkkilainen sauna Hamam

Islamilaisuudessa puhtaus on hyvin tärkeää, ja kun islamilaisuus valtasi Istanbulin, alettiin sulttaanin hovissa peseytyä ja kylpeä uutterasti. Seraljissa oli enimmillään noin 30 kylpylää. Turkkilaisesta kylvystä eli turkkilaisesta saunasta (Hamam), tuli naisille, joilta oli riistetty niin paljon vapautta, kaiken nielevä intohimo ja erittäin ylellinen huvi.

Turkkilaisesta saunasta, joka on höyrysauna, kiuas puuttuu, eikä siellä ole yhtä kuumaa, kuin suomalaisessa saunassa. Lämmintä turkkilaisessakin saunassa silti on, sekä kosteaa ja höyryistä. Turkkilaisessa saunassa on perinteisesti avoimesti eroottinen ilmapiiri, joka meni haaremin oloissa äärimmäisyyksiin.

Naisten ajasta kului huomattava osa kylpylässä, sen seremonioissa ja altaiden äärellä. Marmorialtaalla naisilla oli pieniä soutuveneitäkin, ja silloin kun ei soudeltu, uitiin ja polskuteltiin tai lojuttiin ja vetelehdittiin muuten vaan.

Kylpytiloissa saattoi olla yhtä aikaa jopa kolmesataa naista, osin pukeutuneena tai alastomana. Paikan täytti tiheä ja tukahduttava, rikinsekainen höyry sekä kuiskailut virtailevan veden solinassa, naurut ja kiljahdukset. Suloisia tyttöjä ryhmissä nauramassa, rupattelemassa ja nauttimassa virkistyksekseen makeisia, sorbettia ja limonadia - mukana myös leikkimässä ja ryntäilemässä parvittain lapsia. Kylpykansan lomissa kulkivat puolialastomina orjat, eunukit, valmiina toteuttamaan naisten kaikki toiveet.

Erityisesti näiden altailla polskuttelijoiden kiihkeänä ja kiiluvasilmäisenä tirkistelijänä on historian kirjojen sivuille kirjautunut sulttaani Murad III. Sulttaanit olivat kaikki todellakin naistenmiehiä, mutta Murad III oli innokkuudessaan heidänkin joukossaan poikkeus. Murad III:n tärkeintä askarta oli seurailla arabeskien takaa näiden alastomien uimareiden ilottelua vedessä, ja keksiä heille vielä lisää leikkejäkin, jotta rieha vain yltyisi ja katsottavaa olisi enemmän. Uima-allastirkistelyllä on ollut sulttaaniin ilmeisen toivottu ja haettu vaikutus, sillä hän siitti 103 lastakin.

Sulttaani Ibrahim I puolestaan viskoi altaaseen helmiä ja rubiineja, saaden tytöt sukeltelemaan näiden aarteiden perään.

Naisten sivistystaso

Tytöt ryöstettiin usein haaremiin hyvin nuorina seuduilta ja oloista, joissa he eivät olleet ehtineet saada minkäänlaista koulutusta. Eipä noihin aikoihin ollut olemassa yleisiä oppivelvollisuuksia ja koululaitoksiakaan erityisesti niillä main, mistä tyttöjä haettiin.

Useimmiten sivistys rajoittui siten siihen koulutukseen, jota annettiin haaremissa, matkalla täysin oppineeksi odaleskiksi. Siltikin, esimerkiksi säilyneistä haaremin naisten kirjeenvaihdoista voidaan nähdä, että eräät heistä osasivat lukea ja kirjoittaa, ja kielellä, joka ei ollut heidän valtiaidensa kieli, vaan heidän lapsuutensa kieli.

Eräät sulttaanin lähipiiriin kuuluvat tyttäret saivat palatsin koulussa varsin korkeatasoisen koulutuksen.

Haaremin elämää

"Haaremielämää" - Frederick Arthur Bridgman (1847 - 1928).

Haaremielämää

Voimme ajatella, että haaremi oli naisille ikäänkuin vankila. Tämä ajattelu ei kuitenkaan sisällä koko totuutta. Ensisijaisesti haaremi oli kuin sulttaanin perhe, vain meidän perhekäsitystämme hyvin laajempi perhe. Perhe piti sisällään ei vain sulttaanin vanhempia ja lapsia, vaan myös kaikki haaremin naiset lapsineen ja eunukitkin. Koko sen väen, joka haaremissa eli ja asui. Monet vanhemmat toivoivat, että heidän tyttärensä valittaisiin haaremiin, jossa annettiin myös koulutusta.

Papukaija

Linnut ja eläimet

Naiset, mutta erityisesti palatsin lapset, viettivät paljon aikaansa lintujen ja eläinten seurassa. Seraljin puutarha tulvi satakieliä, kyyhkyjä ja kanarialintuja. Satakieliä pidettiin kullatuissa häkeissä ja niitä pidettiin kaikkein kallisarvoisimpina lintuina. Eläimistö oli tavattoman runsas ja eksoottinen, sillä sulttaanit tuottivat Seraljiin, ja lahjoittivat vaimoilleenkin apinoita, gaselleja, leijonia, tiikereitä, leopardeja, norsuja sekä myös eksoottisia lintuja, kuten haikaroita, riikinkukkoja ja mitä erilaisimpia papukaijoja. Eipä ollutkaan harvinaista, että värikkäät papukaijat huutelivat julki yksityishuoneiden salaisuuksia.

Eräiden runoilijoiden myötä Seraljin gasellista tuli kielikuva ja vertaus, jolla tarkoitettiin kaunista tyttöä.

Odaliski

"Jeux de fillettes - Leikkivät tytöt" - ranskalainen Nasreddine Dinet (1861 - 1929).

Kylpylässä

"Haaremin kylpylässä" - belgialainen Philippe-Jacques van Bree (1786 - 1871).

Odaliski

"Haaremin kuningatar" - Ferdinand Max Bredt.

Naisten jako neljään ryhmään

Haaremin naisväki jakaantui neljään ryhmään. Odalik (odaliski, palvelija), Gedikli (hovinaiset, sulttaanin henkilökohtaiset palvelijat, joita oli kaksitoista), Ikbal eli Gözde (sulttaanin suosikit ja rakastajattaret), Kadin eli Haseki Sultan (kadynit, vaimot, jotka synnyttivät sulttaanille lapset). Kun jonkun viimeksimainitun poika vuorollaan astui sulttaaniksi, tuli hänen äidistään Valide sultan, joka johti koko haaremia. Hän oli hyvin tärkeä nainen ja vasta hänen jälkeensä tulivat arvoasteikossa sulttaanin tyttäret.

Tarinoita ja arvoituksia

Haaremissa kerrottiin paljon satuja ja tarinoita, olivathan eunukitkin mestarillisia tarinan kertojia Tuhannen ja yhden yön hengessä. Naiset eivät saaneet olla ulkona auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana, ja siksi tarinoille oli paljon aikaa. Yksi arvoitus kuului näin:

Keltainen kuin sahrami,
luetaan kuin Koraania,
joko osaat tämän ratkaista,
tai muuten saa pyöveli yöllä kaulasi katkaista.

Kaikkien arvoitusten lopussa oli uhkaus kuolemasta, mikäli arvoitusta ei osaisi ratkaista oikein. Tämän arvoituksen oikea vastaus on "kulta".

Runouden viettelevät sulottaret

Runoutta haaremissa harrastettiin paljon. Olihan haaremissa aikaa haaveilla, unelmoida ja tuntea suurimpia tunteita, kuten eron tuskaa, kohtaamisen riemua, kuolemaa ja rakkautta. Mikäpä olisi parempi tunteiden tulkki haaremissa, kuin runo. Haaremin vankityrmän seinässäkin on säilynyt sinne teljetyn neitosen kaivertama, kyynelten täyttämä runo:

"Halkesi peili jouduin kyynelsilmin tyrmään tänne,
pienessä peilissäkö on koko elämänne,
minut suljettiin loukkoon tähän
niin on järkeä miehillä vähän."

Myös sulttaanit tunnettiin suurina runouden ystävinä ja he kirjoittivat runoja myös itse. Kolmestakymmenestäneljästä sulttaanista yksitoista saavutti mainetta arvostettuna runoilijana.

Rukoileminen

Naisetkin rukoilivat islamilaisten oppien mukaisesti, peseytyivät ensiksi ja polvistuivat ja kumartuivat rukousmatolla kohti Mekkaa. Islamilaisen tavan rukoilla sanotaan muistuttavan paljon joogaa. Se on hetki, jolloin voi yrittää häivyttää mielestään häiritsevän ulkoisen maailman, ja pääsee edes hetkeksi omien ajatustensa seuraan haaremissa, jossa yksityisyyttä muuten oli tuskin koskaan.

Haaremin elämää

"Pikkutyttö nukkeineen" - Étienne Dinet (1861 - 1929).

Haaremielämää

"Haaremielämää" - ranskalainen Henri Adrien Tanoux (1865 - 1923).